Olet laittanut kerrankin vessan oven lukkoon. Virhe! Oven takana käy vuoroin esikoinen, vuoroin kuopus, ja puolisokin huutelee sinulle toisesta huoneesta. ”Toi otti multa lelun kädestä!” ”Haluan pelata tabletilla!” ”Missäs ne autonavaimet onkaan?”
Sinusta tuntuu kuin olisit jonkinlainen palvelutiski, jolta koko ajan halutaan jotain. Tiedät kuitenkin, että sinulla on tärkeä tehtävä perheessäsi, joten vessan oven lukitsematta jättäminen tuntuu aika pieneltä jutulta, jonka voit tehdä muiden hyvinvoinnin puolesta. Mutta kun samaan kuvioon liittyy muutakin…
Vaikka teet ja teet, luovut ja luovut, asiat eivät helpota. Aamuisin olet väsynyt, illalla väsyneempi.
Jätit taas harrastuksesi väliin, koska yhdellä lapsella oli kurkku kipeä ja kaupassakin oli käytävä. Vaikka teet ja teet, luovut ja luovut, asiat eivät helpota. Aamuisin olet väsynyt, illalla väsyneempi. Et ehdi rentoutua, et ehkä nukkuakaan riittävästi. Mieli tuntuu olevan vähän maassa. Joskus mietit, voisiko elämää edes jotenkin helpottaa nykyisestä.
Kuka minä olinkaan?
Väestöliiton vanhemmuuskeskuksessa tämäntyyppinen arjen kuormitus on tuttua. Monet vanhemmat painivat sekä ajankäytöllisten että tunnetason haasteiden kanssa. Ikuista epätäydellisyyttä vanhempana voi olla vaikea hyväksyä, mikä on omiaan herättämään syyllisyyden ja häpeän tunteita.
Arjen mylläkässä voi toisaalta joskus käydä niinkin, että vanhempien omat tarpeet jäävät syrjään ja huomiotta. Vanhemmasta voi tuntua vaikealta ja epäreilulta tehdä itsekkäitä päätöksiä. Lopulta hän ei ehkä oikein muistakaan, mistä asioista ja harrastuksista tykkää eikä edes pysty ottamaan omaa tilaa ja aikaa. Oma itsetunto murenee.
Elämänlaatu on kuin pöytä - kaikkia neljää jalkaa tarvitaan!
Väestöliitossa on luotu malli, jonka avulla arjen hahmottaminen ja muokkaaminen on helpompaa. Mallin mukaan hyvä elämänlaatu on kuin pöytä, jossa on neljä jalkaa:
1. Minä itse tarkoittaa omasta itsestä huolehtimista ja itselle tärkeitä ja mielekkäitä asioista.
2. Vanhemmuus tarkoittaa kasvatuskeinojen ja –tyylin ohella suhteita omiin lapsiin.
3. Yhteisöllisyys kuvaa ystäväpiiriä, työkavereita ja muita sinulle tärkeitä yhteisöjä.
4. Parisuhde viittaa siihen, miten tyydyttävä ja läheinen suhde sinulla on puolisoosi.
Kun nämä kaikki neljä puolta ovat elämässäsi suhteellisen tasapainossa, pöytälevykin pysyy suorassa, eivätkä elämän kriisit saa pöytää kaatumaan. Tähän tarvitaan kuitenkin panostusta ja tilaa kaikille näille elämän osa-alueille.
Miten saan kaikki pöydänjalat tasavahvoiksi?
Neljän pöydänjalan mallin avulla voit arvioida hyvinvointisi lähteitä ja haasteita. Mistä asioista vanhempana ja aikuisena nautit? Pidätkö yhteyttä kavereihin? Toimiiko parisuhde? Saatko viettää riittävästi aikaa lastesi kanssa? Saisitko voimaa liittymällä vahvemmin omaan vertaisryhmääsi tai yhteisöösi? Jos jokin pöydänjaloista on muita vahvempi tai jos yksi pöydänjalka on olemattoman ohut, homma on epätasapainossa ja on aika pohtia sekä ajankäyttöä että elämänmuutosten mahdollisuuksia.
Kokemuksemme mukaan monelle vanhemmalle on lopulta kaikkein vaikeinta uskaltaa toimia joskus vähän itsekkäästi.
Mitä voisit käytännössä tehdä vahvistaaksesi heikkoja pöydänjalkoja? Aina tekojen ei tarvitse olla isoja. Joskus hyvää oloa lisäämään riittää vaikkapa vanhan harrastuksen elvyttäminen tai mahdollisuus lähteä puolison kanssa leffaan. Joskus taas tarvitaan työajan lyhentämistä tai vaikka käytännön avun pyytämistä arkeen esimerkiksi kunnan perhetyöstä.
Muista olla terveesti itsekäs!
Kokemuksemme mukaan monelle vanhemmalle on lopulta kaikkein vaikeinta uskaltaa toimia joskus vähän itsekkäästi. Kyky tehdä välillä oman mielen mukaan on kuitenkin tärkeä osa hyvinvointia, ja siihen jokaisella aikuisella on lupa. Mieti, mistä juuri sinä nautit ja voimaannut tai ainakin ennen oli niin. Jos rakastat rassata autoja, ota sille nytkin aikaa hiukan jostain. Ei haittaa, ettei se ole tehokasta työtä, tärkeintä on että itse nautit siitä ja voit ladata akkujasi. Jos intohimonasi on virkkaaminen tai avantouinti, älä jätä sitä kokonaan pois elämästäsi.
Minä itse -pöydänjalka tukee koko hyvinvoinnin pöytääsi, sillä kun itse löydät taas iloa ja innostusta elämääsi, se välittyy voimien ja hyvinvoinnin lisääntymisenä kaikille muillekin alueille. Siksi saa ja pitää olla myös terveesti itsekäs.
Kirjoittajat:
Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri,
Suvi Laru, psykologi, psykoterapeutti (ET), opettaja
Väestöliitto ry, Vanhemmuuskeskus
Lisää perheasiaa Väestöliiton Perheaikaa.fi-sivustolla.
Lisää ohjelmasta
