Hyppää pääsisältöön

Naiset tukkinippuja kiskomassa Varistaipaleen kanavalla

Heinävedellä Varistaipaleen kanavassa kiskottiin tukkinippuja naisvoimin vielä 1960-luvulla. Eteläsavolaisen Varistaipaleen kylän nipunvetäjät olivat Suomen ainoat naiset tukkilaisten miehisessä ammattikunnassa. Kesällä 2004 kamera taltioi naisten nipunvetonäytöksen ja muisteluita.

Varistaipaleen kanava

Varistaipaleen kanava sijaitsee Etelä-Savossa Heinävedellä Varistaipaleen kylässä.

Kanava on valmistunut 1910-luvulla ja se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa.

Varistaipaleen kanava on Suomen korkein ja ainut nelisulkuinen kanava. Perättäisten sulkujen putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä.

Etelä-Savossa Heinäveden kunnassa sijaitseva Varistaipaleen kanava valmistui 1910-luvulla ja kasvatti kylän ympärilleen. Vuosikymmenten aikana se toi kyläläisille kaivattua lisätuloa ja oli monelle naiselle ainut mahdollisuus tienata rahaa omaan käyttöön.

Heinäveden Varistaipaleen kanavassa ja Taivallahden kanavassa oli tukinuitto suurimmillaan 1960-luvulla, jolloin kanavista sulutettiin 17 000 tukkinippua kesässä. Muista kanavista poiketen näissä sulutus tehtiin kokonaan ihmisvoimin. Parhaimmillaan kanavilla työskenteli 50 työntekijää, joista suurin osa oli naisia.

Kesällä 2004 Varistaipaleen kanavalla järjestettiin Naiset nipunlaskussa -perinnenäytös, joka taltioitiin myös Kotimaan kasvot -ohjelmaan. Nelisenkymmentä vuotta aiemmin tukkinippuja kiskoneet naiset taisivat yhä nuorna oppimansa.

Näytöksessä tukkeja kiskova Raija Silván muistelee aloittaneensa työt 13–14-vuotiaana ja Aulikki Laakso 15-vuotiaana. Silvánilla tienestit kuluivat ruokaan, mutta yhtenä kesänä hän sai kasaan rahat polkupyörään. Laakso piti itseään tyttösenä onnekkaana, kun sai pitää ansaitsemansa rahat itse. Mutta siitä hyvästä hänen piti tukinvedon jälkeen tehdä kotona saman verran töitä kuin muiden sisarusten: jos veljet olivat päivällä pistäneet heinää kymmenelle seipäälle, oli sama edessä siskolla illalla uittotöiden jälkeen. Laakso kertoo, ettei pitkistä päivistä huolimatta rahaa paljoa nähnyt, yhden tukkikesän koko tienesti riitti juuri rannekelloon.

Perinnetapahtumaan saapunut sisäministeri Kari Rajamäki muisteli myös nuoruutensa uittotöitä Varkaudessa. Naisten kovaa työtä tukinuitossa Rajamäki oli ennen näytöstä nähnyt vain kuvissa. Hän arveli, että kun nipunvetotyöt päädyttiin lopettamaan, oli puhetta orjatyöstäkin. Naisille oli pantu raskaimmat hommat samaan tapaan kuin rakennuksilla laastin kanto, mutta palkkaa ei maksettu paljoakaan.

Kesän 2004 Naiset nipunlaskussa -perinnetapahtuma järjestettiin talkoovoimin. Koska Varistaipaleen kanavassa ei enää uitettu tukkilauttoja, rakennetttiin sellainen lahjoituspuista. Näytöksessä parikymmentä naista kiskoi tukkiniput käsivoimin läpi Varistaipaleen kanavan kolmesta sulusta samaan tapaan kuin he olivat tehneet yli 40 vuotta aiemmin. Varistaipaleen kylä valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 2004. Yhtenä perusteena valinnalle oli kyläläisten yhteisvoimin järjestämä tapahtuma, ja kanavan sekä kylän kehittäminen matkailukohteena ja asuinkylänä.

Näytä kartalla (Google)

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto