Hyppää pääsisältöön

Arja Saijonmaa - taiteilija ja taistelija

Arja Saijonmaa
Arja Saijonmaa Kuva: Micael Engström Ab kohtauspaikka

Arja Saijonmaa kysyi nuorena Sibelius-Akatemian opiskelijana itseltään, mitä hyötyä hänen klassisesta pianonsoitostaan olisi yhteiskunnalle. Kun oma opinahjo ei pystynyt vastaamaan tähän kysymykseen, lähti Saijonmaa etsimään vastausta Ylioppilasteatterista. Paikasta tulikin hänelle monitaiteellinen elämän korkeakoulu ja kaiken osaamisen perusta.

Ylioppilasteatterista kertaiskulla maailmankiertueelle

Yo-teatteri 60-luku
Arja Saijonmaa Ylioppilasteatterin Lapualaisoopperassa vuonna 1966 Yo-teatteri 60-luku kohtauspaikka
1970-luvulla Saijonmaa päätyi johtamaan Ylioppilasteatteria. ”Siellä opin kaiken taiteen tekemisestä. Se oli tuolloin ehdottomasti Suomalaisen estraditaiteen osaavin, taitavin ja innovatiivisin paikka”, kertoo Saijonmaa, ja lisää heti perään: ”Tuolta ajalta lähtien sosiaalipoliittinen katsantokanta on seurannut mukanani kaikessa ja kaikkialla mitä teen.”
Titta Karakorpi, Arja Saijonmaa ja Carl Erik Lindholm Ylioppilasteatterin laulunäytelmässä Sirkus Eurooppa (1968)
Titta Karakorpi, Arja Saijonmaa ja Carl Erik Lindholm laulunäytelmässä Sirkus Eurooppa vuonna 1968 Titta Karakorpi, Arja Saijonmaa ja Carl Erik Lindholm Ylioppilasteatterin laulunäytelmässä Sirkus Eurooppa (1968) kohtauspaikka
Ylioppilasteatterissa opin kaiken taiteen tekemisestä. Tuolta ajalta lähtien sosiaalipoliittinen katsantokanta on seurannut mukanani kaikessa ja kaikkialla mitä teen.

Kun kreikkalaisen poliittisen vastarintaliikkeen sankari ja säveltäjä Mikis Theodorakis kuuli nuorta Arja Saijonmaata Ylioppilasteatterin lavalla 1970, tämän elämä muuttui. Theodorakis halusi siltä istumalta Saijonmaan mukaansa seuraavalle maailmankiertueelleen. Tällä kiertueella Saijonmaa on tietyssä mielessä edelleen. Hänellä on ollut 1970-luvulta lähtien asunnot kolmessa eri kaupungissa: Helsingissä, Tukholmassa ja Pariisissa. Kreikasta kehkeytyi 1970-luvun alussa hänen toinen henkinen kotinsa, ja koska Kreikan poliittiset pakolaiset ja muusikot asuivat tuolloin pääasiassa Pariisissa, asettui Saijonmaa myös sinne.

Musiikilla ihmisoikeuksien puolesta, diktatuureja vastaan

Ruotsista Saijonmaa löysi Chilen diktatuuria paossa olleen muusikkoryhmän Inti-Illimanit. Heidän kanssaan alkoi monivuotinen yhteistyö, joka piti sisällään valtavan määrän esiintymisiä ja levytyksiä. Inti-Illimanien kanssa Saijonmaa siirtyi uudelle musiikilliselle alueelle, latinorytmeihin. Koska Ruotsista löytyivät suurimmat yleisöt, kasvoi maasta pikku hiljaa Saijonmaan pääestradi.

Saijonmaasta tehtiin Ruotsissa YK:n hyvän tahdon lähettiläs jo 80-luvulla. Sitä manttelia hän on kantanut ylpeänä ja antaumuksella. Vuonna 2007 hänestä tehtiin kansainvälinen homofobian vastaisen työn hyvän tahdon lähettiläs Suomessa, ja vuoden 2015 syksyllä hänet nimitettiin Ruotsissa YK:n naisten oikeuksien hyvän tahdon lähettilääksi.

Kaikkea mahdollista estradilla ja estradin viereltä

Arja Saijonmaa
Arja Saijonmaa kohtauspaikka
Saijonmaa sanoo itse olevansa estraditaitelija, joka toi 1970-luvulla ensimmäisenä maailmanmusiikin Suomeen. Hän on tietoisesti halunnut rakentaa siltoja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välille. Saijonmaa toi aikoinaan Ruotsiin suomalaiset tangot ruotsiksi laulettuna. Vasta tämän jälkeen hän esitti niitä Suomessa. Populaarimusiikin saralla Saijonmaa on esittänyt ja levyttänyt kaikenlaisia genrejä polittiisista lauluista chansonien, etnomusiikin ja suomalaisten tangojen kautta ruotsalaisiin diskoiskelmiin. Hän itse sanoo olevansa sielultansa jatsari, ja jazz on sitä musiikkia, joka soi tiuhaan myös kotioloissa.
Saijonmaa on osannut aina pitää tiiviit yhteydet niihin poliittisiin päättäjiin, jotka edustavat hänen omia arvojaan.
Ruotsissa Saijonmaa on kestojulkkis, jolla on intellektuellin ja tiedostavan artistin maine. Hän on ja on ollut jo vuosikausia viikottaisten seurapiiripalstojen ja keskusteluohjelmien vakiokasvo. Saijonmaa on osannut aina pitää tiiviit yhteydet niihin poliittisiin päättäjiin, jotka edustavat hänen omia arvojaan. Saijonmaa on myös näytellyt, käsikirjoittanut, ohjannut, kääntänyt ja kirjoittanut kaksi kirjaa, joita on käännetty useille kielille.

Ei koskaan eläkkeelle!

Pian 71-vuotta täyttävä Saijonmaa sanoo: ”En käytä koko sanaa 'eläke' – en aio jäädä eläkkeelle. Näin ovat tehneet useat muutkin taiteilijat. Teen töitä niin kauan kuin haluan, pidän elämäni omissa käsissäni. Kannattaa pitää kiinni elämänhalusta ja terveydestä”.

Kuuntele Kohtauspaikka: Vesa Kytöojan vieraana laulaja Arja Saijonmaa, Yle Radio 1 pe 16.10. klo 14

Arja Saijonmaa Elävässä arkistossa

  • John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

  • Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia.

  • Heinisen tuttuja uutuuksia

    Heinisen tuttuja uutuuksia

    Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.

  • Dalbavien taidokkaita orkesterisoivuuksia

    Dalbavien taidokkaita orkesterisoivuuksia

    Hienostuneita sointivärejä, vivahteikasta orkestrointia sekä perinteistä virtuoosisuutta. Ainakin näitä voi kuulla tuoreelta Seattlen sinfoniaorkesterin omalta julkaisulta, joka sisältää orkesterin entisen nimikkosäveltäjän Marc-André Dalbavien (s. 1961) pääosin solisteille ja orkesterille laatimaa musiikkia.