Hyppää pääsisältöön

Naiset tukkinippuja kiskomassa Varistaipaleen kanavalla

Heinävedellä Varistaipaleen kanavassa kiskottiin tukkinippuja naisvoimin vielä 1960-luvulla. Eteläsavolaisen Varistaipaleen kylän nipunvetäjät olivat Suomen ainoat naiset tukkilaisten miehisessä ammattikunnassa. Kesällä 2004 kamera taltioi naisten nipunvetonäytöksen ja muisteluita.

Varistaipaleen kanava

Varistaipaleen kanava sijaitsee Etelä-Savossa Heinävedellä Varistaipaleen kylässä.

Kanava on valmistunut 1910-luvulla ja se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa.

Varistaipaleen kanava on Suomen korkein ja ainut nelisulkuinen kanava. Perättäisten sulkujen putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä.

Etelä-Savossa Heinäveden kunnassa sijaitseva Varistaipaleen kanava valmistui 1910-luvulla ja kasvatti kylän ympärilleen. Vuosikymmenten aikana se toi kyläläisille kaivattua lisätuloa ja oli monelle naiselle ainut mahdollisuus tienata rahaa omaan käyttöön.

Heinäveden Varistaipaleen kanavassa ja Taivallahden kanavassa oli tukinuitto suurimmillaan 1960-luvulla, jolloin kanavista sulutettiin 17 000 tukkinippua kesässä. Muista kanavista poiketen näissä sulutus tehtiin kokonaan ihmisvoimin. Parhaimmillaan kanavilla työskenteli 50 työntekijää, joista suurin osa oli naisia.

Kesällä 2004 Varistaipaleen kanavalla järjestettiin Naiset nipunlaskussa -perinnenäytös, joka taltioitiin myös Kotimaan kasvot -ohjelmaan. Nelisenkymmentä vuotta aiemmin tukkinippuja kiskoneet naiset taisivat yhä nuorna oppimansa.

Näytöksessä tukkeja kiskova Raija Silván muistelee aloittaneensa työt 13–14-vuotiaana ja Aulikki Laakso 15-vuotiaana. Silvánilla tienestit kuluivat ruokaan, mutta yhtenä kesänä hän sai kasaan rahat polkupyörään. Laakso piti itseään tyttösenä onnekkaana, kun sai pitää ansaitsemansa rahat itse. Mutta siitä hyvästä hänen piti tukinvedon jälkeen tehdä kotona saman verran töitä kuin muiden sisarusten: jos veljet olivat päivällä pistäneet heinää kymmenelle seipäälle, oli sama edessä siskolla illalla uittotöiden jälkeen. Laakso kertoo, ettei pitkistä päivistä huolimatta rahaa paljoa nähnyt, yhden tukkikesän koko tienesti riitti juuri rannekelloon.

Perinnetapahtumaan saapunut sisäministeri Kari Rajamäki muisteli myös nuoruutensa uittotöitä Varkaudessa. Naisten kovaa työtä tukinuitossa Rajamäki oli ennen näytöstä nähnyt vain kuvissa. Hän arveli, että kun nipunvetotyöt päädyttiin lopettamaan, oli puhetta orjatyöstäkin. Naisille oli pantu raskaimmat hommat samaan tapaan kuin rakennuksilla laastin kanto, mutta palkkaa ei maksettu paljoakaan.

Kesän 2004 Naiset nipunlaskussa -perinnetapahtuma järjestettiin talkoovoimin. Koska Varistaipaleen kanavassa ei enää uitettu tukkilauttoja, rakennetttiin sellainen lahjoituspuista. Näytöksessä parikymmentä naista kiskoi tukkiniput käsivoimin läpi Varistaipaleen kanavan kolmesta sulusta samaan tapaan kuin he olivat tehneet yli 40 vuotta aiemmin. Varistaipaleen kylä valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 2004. Yhtenä perusteena valinnalle oli kyläläisten yhteisvoimin järjestämä tapahtuma, ja kanavan sekä kylän kehittäminen matkailukohteena ja asuinkylänä.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto