Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Näkökulma: Haluan hautajaiset, joista minut tunnistaa

Hautausmaa
Hautausmaa Kuva: YLE/Liisa Vihmanen kuningaskuluttaja; hautajaiset

Kun lähdin tekemään juttua hautajaisista olin melko varma, että aihe on tabu, josta on hankala saada mitään irti. Törmäsinkin jäykkään tapakulttuuriin, mutta myös moniin tapoihin ajatella ja tehdä asioita toisin. Itse tehdyt hautajaiset ovat nouseva trendi, jossa kyse ei ole säästämisestä, vaan halusta saattaa oma rakas mahdollisimman pitkälle itse.

Hautaustoimistojen mustanpuhuvat ikkunat lilja-asetelmineen vahvistavat kuoleman lopullisuutta. Ken siitä ovesta käy, on jo toivonsa heittänyt, käy mielessä.

- Nykyihmisen on aika hankala kohdata kuoleman lopullisuus ja peruuttamattomuus. Hautajaisissa ne ovat käsinkosketeltavalla tavalla läsnä, sanoo uskontotieteen väitöskirjatutkija Mari Pulkkinen.

- Eniten omaiset karsastavat sitä, että hautaaminen tuntuu liukuhihnamaiselta. Surevat toivovat hautaustoimistoilta ammatillista inhimillisyyttä. Se ei tarkoita, että työ suoritetaan tehokkaasti, tai että vainaja saatetaan kunnialla hautaan. Se tarkoittaa erityistä suhtautumista surevan kannalta ainutkertaiseen tilanteeseen, jatkaa Pulkkinen.

Yksilölliset hautajaiset ovat nouseva trendi

Hautajaiskulttuurimme on aina tähän päivään saakka ollut hyvin yhtenäinen. Tapakulttuuri on voimissaan ja sitä vahvistavat erilaiset oppaat, joissa omaisille kerrotaan hautajaisten järjestelyistä ja toimituksen kulusta. Ei ihme, että vainajaa ei tunnista hänen omista hautajaisistaan. Olisiko mahdollista, että jatkossa uskallettaisiin oikeasti miettiä, millainen ihminen Kalle tai Riitta eläessään oli ja miten häntä parhaiten muistettaisiin hänen jäähyväistilaisuudessaan?

Ihmiset saattavat kuvitella, että kuoltuaan läheinen muuttuu yhteiskunnan omaisuudeksi.

Pulkkinen on huomannut, että omaiset voivat jäävät hautajaisjärjestelyissä sivustakatsojaksi.

- Ihmiset saattavat jopa kuvitella, että kuoltuaan läheinen muuttuu yhteiskunnan omaisuudeksi. Saatetaan jopa kysyä, että saako siihen koskea.

Ajattelen, että yhtenäiskulttuurin muuttuminen myös hautajaisten osalta on hyvä asia. Ei ole olemassa yhtä tapaa surra. Enkä nyt tarkoita persoonallisia arkkuja tai karjalanpiirakoiden vaihtamista fetapiiraisiin vaan sitä, miten hautajaisissa ollaan ja mihin siellä keskitytään: Hoitamaan asiat kunnialla. Ehkä syy vältellä hautajaisia liittyykin siihen, että niiden tapakulttuuri koetaan niin vieraaksi. Enkä osoita nyt kirkkoa tai hautaustoimistoja vaan meitä omaisia. Me järjestämme hautajaiset.

Me järjestämme hautajaiset.

Kuolleesta omaisesta voi hyvin järjestää vaikkapa valokuvanäyttelyn hautajaisvieraiden kesken. Vainajan elämää voi muistella katselemalla videoita tai hänelle tärkeitä esineitä. Muistotilaisuudessa ei ole pakko istua pitkissä pöydissä hiljaa paikoillaan; yhtä hyvin kahvikupin kanssa voi jaloitella ja tavata hautajaisvieraita, muitakin kuin niitä, jotka istuvat pöydässä vastapäätä. Tällaisissa hautajaisissa olen kokenut, että vainaja on ollut voimakkaasti läsnä sellaisena, kuin minä hänet muistan. Tilaisuuden arvokkuus ei kärsi siitä, että asioita tehdään eri tavalla.

Arvokkaat hautajaiset ovat sellaiset, joissa ihmiset ovat aitoja.

- Kaikki, mikä auttaa surevia eteenpäin ja tuntuu hyvältä on sallittua ja se pitää tehdä, sanoo Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Heikki Karasti.

- Arvokkaat hautajaiset ovat sellaiset, joissa ihmiset ovat aitoja, hautajaisiin kuuluu myös nauru. Se liittyy siihen, että ihmiset ovat kiitollisia siitä, että tämä ihminen on ollut heidän elämässään, Karasti jatkaa.

Kartonkiarkku ei sovi tuhkaamiseen

Hautausmaiden yhdenmukaiset kivijonot seisovat sotilaallisessa järjestyksessä ja hautanurmea halkovilla sorakäytävillä voi erottaa syvät haravanpiikin painallukset. Vaikka kuoleman edessä olemme yhtä alastomia kuin syntyessämme, jotenkin karsastan sitä äärimmäistä järjestystä, joka useimmilla hautausmailla vallitsee.

Pienestä muutoksesta kertoo se, että arkkuhautaus on väistymässä tuhkauksen tieltä. Vuonna 2014 tuhkausten osuus kaikista hautajaisista oli 47 %. Helsingin hiippakunnassa vastaava luku oli 77 %, kertoo Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.

Sirottelu-uurna voisi kulkea suvussa perintönä kastemekon tapaan.

Tuhkausten yleistymiseen vaikuttaa arkkuhautapaikkojen kallistuminen kaupunkikeskuksissa, mutta myös tapakulttuurin muutos. Hautajaisten ekologisuus kiinnostaa. Hautaustoimistoilta kysellään paljon arkkujen ja uurnien ympäristöystävällisyydestä. Uurnankaan ei tarvitse olla kertakäyttötavaraa. Sirotteluun tarkoitettuja uurnia voisi hyvin kierrättää suvussa perintönä kastemekon tapaan.

Moni kyselee kartonkiarkkua, mutta sen käyttö ei ole mahdollista, mikäli vainaja tuhkataan. Helsingin Krematoriosäätiöstä kerrotaan, että kylmätilasäilytyksessä kartonkiarkku kostuu, eikä se kestä siirtelyä. Mikään krematorio Suomessa ei ota vastaan kartonkiarkkkua.

Vainajan tuhkat voi periaatteessa haudata vaikka kesämökille tai omalle pihalle, mutta mikäli paikalle haluaa muistolaatan, muuttuu paikka hautausmaaksi jonka käyttöä säädellään lailla. Muille paikoille hautaamiseen tai tuhkan sirotteluun vaaditaan Aluehallintoviraston lupa.

Vainajan tuhkat voi haudata vaikka kesämökille tai omalle pihalle.

Sääntö on, että ennen kuin tuhka luovutetaan krematoriosta, omaisten on kirjallisesti ilmoitettava, mihin tuhka tullaan sijoittamaan. Tuhka on haudattava tai siroteltava vuoden kuluessa ja kaikki tuhka on sijoitettava yhteen paikkaan. Tuhkaa ei saa jakaa useaan eri paikkaan eikä jättää piirongin päälle.

Myös suurien kukkalaitteiden tarpeellisuudesta keskustellaan. Toivon, että hautajaisteni siunaustilaisuussa kukat korvattaisiin kynttilöillä.

Millaiset hautajaiset sinä haluat itsellesi?

Hautaustoimistot toivovat, että mahdollisimman moni olisi miettinyt ennakkoon, millaiset hautajaiset kuoltuaan haluaa. Hautaustoimistoissa voi tehdä Hautaustestamentin. Hautaustestamentit ovat kuitenkin haustaustoimistojen bisnestä ja niiden ensisijainen tarkoitus on sitouttaa omaiset käyttämään vainajan valitsemaa hautaustoimistoa.

Toivomukset omista hautajaisista voi toki tehdä myös ilman tiettyyn hautaustoimistoon kytkeytyvää sopimusta, vaikka ruutupaperille. Omaiset voivat myös osallistua kaikkiin hautajaisjärjestelyihin: Vainajan voi pestä ja pukea omiin vaatteisiin itse. Omaiset voivat olla apuna siirrettäessä vainajaa paikasta toiseen. Myös muistotilaisuuden voi järjestää kokonaisuudessaan omin voimin.

Ainoastaan vainajan kuljettamista ja säilyttämistä säädellään

- Itse tekemisessä ei niinkään ole kyse säästämisestä kuin siitä, että halutaan saattaa se oma rakas mahdollisimman pitkälle itse, sanoo Mari Pulkkinen.

Ainoastaan vainajan kuljettamista ja säilyttämistä säädellään. Arkun kuljetukseen tarvitaan sitä varten rekisteröity ajoneuvo, eikä vainajaa terveyssyistä voi kuoleman ja hautaamisen välillä säilyttää kotona.
Itse en tuntisi pönäköitä ja synkkiä maahanpanijaisia omikseni. Tämän olen kertonut myös niille, joita asia koskee. Toivon, että omissa hautajaisissani itkettäisiin ilosta ja surusta ja skoolattaisiin elämälle, sillä onhan tämä ainutlaatuista aikaa.

Kuolemaa ei pitäisi kaunistella

Ajattelen, että kaunis kuolema on vähän samanlainen klisee kuin hyvä ero. Vaikka ihminen itse olisi valmis lähtemään, kuolema on silti julma: Se repii ihmiset irti toisistaan, eikä toista mahdollisuutta elämään tule. Siksi kuoleman kaunistelu tuntuu huijaamiselta.

Ei uskalleta ajatella eikä tehdä toisin.

Kuoleman ja hautaamisen tabut eivät ehkä olekaan puhumattomuutta vaan asioiden kaunistelua sekä paketointia sääntöihin ja tapoihin. Ei uskalleta ajatella eikä tehdä toisin.

Minulle riittää yksinkertainen, puinen laatikko. Omituisinta, mitä omaiseni voisivat kuolemani jälkeen tehdä, on hankkia kallis jalopuinen arkku ja uurna. Edes muistopaikasta en välitä. Vapaus on ohjannut minua tähänkin saakka, enkä ole koskaan omistanut palaakaan maata. En usko tarvitsevani kuolemani jälkeenkään omaa nurmineliötä.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.