Johanna Vehkoo
Yle
Jos törmäät netissä uskomattomaan sankaritarinaan, sen todenperäisyyttä kannattaa epäillä. Moni on jäänyt kiinni jopa vakavien sairauksien teeskentelemisestä. Usein selviytymistarinat liittyvät pinnalla olevaan aiheeseen, kuten koulukiusaamisen – tai tätä nykyä maahanmuuttoon.
Syyskuun lopulla kajaanilaismies kertoi julkisella Facebook-sivullaan, miten neljä ulkomaalaistaustaista miestä oli hyökännyt hänen kimppuunsa paikallisen Prisman alikulkutunnelissa. “Onneksi ne oli elintasopakolaisia, eikä ex-sotilaita, niin säilyin hengissä”, mies kirjoitti. Hän oli taistellut sankarillisesti ylivoimaa vastaan ja jopa hakannut yhden hyökkääjistä teho-osastolle.
Hän oli taistellut sankarillisesti ylivoimaa vastaan.
Tarina lähti nopeasti leviämään Facebookissa, ja sieltä sen nappasi tietenkin valheisiin ja rasismiin erikoistunut MV-lehti. Myös perinteinen media innostui uutisoimaan sosiaalisessa mediassa leviävästä huhusta.
Kajaanin poliisi kuuli tapauksesta vasta, kun se oli herättänyt some-kohun, ja lähti visiitille miehen kotiin. Keskustelun tuloksena poliisi julkaisi tiedotteen, jonka mukaan mitään rikosta ei ollut tapahtunut. Koko hyökkäys oli miehen mielikuvituksen tuotetta.
Mies ei silti lannistunut. Hän jatkoi päivityksiään ja keksi uusia selityksiä sille, ettei todisteita voitu tuoda julki. MV-lehti komppasi: uskotteko kajaanilaismiestä vai valtamediaa?
Mikä saa ihmisen sepittämään helposti tarkistettavia tarinoita julkisesti internetissä? Kajaanilaisen tarinaan liittyi useita yksityiskohtia, jotka kasvattivat kiinnijäämisen riskiä: miehen mukaan tapaus oli poliisin tutkittavana, ja rikosnimekkeitä olivat ryöstön yritys, törkeä pahoinpitely ja peräti tapon yritys. Tämän voi tarkistaa soittamalla poliisille, kuten MV:n parjaaman valtamedian toimittajat tekivät.
Lisäksi ohikulkija oli kuvannut kaiken kännykällään ja valvontakameratkin olivat tallentaneet tappelun. Todisteita siis riitti. Niitä ei kuitenkaan saatu nähtäville. (Mies ei myöskään saisi puhua aiheesta medialle, koska poliisi oli kieltänyt.)
Mikä saa ihmisen sepittämään helposti tarkistettavia tarinoita julkisesti internetissä?
Aiemmin tänä vuonna paljastui pitkäkestoinen nettihuijaus, jonka takana oli nainen nimeltä Belle Gibson. Hän tekeytyi ensin syöpäsairaaksi, sitten syövästä selviytyneeksi ja sitten uudestaan syöpäsairaaksi. Häntä seurasivat laajat kansankerrokset. Hänen maksullista sovellustaan ladattiin yli 300 000 kertaa, ja tästä innostunut Apple lennätti hänet Piilaaksoon. Gibsonia uskoivat myös maineikas kustannustalo Penguin, joka julkaisi hänen kirjansa, ja useiden lehtien toimitukset, jotka julkaisivat hänestä ylistäviä henkilöjuttuja.
Suomessa tunnetaan tapaus Enkeli-Elisa, tarina koulukiusaamisen takia itsemurhan tehneestä teinitytöstä. Sen ympärille oli kokoontunut kymmenien tuhansien seuraajien nettiyhteisö, joka sai lopulta tietää, että kaikki oli yhden naisen kuvitelmaa.
Syyrian sisällissodan alkumetreillä kohuttiin Damaskoksessa kidnapatusta bloggarista, joka oli lesboutensa takia vuorenvarmasti hengenvaarassa. Lopulta kävi ilmi, että amerikkalainen, Skotlannissa asuva mies oli vuosikausien ajan teeskennellyt syyrialaista naista.
Puolustus on lähes aina sama: Mutta se olisi voinut olla totta! Halusin vain herättää keskustelua tärkeästä asiasta. Ilmiö tunnetaan nimellä Münchausen by internet. Tyypillisimpiä tapauksia ovat sairauksia teeskentelevät ihmiset, jotka saavat voimaa keräämästään huomiosta ja myötätunnosta. Monet hakeutuvat potilaan rooliin, mutta tunnetaan myös useita tapauksia, joissa tekijä on sovitellut uhrin tai sankarin viittaa.
Puolustus on lähes aina sama: Mutta se olisi voinut olla totta!
Kun toimittajat Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg kirjoittivat Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen Enkeli-Elisa -huijauksesta, he haastattelivat Münchausen by internet -termin lanseerannutta kliinisen psykiatrian professoria Marc Feldmania.
Enkeli-Elisassa Feldman kuuli paljon tuttua. Hän pani merkille, että kyseessä oli ajankohtainen, kouhuttava teema. Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa keskusteltiin tuohon aikaan laajasti koulukiusaamisesta. ”Entiset kiusatut näyttäytyvät tässä tarinassa sankareina; ajatellaan, että jos olet kestänyt sen, olet erityisen ihailtava henkilö. En yllättyisi, jos tällaisia huijauksia paljastuisi tulevaisuudessa”, Feldman sanoi Nikkaselle ja Silfverbergille.
Nyt on pinnalla maahanmuutto. En yllättyisi, jos siihen liittyviä nettihuijauksia paljastuisi enemmänkin.
Muokattu 27.1.2016: Ulkoasukorjauksia
Muokattu 11.1.2017: Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle.
Muokattu 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
