Hyppää pääsisältöön

Tasaverokeskustelu asetti tasavertaisuuden ja hyvinvointiyhteiskunnan vastakkain

Tasaveron käyttöönottoa ansiotulojen verotuksessa väläyteltiin Suomessa useaan otteeseen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Aiheesta keskusteltiin laajasti niin eettis-moraalisesta kuin taloudellis-poliittisesta näkökulmasta myös useissa Yleisradion ajankohtaisohjelmissa.

Tasaveron kannattajat ja vastustajat perustelivat kantaansa usein samoilla argumenteilla: tasavertaisuudella, sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ja työhön kannustamisella sekä talouskasvulla. Ansiotulojen tasaverotus oli ollut 2000-luvun alussa käytössä monissa entisen Itä-Euroopan sosialistisissa maissa kuten Virossa, jonka tasaverokäytäntöön ja -kokemuksiin Suomessakin toistuvasti viitattiin.

Suomalaisen tasaverokeskustelun herättelijänä toimi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Pentti Vartian ehdotus tasaveron käyttöönotosta ansiotulojen verotuksessa. Vartia esitteli ehdotuksensa Taloussanomien haastattelussa 2003. Vartia perusteli näkemystään sillä, että maailmalla pyritään eroon progressiivisesti kiristyvästä ansiotuloverotuksesta. Sen lisäksi tasavero kohtelisi niin pieni- kuin suurituloisia progressiota tasapuolisemmin.

Vartian vanavedessä kulki Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan toimitusjohtaja Risto J. Penttilä, joka niin ikään Taloussanomissa vuonna 2006 kertoi Evan esittelevän samana vuonna raportin(Tasavero. Yksinkertainen, oikeudenmukainen ja kasvua tukeva verojärjestelmä, Martti Nyberg 2006. Eva ) uudesta veromallista, jonka pohjana olisi tasavero. Etlan ja Evan jalanjäljillä kulkivat seuraavien vuosien aikana muitakin, muun muassa poliitikkoja ja osa professorikunnasta.

Mitä mieltä kansalaiset ovat tasaverosta?

Pentti Vartian ehdotukseen tarttui myös vuonna 2003 A-studio. Ohjelmassa haastateltiin silloista valtiovarainministeriä ja verovelvollisia, mitä mieltä he olivat tasaverosta.

Elinkeinoelämän tasaveroinnostus oli tarttunut myös osaan kansalaisista. Joidenkin mielestä tasavero olisi suurituloiselle progressiivista tuloverotusta oikeudenmukaisempi, tasapuolisempi ja se kannustaisi työntekoon kaikkia kansalaisia. Toisaalta pienituloisten ja eläkeläisten puheenvuoroissa tasaveromalli herätti kauhistusta. Mitä jää heille käteen, jos heitä verotettaisiinkin yhtä paljon kuin työssäkäyviä ja suurituloisia?

Valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (RKP) ei lämmennyt Vartian ehdotukselle tasaverosta vaan puolusti haastattelussaan Ylelle tiukasti näkemystään siitä, että verotus porrastuisi tulevaisuudessakin ansiotason mukaan. Wideroosin mielestä tasaveron yksi ongelmista oli juuri sen suurituloisia suosiva ja pienituloisia syrjivä luonne. Hän vierastikin ajatusta tasaverosta, koska se ei olisi ”solidaarinen”.

Mikä on tasavero, ja pitäisikö ansiotuloja verottaa tasaveromallin mukaan?

Tasaverolla tarkoitetaan sitä, että veron prosentuaalinen määrä on sama riippumatta verotettavasta summasta. Ansiotuloverotuksessa tasaverolla tarkoitetaan sellaista veromallia, jossa verottoman tulo-osuuden ylittävää tuloa verotetaan kiinteällä veroprosentilla. Toisaalta suomalaisessa tasaverokeskustelussa ei aina edes oltu yhtä mieltä siitä, mitä tasaverolla tarkoitetaan, sillä erilaisia malleja esiteltiin tiuhaan. Esimerkiksi Viron mallissa vuonna 2005 kaikki saivat ansaita verovapaasti noin 100 euroa kuussa. Sen ylimenevistä tuloista jokainen maksoi 24 prosenttia. Virossakin oli siis progressiota ansiotuloverotuksessa tasaverosta huolimatta.

Veroprosentit pääoma- ja ansiotuloista
Veroprosentit pääoma- ja ansiotuloista Kuva: Yle kuvanauha veroprosentteja
Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa Helsingin yliopiston finanssioikeuden professori Kari S. Tikka perusteli kannattavansa tasaveroa tasavertaisuussyillä sekä pääomatulojen ja palkkatulojen verotukseen liittyvillä syillä. Pääomatuloja verotetaan 28 prosentilla, kun taas jälkimmäistä voitiin verottaa jopa 57 prosenttia. Tikan mielestä tämä oli epäkohta.
Tilastokeskuksen tilastoa tuloerojen kasvusa
Tilastokeskuksen tilastoa tuloerojen kasvusa Kuva: Yle kuvanauha tilastokäyrä
Ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisella verotuksella onkin ollut näkyviä vaikutuksia. Ne, jotka ovat voineet tehdä verosuunnittelua, ovat muuttaneet tulojaan kevyemmin verotettavaksi pääomatuloksi. Rikkain prosentti suomalaisista olikin kasvattanut tulojaan vuodesta 1993 lähtien 123 prosenttia vuonna 2005 tehdyn tilaston perusteella, kun taas köyhin kansanosa prosentin ja keskituloiset köyhiä vain hieman enemmän. Syynä tähän tuloerojen rajuun kasvuun rikkaimpien hyväksi oli luopuminen pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta ja siirtymisestä tasaveroon.

Tikan logiikan ytimessä on se, että kuilu pääomatulojen ja palkkatulojen välillä johti niin saottuun verokikkailuun. Mutta jotta pääomatuloja kannattaisi muuttaa ansiotuloiksi, veroprosentin pitäisi olla 28 tai sitä vähemmän, Tikka pohtii. Voisiko Suomikin siis siirtyä tasaveromalliin ansiotuloverotuksessa? Professori Tikan mielestä tasaveroon voidaan siirtyä, jos se perustuu sellaiseen arviointiin, että tasaverolla on myönteiset dynaamiset vaikutukset taloudelliseen kasvuun.

Professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta vastaa samaan kysymykseen kielteisesti, koska hän arvelee tasaveropuheiden taustalla olevan halun vähentää tulojen tasausta. Toisaalta hän epäilee myös, että tavoitteena olisi kerättävän verotulon vähentäminen. Näin ollen voidaankin olettaa, että taustalla olisi näkemys julkisen sektorin supistamishalusta, Tuomala jatkaa.

Miten käy hyvinvointivaltion tasaveromallissa?

Merkittäväksi kysymykseksi tasaverokeskustelussa nousi myös verotuksen tehtävä yhteiskunnassa. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen huomauttikin A-plus-ohjelmassa, että verokeskustelussa helposti sivuutetaan se, että julkisia menoja kustannetaan verovaroin. Toisin sanoen verotuloista riippuu pitkälti, miten kykenemme hoitamaan hyvinvointivaltiota. Pekkarinen myös muistutti, että monet julkisen sektorin tehtävät kasvavat tulevaisuudessa. Esimerkkinä hän mainitsi vanhustenhuollon.

Filosofian dosentti Olli Loukola Helsingin yliopistosta peräänkuulutti (A-plus) verokeskustelussa eettisiä ja moraalisia keskustelunavauksia. Esimerkiksi ulkomailla verotuksen yhteydessä puhutaan enemmän yhteiskunnallisista arvoista ja päämääristä. Loukolan mukaan suomalaisessa verokeskustelussa korostuvat ennen kaikkea sanat "yksinkertaisuus" ja "tehokkuus". Suomessa keskitytäänkin Loukolan mielestä liikaa siihen, kuka maksaa liikaa veroja ja minkä verran. Pitäisi puhua enemmän ideologioista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa halutaan viedä.

Tulo- ja kunnallisveron osuus verotuloista -tilastoa
Tulo- ja kunnallisveron osuus verotuloista -tilastoa Kuva: Yle kuvanauha verotilastoa
Verojen tehtävästä ja hyvinvointivaltiosta oli kenties syytäkin keskustella, sillä Tilastokeskuksen (A-studio 2010) selvityksen mukaan vuonna 2008 toimitetuista verotiedoista ilmeni, että kunnallisveron osuus ansiotuloista kerätyistä veroista oli yli 15 miljardia euro ja valtion keräämää veroa oli yli kuusi miljardia euroa eli vain kahdeksan prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin sen osuus oli ollut 11 prosenttia. Valtion keräämä vero oli siis käytännössä siirtynyt kunnallisveroina maksettavaksi.
Verotuksen tehtävä on rakentaa yhteiskuntaa ja suojata heikoimmassa asemassa olevia.― Jari Sarasvuo, Trainer's House

Trainer's Housen toimitusjohtaja Jari Sarasvuo pohtii verotuksen tehtäviä A-studion (2010) haastattelussa. Hänen mukaansa syy siihen, että ansiotulojen osuus verokertymässä on kutistunut entistä pienemmäksi, johtuu muun muassa siitä, että progressiivinen verotus ei ole ollut tehokas tapa hankkia valtiolle tuloja. Lisäksi progressiivinen verotus ei kannusta työntekoon eikä siten ole kannustava yrittäjänkään kannalta. Tasavero sen sijaan toimisi kannustavasti, tehokkaasti ja työtä luovasti, joskin tuloeroja kasvattavasti. Mutta mitä tehtäviä verotuksella sitten on yhteiskunnassa? Sarasvuon mielestä verotuksen tehtävänä on yhteiskunnan rakentaminen ja heikoimmassa olevien ihmisten suojeleminen.

Professori Matti Tuomala toteaa samassa ohjelmassa, että tuloerojen kaventuminen verotuksen kautta on vähentynyt. Se on ollut pitkään jatkunut suuntaus. Eikä tutkimusten mukaan verorakenteella ole suurtakaan merkitystä työllistymisen kannalta, Tuomala toteaa.

Progressivisen verotuksen avulla on saavutettu tasa-arvoisempi yhteiskunta.― Professori Matti Tuomala

Kuka hyötyy eniten tasaverosta?

Mitä muuta tasaveropuheilla haetaan, jos ei vain työllistymistä ja työnteon kannustamista? Professori Tuomala näkee suomalaisten tasaverohaaveissa sitä, mitä oikeisto maailmalla yleisesti tavoittelee tasaverolla. Se haluaa pienentää julkista sektoria. Joillekin yksi keino on progressivisen verotuksen pienentäminen ja verotulojen hankkiminen kulutusverojen kautta. Mutta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta se ei kenties ole hyvä tavoite, sillä Tuomalan mielestä progressiivisen verotuksen kautta on maailmanlaajuisesti saavutettu tasa-arvoisempia yhteiskuntia.

Tasavero kasvattaisi tuloeroja, mutta se olisi oikeudenmukaista.― Martti Nyberg

Martti Nyberg Evasta myönsi A-plus–ohjelmassa, että hänen vuonna 2006 laatimansa veromalli, joka pohjautui tasaveroon, kasvattaisi tuloeroja. Tässä mallissa esimerkiksi jokainen verovelvollinen, myös eläkeläinen maksaisi yli 7000 euroa ylittävästä vuositulostaan 29 prosenttia veroa. Evan malli kasvattaisi pienituloisten veroja ja alentaisi suurituloisten. Nyberg piti sitä kuitenkin oikeudenmukaisena. Sillä kansalaisilla oli varaa ostaa palveluja, jota kautta syntyisi lisää työpaikkoja. Nybergin mukaan tasavero kannustaisi ihmisiä tekemään työtä. Hän jatkoi Suomen Kuvalehdessä (2011) pohdintaansa tasaveron hyödyistä. Nybergin mielestä kysymys on siitä, miten kannattaa kerätä rahaa, ei siitä, miten kannattaa jakaa rahaa."

Onko Suomessa jo tasavero?

Kädenvääntöä käytiin julkisuudessa siitäkin, onko Suomessa jo tasavero, vaikkakaan ei ansiotulojen verotuksessa. Jyrki Kataisen (Kok.) hallituksessa ministereinä olleet Paavo Arhinmäki (Vas.) ja Jutta Urpilainen (SDP) kiistivät tasaveron olevan käytössä. Arhinmäki totesi tv-haastattelussa, että tasaveroiksi väitetyt verot olivat haittaveroja ja ympäristöveroja, vaikkakin niillä oli tasaveronomaisia vaikutuksia. Urpilaisen mielestä kulutusverot olivat mm. terveysveroja eivätkä tasaveroja.

A-studion (2011) mukaan Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja ja veroasiantuntija Pauli K. Mattila väitti päinvastaista. Mattila perusteli väitettään sillä, että hallituksen veronkorotusten vuotuisesta yli miljardin tuotosta vain 90 miljoonaa euroa tulee progression lisäämisestä. Loput tulevat tasaveroista. Hölynpölylaskelmia, kuittasi Arhinmäki. Hänen mukaansa laskelmassa oli mukana sellaista, joka ei kohdistunut henkilöiden verotukseen ja sellaista joka ei ollut varsinainen veronkorotus. Urpilainen oli samoilla linjoilla.

Mä en jaa sitä näkemystä, että kulutusvero on tasavero. Se on terveysvero.― Jutta Urpilainen, valtiovarainministeri

Jos laskemaa karsittaisiinkin, muuttuisiko verotuksen suunta? Ei muutu, toteaa Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas A-studiossa (2011). Hallituksen toimet eivät pysäytä tasaverokehitystä. Se on kansainvälinen suunta, Niskakangas jatkaa. Hänen mukaansa esimerkiksi makeisvero, virvoitusjuomavero, tupakkavero ja polttoainevero ovat tasaveron piirissä eli jokainen maksaa yhtä paljon veroa tuloistaan riippumatta. Näistä tasaverotetuista lähteistä kertyi valtiolle tuloja saman verran kuin jos olisi nostettu arvonlisäveroa prosenttiyksikön. Tästäkin esimerkiksi Arhinmäki oli eri mieltä, Hänen mielestään tasaverokehitys Suomessa oli saatu pysäytettyä.

Viekö tasavero Suomen Itä-Euroopan tielle?

Tasaveromalli Suomessa jättäisi ihmiset yksin.― Emilia Palonen, tutkija Collegium Budapest

Itäeurooppalainen malli tasaverosta kumpuaa entisten sosialistisen maiden käsityksestä valtiosta, väittää Collegium Budapestissa työskennellyt tutkija Emilia Palonen Ajankohtaisessa kakkosessa. Sosialistisen Itä-Euroopan hajoamisen myötä valtion merkitystä kansalaisten elämässä pyrittiin vähentämään, tutkija sanoo. Syynä tähän hänen mielestään oli se, että valtio-sanalla oli monen korvissa ikävä kaiku. Palosen mukaan tasaveroon siirtyminen merkitsi näissä maissa hyvinvointivaltioon liitettyjen palveluiden alasajamista.

Palonen varoittaakin suomalaisia tasaveron synnyttämistä karikoista. Hänen mielestään se eristäisi kansalaisia, kun ihmiset väistämättä jäisivät yksin palvelu- ja tukiverkoston alasajon vuoksi. Tutkija myös huomauttaa, että entisissä sosialistissa maissa kansalaiset ovat joutuneet rakentamaan turva- ja apuverkostoa työtovereista, ystävistä, sukulaisista ja naapureista yrittäessään korvata joitakin hyvinvointiyhteiskunnan palveluja.

Lähteitä:Etlan Vartia ehdottaa kaikille samaa tuloveroprosenttia, Taloussanomat 7.7.2003; EVA esittää Suomeen tasaveroa,Taloussanomat 1.2. 2006;Tasavero. Yksinkertainen, oikeudenmukainen ja kasvua tukeva verojärjestelmä, Martti Nyberg 2006. Eva; Nordean pääekonomisti: "Tasavero ei ole poliittista realismia", Suomen Kuvalehti 2011.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?