Hyppää pääsisältöön

94-vuotias joogaohjaaja ei ole ehtinyt eläkkeelle

Veikko Olavi Saloranta
Veikko Olavi Saloranta on 94-vuotias joogaohjaaja. Veikko Olavi Saloranta Kuva: Yle, Akuutti veikko olavi saloranta

Lahtelainen Veikko Olavi Saloranta taitaa olla maamme vanhin joogaohjaaja. Herra vetää viisi puolentoista tunnin harjoitusta viikossa, vaikka ikää on kertynyt jo 94 vuotta. Salorannan joogaryhmissä ei ole ikärajaa. Nuorimmat ovat olleet vielä äitinsä vatsassa, tai keikkuneet mukana vatsan päällä taaperoina. Vanhin aktiivi Salorannan ryhmissä on hänen ikätoverinsa.

– Tässä on tämä meidän osanottajaluettelo, näin paljon on vanhalla veteraanilla vielä oppilaita, Saloranta esittelee tiistaiaamun joogatunnilla Lahden joogakerholla.

Saloranta itse on ääneltään ja olemukseltaan kuin kuusikymppinen, ja hyväkuntoinen sellainen. Hän johtaa joogaryhmää varmuudella ja huumorintajulla. Energiaa riittää. Tunneilla on mukana myös huumoria.

Veikko Olavi Saloranta
Veikko Olavi Saloranta Kuva: Yle, Akuutti akuuti

– Me ajatellaan tätä niskarankaa, se taipuu, kiertyy eri suuntaan kuin rintakehä. Ajatellaan lannerankaa. Se taipuu erisuuntaan kuin rintakehä. Saadaan korkkiruuville koko rangan mitta, keho, diskukset saavat hierontaa nuo välilevyt. Ja kädet menevät nyt tällä kertaa omille pakaroille, nyt ei olla pojat Eduskunnassa, ohjaaja kannustaa.

Saloranta määrittelee joogan olevan psykosomaattista, mielen ja kehon hallintaa.

– Kun hallitset kehon ja mielen, ei koskaan tarvitse hakea töitä, sitä tarjotaan.

– Näin pieni harjoitus, mikä ihana rento olo, Saloranta luotsaa ryhmäänsä.

– Ajatus on energiaa, me ohjataan aina ajatus tänne omaan kehoon, harjoituksen jälkeen ja harjoituksen aikana tietysti.

Sodan käynyt mies

Orivedellä 1920-luvulla syntynyt Saloranta aloitti työuransa kengänkiillottajana 14-vuotiaana. Niiden vuosikymmenten jälkeen ammatit ovat maailmalla ja Suomessa muuttuneet.

– Kansakoulua käytiin vielä sen jälkeen. En ole päivääkään työtön vielä ollut, Saloranta pohtii.

Saloranta lähti vapaaehtoisena laivastoon ja oli vuosia sotimassa Suomen puolesta. Hän on kokenut taistelut Bengskärin majakalla sekä Jäämerellä ja muistot ovat yhä eläviä. Sotaan piti ottaa omat hygieniavarusteet ja Saloranta otti mukaansa äidin opein ristipistoilla kirjaillun pyyheliinan.

Sodan jälkeen tie vei yritysmaailmaan.

– Sodan jälkeen aloitin Askon huonekalutehtaalla puusepän oppilaana. Minusta tehtiin hetken päästä pomo, olin useammassa yrityksessä työnjohtajana. Mutta ajattelin, että oma yritys on tärkein päämäärä. Perustin 1950-luvulla Salpausselän kirjapainon, enkä ollut ikinä käynyt kirjapainossa. Gutenbergistä olin lukenut, Saloranta muistelee.

– Oppipojan kanssa olimme molemmat pomoja ja oppilaita. Hetken päässä meillä oli 52 ihmistä töissä ja maailman nopein nelivärikone ensimmäisenä Suomessa.

Joogasta löytyi vastapaino työlle

Kirjapaino ei ollut kaikkein helpoimpia ammatteja.

– Yötä päivää asiat pyörivät mielessä, ratkaisuja piti tehdä. Rakastin sitä työtä, mitä tein, sen takia se kehittyi, mutta se vei energiaa. Vastapainoksi piti löytää jotain muuta. Olin kuullut jotain joogasta ja tutustuin siihen joogaan.

Salorannan tutustuminen uuteen lajiin merkitsi alkua suomalaiselle joogaharrastukselle laajemminkin.

– Vuonna 1950 aloittelin, perustin Suomen Joogaliiton Turussa. Suomen Joogaopisto piti perustaa, että voidaan suomeksi kertoa, mitä me teemme ja miksi me tehdään.

Suomalaisia varten piti kehittää uusi joogamuoto.

– Olen luonut meitä varten tällaisen oman joogan, terapiajooga nimeltään. Ja sitä olen harrastanut, vielä 94-vuotiaana voin tehdä kaiken sen mitä nuoremmatkin

Saloranta vetää Lahden joogakerhossa puolentoista tunnin joogaryhmiä viisi kertaa viikossa. Lisäksi hän saattaa olla viikonloppuisin erilaisissa tapahtumissa joogan vetäjänä.

Romahduksesta uusi nousu ja elämä

Salorannan oma elämä ei ole ollut yhtä myötätuulta. Hän sai kokea takaajan roolissa talousromahduksen 1990-luvun taitteessa. Koko siihen mennessä kerätty omaisuus meni.

– Hetkessä takaajana meni omaisuus pankeille.

Salorannan ratkaisu oli laittaa sotareppu selkään ja lähteä Espanjaan. Siellä hän veti toista vuosikymmentä erilaisia joogaryhmiä, mutta sai myös taloutensa uudelleen järjestykseen.

– Siellä tutustuin pankinjohtajaan. Kysyin voiko käytännössä pörssissä tienata? Aloitin hänen kanssaan yhtä aikaa. Hänellä sijoitukset menevät kohti suota edelleenkin, minulla kohti tähtitaivasta vieläkin. Näin sain uuden elämän, ihmisarvon, kun sain omaisuutta. Omaisuutta on helppo saada, terveyttä paljon vaikeampi saada, muistuttaa Saloranta.

Hetkessä ja ajassa kiinni

Omassa asunnossaan Lahdessa Saloranta istuu edelleen, päivittäin, tietokoneen ääreen ja seuraa sijoituksiaan pörssissä. Ikä on tuonut hänelle näköaloja ja ymmärrystä. Ja hän elää edelleen tätä päivää. Joogaryhmässäkin hän tietää, missä ihmisten vaivat ovat.

Veikko Olavi Saloranta
Veikko Olavi Saloranta Kuva: Yle, Akuutti veikko olavi saloranta

– Meillä on nämä ongelmat täällä niskassa ja hartioissa suurin osa, näyttöpäätteet tietokoneet kännykät, vähän tällainen kumara asento alkaa olla normaalia. Mutta se jäykistää, verenkierto vaikeutuu, Saloranta ohjaa.

Saloranta ohjaa joogaa ennen kaikkea ihmisten vuoksi. Jokainen saa tulla ryhmään omana itsenään ja ohjaaja kertoo nauttivansa jokaisesta ryhmästä.

– Ajattele, et tee joogan hyväksi vaan oman terveyden hyväksi, hän kehottaa ryhmänsä jäseniä.

Muisto sodasta kulkee mukana myös joogatunnilla. Salorannalla on edelleen käytössä vuosikymmeniä kestänyt pyyheliina ristipistoineen. Sotavuosien jälkeen se on uudessa käytössä hänen joogamattonsa päällä, mukana jokaisissa harjoituksissa.

Esikuva nuoremmille

Lahtelainen Sirkka Puolanne tuli mukaan Salorannan ryhmään ystävättärensä vinkistä joitakin vuosia sitten. Kun yksi vuosi ryhmästä jäi väliin, vaikutuksen huomasi heti: liikkuvuus kärsi. Puolanne pukee ryhmän ihailun ja kunnioituksen Salorantaa kohtaan sanoiksi:

– Ensinnäkin hänellä on tällainen ikä. Hänestä nähdään, kuinka hän on elänyt, niin missä kunnossa hän tänä päivänä on. Että hän on sellainen guru. Intiassahan puhutaan gurusta, niin hän on meille loistava esimerkki siitä, että kun ihminen huolehtii itsestään, niin vielä todella ikäihmisenäkin voi olla hänen kaltaisessaan fyysisessä kunnossa.

Saloranta itse muistuttaa, että vastoinkäymisetkin vahvistavat.

– Olen nähnyt aitiopaikalta viisivuotisen sodan puolustaa omaa kotimaata, olen nähnyt erittäin vaikeita paikkoja, kestänyt sen ja ajatellut, että mitä enemmän tuuli tuivertaa, sitä vahvemmaksi juuret tulee.

Hän puhuu vertauskuvasta, että on tiukka metsä, jossa tuuli ei pääse vahvistamaan puiden juuristoa. Kun puut hakataan ympäriltä pois ja jäljelle jää vain heikkoja yksilöitä, joiden juuret eivät ole vahvistuneet, ensimmäinen tuulenpuuska kaataa kaiken matalaksi:

– Ihminen on samanlainen, tarvitaan liikuntaa, vastoinkäymisiä, hyvinvointia, ihminen vahvistuu. Vaikka kaikki viedään, ihmisenhän pitäisi vahvistua, eikä lamaantua.

Ohjeeksi hän antaa, että jokaisen kannattaa tutustua omaan itseensä.

– Siinä onkin paljon tehtävää.

– Kun täytän kohta sata, menen, vaadin Kelasta varhaiseläkkeen ja rupean matkustelemaan! Suunnitelmien pitää olla realistisia. Olen aikanani matkustellut paljon, nyt aion tutustua lähiympäristöön.

Toimittaja: SINI SILVÀN

Lisää ohjelmasta

mikko ylimäki,
mikko ylimäki, Kuva: Yle, Marko Väänänen mikko ylimäki
Geenirihmasto
Geenirihmasto Kuva: Yle, Akuutti geenit
Risto Laitila ja Mikko Penttilä pitelevät käsissään lonkkamallia.
Risto Laitila ja Mikko Penttilä pitelevät käsissään lonkkamallia. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry