Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Saako kuoleman hinnasta puhua?

Tuhkauurnia pöydällä
Tuhkauurnia pöydällä Kuva: YLE hautajaiset

Harva käy hautaustoimistossa huvikseen, mutta useimmille käynti tulee eteen jossain vaiheessa elämää. Hautauksen hintalappua kysyvä saattaa kuulla olevansa pihi tai epäkunnioittava, hintavertailu puolestaan vaatisi jalkatyötä toimistoihin, joiden verkkosivuilta hintoja ei useinkaan löydy. Surun ja shokin keskellä asiakkaalla ei ole selvää käsitystä siitä, mitä hän haluaa tai tarvitsee.

Hautauspalvelujen mainonta ja hintojen ilmoittelu jakaa mielipiteitä alan yrittäjien keskuudessa. Suomen Hautaustoimistojen liitto antaa jäsenilleen tiukkoja suosituksia mainonnasta, mutta uudet toimijat ovat tuoneet alalle myös uudenlaista markkinointia ja avoimempaa hinnoittelua. Liiton ulkopuolella toimivat yrittäjät kokevat, että hintakilpailu alalla ei toimi.

Sekä tuotteiden että palvelujen hintojen pitää olla esillä.

Alaa valvovan viranomaisen kanta kuitenkin on selvä: Sekä tuotteiden että palvelujen hintojen pitää olla esillä sekä kivijalkaliikkeissä että verkkosivuilla.

Suomen Hautaustoimistojen liiton toimintaa tutkii nyt myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

"Tarkkoja hintoja ei voi, eikä pitäisi ilmoittaa"

Hautaustoimistojen liiton omat eettiset ohjeet ottavat kantaa mm. alan tiedotukseen. Myös liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius korostaa toiminnan hienotunteisuutta.

Alan eettisiä ohjeita Forsius tulkitsee siten, että tarjousilmoittelu ja suoramainonta eivät sovi hautauspalveluiden luonteeseen.

Tarjousilmoittelu ja suoramainonta eivät sovi hautauspalveluiden luonteeseen.

- Emme suosittele, että tehdään tarjouksia, tyyliin ’tällä viikolla arkkupaketti 300 e', Forsius linjaa.

Kyllikki Forsius
Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius on myös hautausalan yrittäjä. Kyllikki Forsius Kuva: YLE kyllikki forsius

Koska hautajaiset räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden ja maksukyvyn mukaan, tarkkoja hintoja ei voida, eikä pitäisi ilmoittaa, kuuluu Hautaustoimistojen liiton kanta.

Suomessa on runsaat 500 hautaustoimistoa, joista runsaat 300 kuuluu Suomen Hautaustoimistojen liittoon. Liiton sivuilla hautausten keskihinnaksi ilmoitetaan noin 1500 euroa.

Hautauspakettien kokonaishintailmoittelua Forsius ei pidä mahdollisena. Asiakkailta myös puuttuu tarvittava tieto hintojen vertailun perustaksi.

Asiakkaat eivät esimerkiksi voi tietää, kuinka monta kuljetusta hautaukseen tulee sisältymään. Myös lisätuotteet, -varusteet ja -palvelut, kuten apumiesten käyttö, vaikuttavat lopulliseen laskuun, selventää Forsius.

- Moni ei edes tiedä, että tuhkaamiseen tarvitaan uurnan lisäksi aina myös arkku, sanoo Forsius.

Forsius korostaa, että hän on ohjeistanut liiton jäsenyrityksiä pitämään palveluiden hinnat näkyvästi esillä toimistolla.

Hautaustoimiston asiakkaalla on oikeus

  • Valita hautaustoimisto ja hautaamistapa
  • Saada arvio hautauksen kokonaiskustannuksista
  • Saada puolueetonta, rehellistä ja hienotunteista tietoa

Lähde: Suomen Hautaustoimistojen liiton eettiset ohjeet.

Käytännössä asiakkaan on siis viime kädessä jalkauduttava hautaustoimistoon, tai vähintäänkin soitettava sinne, jotta hän saisi selville hautajaisten kokonaishinta-arvion.

Kyllikki Forsius toivoo, että hintailmoittelu hautaustoimistojen omilla nettisivuilla yleistyisi, mutta myöntää, että useilta alan yrityksiltä verkkosivut ovat jääneet päivittämättä tämän päivän tarpeisiin. Tavanomaisempaa on, että hinnoittelusta ei kerrota yhtään mitään, kuten helsinkiläisenMikko Monosen hautaustoimiston sivuilla.

Muun mainonnan Forsius keskittäisi Tiimalasi-lehteen, joka on suunnattu Hautaustoimistojen liiton jäsenyrityksille ja yhteistyökumppaneille. Satunnaisesti ilmestyvä erikois-Tiimalasi on laajemmassa jakelussa mm. sairaaloissa.

Vainajaa voi kunnioittaa myös vähemmällä rahalla

Savonlinnalaisen Jani Kuuselan hautaustoimisto Horisontti on ottanut liiton suosituksista poikkeavan linjan. Kuusela haluaa mainostaa palvelujaan lehdissä, ja kertoa niissä selkeästi hautajaisten peruspakettien hinnat.

Horisontissa peruspaketti maksaa 500 – 600 euroa ja yhdeksällekymmenelle prosentille Kuuselan asiakkaista se riittää.

Ala on perinteisesti ollut sellainen, että rahasta ei saisi puhua.
Jani Kuusela
Jani Kuusela kaipaa hautauspalvelujen hinnoitteluun läpinäkyvyyttä. Jani Kuusela Kuva: YLE jani kuusela
Kuusela ei kuulu Hautaustoimistojen liittoon. Hän arvostelee liiton asennetta mainontaa kohtaan.

- Ala on perinteisesti ollut sellainen, että rahasta ei saisi puhua. On ehkä haluttu luoda ajatus, että rahan käyttäminen hautajaisiin on vainajan kunnioittamista, mutta eihän se sitä ole. Pienemmilläkin kustannuksilla saa tyylikkäät ja arvokkaat hautajaiset, sanoo Kuusela.

Hautaustoimistojen eettisissä ohjeissa sanotaan, että ’asiakkaalla on oikeus saada tietää hautajaisten kokonaiskustannukset’. Kuuselan mielestä tämä toteutuu huonosti.

- Puhutaan keskihinnoista tai alkaen-hinnoista. Siksi olen halunnut tuoda näkyvän hinnoittelun ja kokonaispakettihinnoittelun. Lopullisessa laskussa ei ole mitään yllättäviä kustannuksia.

Jani Kuuselan mielestä pitäisi hyväksyä, että hautaustoimistot ovat liikeyrityksiä ja niille kuuluu tuotteiden mainostaminen. Mutta surua ei hänen mukaansa saisi käyttää rahastamisen välineenä.

Toimiiko hintakilpailu hautausalalla?

Uutena yrittäjänä Jani Kuusela on kokenut, että alan kilpailutilanne on huono.

Hauta-arkkuja esitteessä.
Hauta-arkkuja esitteessä. Kuva: YLE hautajaiset

- Kun tulin alalle, oli aika mylläkkä. Meitä uusia yrittäjiä on syytetty hintojen polkemisesta ja epäeettisestä toiminnasta, vaikka kaikki on hoidettu viimeisen päälle hyvin, sanoo Kuusela.

Forsius ei allekirjoita Kuuselan kritiikkiä alalla vallitsevasta huonosta ilmapiiristä.

- Kentällä vallitsee hyvä yrittäjäkulttuuri ja kollegahenki, Forsius toteaa.

Surua ei saisi käyttää rahastamisen välineenä.

Kuusela ei kuitenkaan ole kritiikkinsä kanssa yksin. Kuningaskuluttajaan otti yhteyttä myös keskisuuren eteläsuomalaisen hautaustoimiston yrittäjä, joka on toiminut alalla yli 20 vuotta. Hänen mielestään Hautaustoimistojen liitto pyrkii rajoittamaan alan hintakilpailua. Myös hän arvostelee liiton kantaa mainontaan. Yrittäjä ei halunnut nimeään julki, koska pelkää sen hankaloittavan liiketoimintaansa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta vahvistetaan, että Suomen Hautaustoimistojen liiton toimintaa tutkitaan, mutta tarkempia tietoja tutkinnan syistä ei kerrota. Asiassa pyritään saamaan ratkaisu tämän syksyn aikana, kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Nyländen.

Nähtäväksi jää, tuoko se alalle lisää hintakilpailua ja avaako se hautaustoimiston suljettujen verhojen takana käytäviä keskusteluja.

9.10.2015: Korjattu Johanna Nyländenin nimen oikeinkirjoitus. Poistettu lause: "Liittoon kuulumattomat yrittäjät eivät saa ilmoituksiaan Tiimalasiin." Kyllikki Forsius ilmoitti, että Tiimalasissa ilmoituksiaan voivat julkaista kaikki alan yritykset.

Päivitys 22.6.2016:

KKV lopetti Suomen Hautaustoimistojen liittoa koskevan tutkinnan

KKV:n selvitysten perusteella aihetta jatkotoimenpiteisiin ei ole. KKV on antanut Suomen Hautaustoimistojen liitto ry:lle neuvontaa kilpailulainsäädännön sisällöstä sekä ohjeistanut liittoa siitä, millainen toimialayhdistyksen toiminta voi olla lainvastaista. Toimialayhdistys ei esimerkiksi saa puuttua vapaaseen kilpailuun eikä markkinoilla toimivien yritysten hinnoittelukäyttäytymiseen.

Asian käsittely on päättynyt.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.