Hyppää pääsisältöön

Merisää on radiotiedotteiden klassikko

Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita.
Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita. Kuuluttaja Pentti Fagerholm lukemassa tiedotteita. Kuva: Kalevi Rytkölä/ Yle kuvapalvelu radion studio

Yksi radion tunnetuimmista ja seuratuimmista tiedotteista on merisää. Viisi kertaa päivässä lähetettävä säätiedotus merenkulkijoille on samalla yksi pisimpään ohjelmistossa ollut tiedotus. Merisään mittauksesta ja tiedotteen tekemisestä vastaa ilmatieteen laitos. Se on osa Yleisradion viranomaistiedottamista.

Ensimmäisen kerran säätiedotus merenkulkijoille lähetettiin Hanko-radiossa 15. maaliskuuta vuonna 1926. Vaasa-radio ja Viipuri-radio tekivät pian samoin perässä. Radiosta lähetetyt säätiedotukset ja myrskyvaroitukset ovat olleet arkipäivää tuosta päivästä lähtien. (Seppinen 1988, 137)

Suomen rannikon säätietoja mitataan 39 rannikkoasemalla. Ilmatieteen laitos päivittää säätiedot sääasemilta parhaimmillaan 140-150 kertaa päivässä. Asemilta ilmoitetaan lämpötila sekä tuulen suunta ja nopeus, elleivät tekniset ongelmat ole estäneet mittauksia. Osalta asemista ilmoitetaan lisäksi näkyvyys.

Merisään yhteydessä tiedotetaan lisäksi meriveden korkeus Suomen merialueilta 14 mittauspisteestä sekä merkitsevä aallonkorkeus pohjoisella Itämerellä. Jos Itämerellä tai Saimaalla ilmenee jäätä, ilmoitetaan myös Merentutkimuslaitoksen jäätiedotus merenkulkijoille sekä satamakohtaiset liikennerajoitukset. Helatorstaista lokakuun alkuun lähetetään kerran päivässä myös veneilysää.

Nykyään sääasemat toimivat automaation voimin. Kotkan Kirkonmaalla oli viimeinen puolustusvoimien ylläpitämä merisääasema, jossa varusmiehet kirjasivat havaintoja. Sen toiminta loppui vuonna 2013.

Radion säätiedotuksia merenkulkijoille neljällä vuosikymmenellä

Vuoden 1988 Radio- ja televisiotoimittajien liiton lakon aikana radiosta jäi pois kaikki muu paitsi "pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki ja merisää. Yleisradion ulkomaanpalvelu lähetti musiikkinauhaa kaukomaiden aaltopituuksien säilyttämiseksi, mutta sitä ei kuultu Suomessa. Lakko kesti kolme viikkoa.

Jalkapallopiireissä merisäästä tuli eräänlainen klassikko, kun tiedotukset keskeyttivät usein jalkapallokierroksen. Joskus merisää katkaisi otteluiden selostuksen kesken kutkuttavan tilanteen. Näin tapahtui muun muassa jalkapallon MM-karsintaottelussa Norja-Suomi vuonna 1997, kun Suomi meni johtoon 1-0 merisäätiedotuksen aikana. Lopulta ottelu päättyi tasapeliin 1-1.

Joskus merisäätiedotuksissa asemien tiedot puuttuvat. Tähän syitä saatta olla monia, kuten viat tuulianturissa, ongelmat aseman energiajärjestelmissä tai tietoliikenneyhteyksissä. Vuonna 2011 Prisma studio -ohjelmassa selvitettiin, miten rannikkoasemien säätiedot saadaan ja mikä on yleisin syy jos tiedot puuttuvat.

Artikkelin lähteenä on käytetty Ilkka Seppisen kirjaa Ilmatieteen laitos 1838-1988. (Ilmatieteen laitos 1988)

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto