Hyppää pääsisältöön

Naiset tukkinippuja kiskomassa Varistaipaleen kanavalla

Heinävedellä Varistaipaleen kanavassa kiskottiin tukkinippuja naisvoimin vielä 1960-luvulla. Eteläsavolaisen Varistaipaleen kylän nipunvetäjät olivat Suomen ainoat naiset tukkilaisten miehisessä ammattikunnassa. Kesällä 2004 kamera taltioi naisten nipunvetonäytöksen ja muisteluita.

Varistaipaleen kanava

Varistaipaleen kanava sijaitsee Etelä-Savossa Heinävedellä Varistaipaleen kylässä.

Kanava on valmistunut 1910-luvulla ja se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa.

Varistaipaleen kanava on Suomen korkein ja ainut nelisulkuinen kanava. Perättäisten sulkujen putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä.

Etelä-Savossa Heinäveden kunnassa sijaitseva Varistaipaleen kanava valmistui 1910-luvulla ja kasvatti kylän ympärilleen. Vuosikymmenten aikana se toi kyläläisille kaivattua lisätuloa ja oli monelle naiselle ainut mahdollisuus tienata rahaa omaan käyttöön.

Heinäveden Varistaipaleen kanavassa ja Taivallahden kanavassa oli tukinuitto suurimmillaan 1960-luvulla, jolloin kanavista sulutettiin 17 000 tukkinippua kesässä. Muista kanavista poiketen näissä sulutus tehtiin kokonaan ihmisvoimin. Parhaimmillaan kanavilla työskenteli 50 työntekijää, joista suurin osa oli naisia.

Kesällä 2004 Varistaipaleen kanavalla järjestettiin Naiset nipunlaskussa -perinnenäytös, joka taltioitiin myös Kotimaan kasvot -ohjelmaan. Nelisenkymmentä vuotta aiemmin tukkinippuja kiskoneet naiset taisivat yhä nuorna oppimansa.

Näytöksessä tukkeja kiskova Raija Silván muistelee aloittaneensa työt 13–14-vuotiaana ja Aulikki Laakso 15-vuotiaana. Silvánilla tienestit kuluivat ruokaan, mutta yhtenä kesänä hän sai kasaan rahat polkupyörään. Laakso piti itseään tyttösenä onnekkaana, kun sai pitää ansaitsemansa rahat itse. Mutta siitä hyvästä hänen piti tukinvedon jälkeen tehdä kotona saman verran töitä kuin muiden sisarusten: jos veljet olivat päivällä pistäneet heinää kymmenelle seipäälle, oli sama edessä siskolla illalla uittotöiden jälkeen. Laakso kertoo, ettei pitkistä päivistä huolimatta rahaa paljoa nähnyt, yhden tukkikesän koko tienesti riitti juuri rannekelloon.

Perinnetapahtumaan saapunut sisäministeri Kari Rajamäki muisteli myös nuoruutensa uittotöitä Varkaudessa. Naisten kovaa työtä tukinuitossa Rajamäki oli ennen näytöstä nähnyt vain kuvissa. Hän arveli, että kun nipunvetotyöt päädyttiin lopettamaan, oli puhetta orjatyöstäkin. Naisille oli pantu raskaimmat hommat samaan tapaan kuin rakennuksilla laastin kanto, mutta palkkaa ei maksettu paljoakaan.

Kesän 2004 Naiset nipunlaskussa -perinnetapahtuma järjestettiin talkoovoimin. Koska Varistaipaleen kanavassa ei enää uitettu tukkilauttoja, rakennetttiin sellainen lahjoituspuista. Näytöksessä parikymmentä naista kiskoi tukkiniput käsivoimin läpi Varistaipaleen kanavan kolmesta sulusta samaan tapaan kuin he olivat tehneet yli 40 vuotta aiemmin. Varistaipaleen kylä valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 2004. Yhtenä perusteena valinnalle oli kyläläisten yhteisvoimin järjestämä tapahtuma, ja kanavan sekä kylän kehittäminen matkailukohteena ja asuinkylänä.

Näytä kartalla (Google)

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.