Hyppää pääsisältöön

Miltä näyttää murha-Suomi?

Poliiseja
Poliiseja docventures

Suomalainen murha on harvinaisuus. Suomessa ihminen kuolee ennemmin tappoon: ryyppyriidassa keittiöveitseen. Hyvä uutinen on se, että Suomen poliisi selvittää yli 90 %:a henkirikoksista.

Docventuresissa käsitellään tällä viikolla sarjamurhaajaa rapakon takaa. Mitä suomalaisten henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten taustalta löytyy?

”Suomalainen henkirikos on yleensä alkoholinhuuruinen pikaisesti tehty tappo, joka kohdistuu läheiseen henkilöön”, avaa rikosylikomisario Tero Haapala suomalaisille tyypillisen henkirikoksen kaavaa.

”Tekijänä on yksinäinen mieshenkilö, jolla on päihdeongelmia tai joka on riskikäyttäjä. Hän on todennäköisesti syyllistynyt aiemmin rikoksiin, koulut ovat jääneet kesken eikä hän ole työelämässä. Tämä on karu tausta.”

Tyypillisesti suomalaisen henkirikoksen taustalla on ryyppyriita.

Suomessa oli Tilastokeskusksen rikollisuustilaston mukaan vuonna 2014 yhteensä 101 henkirikosta, eli murhaa, tappoa tai surmaa. Luku seuraa viime vuosien jalanjälkiä. Vuosina 2003–2012 jopa 83 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa (Henkirikoskatsaus 2014).

”Tyypillisesti suomalaisen henkirikoksen taustalla on ryyppyriita. Humalassa pienessäkin vastoinkäymisessä tartutaan taloudessa tappovälineeseen, eli luultavimmin keittiöveitseen tai muuhun saatavilla olevaan kättä pidempään, kuten vasaraan tai sorkkarautaan”, kertoo Haapala.

Pelkästään humala ei tietenkään motiiviksi riitä, vaan yleensä tunteiden roihahdus johtuu mustasukkaisuudesta, parisuhdeongelmista, mielenterveyshäiriöistä tai kostosta. Naisten ollessa kyseessä syynä on yleensä parisuhde. Harvinaisempi motiivi on raha, jolloin kyseessä voi olla esimerkiksi palkkamurha. Myös järjestäytyneen rikollisuuden sivutuotteena tapahtuu henkirikoksia.

Lyömäaseiden lisäksi henkirikosten tekovälineitä ovat ampuma-aseet, erilaiset narut ja ketjut kuristamistapauksissa, tyynyt tukahduttamisissa sekä erikoisemmat myrkytykset. Eräs päänvaivaa aiheuttava väline on auto, jonka käyttöä aseena on usein vaikea näyttää toteen.

Haapala toteaa, että Suomen poliisi selvittää yli 90 %:a henkirikoksista, mutta pitkällä aikavälillä jää tekijöitä vapaalle jalalle.

Suomalaisia murhaajia

Myrkkyhoitaja

Aino Nykopp-Koski murhasi vuosina 2004–2009 useita vanhuksia. Nykopp-Koski oli ammatiltaan perushoitaja ja hänen uhrinsa olivat hänen potilaitaan. Hän jäi kiinni epäonnistuneen myrkyttämisyrityksen seurauksena ja hänet tuomittiin lopulta syylliseksi viiteen murhaan, viiteen murhanyritykseen sekä kolmeen törkeään pahoinpitelyyn. Nykopp-Koskella todettiin antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, mutta häntä ei todettu syyntakeettomaksi.

Kerpeikkari

Juhani Aataminpoika on tiettävästi ollut Suomen pahin murhamies. Hän surmasi vuonna 1849 jopa 12 ihmistä. Aataminpoika oli renki, joka hevosvarkaudesta syytetyksi tultuaan karkasi virkavallan hallusta ja aloitti päättömän tappamisensa. Hän surmasi sattumanvaraisesti matkalleen sattuneita ihmisiä, mukaan lukien isäpuolensa, äitinsä ja heidän lapsensa. Kiinni jäätyään Aataminpojan rangaistukseksi langetettiin 40 paria raippoja ja elinkautinen tuomio. Hän päätyi Viaporin linnoitukseen, jossa häntä pidettiin seinään kiinni kahlehdittuna kuolemaansa saakka.

Jammu-setä

Veikko Siltavuori lienee Suomen kuuluisin pedofiili. Hän syyllistyi 1950-luvulta lähtien murhanyritykseen sekä useiden alaikäisten tyttöjen raiskauksiin. Tekonsa hän peitti antamalla uhreille rahaa, jotta he pitäisivät suunsa kiinni. Lopulta hän poimi autonsa kyytiin kaksi 8-vuotiasta tyttöä, jotka olivat liian nuoria lahjottaviksi, joten hän murhasi heidät. Ruumiit hän yritti hävittää polttamalla, mutta poliisit saivat kuitenkin teon selville. Jammu-sedäksi ristitty Siltavuori tuomittiin 15 vuodeksi vankilaan, jonka jälkeen hänet passitettiin loppuelämäkseen tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.

Kirves-Koljonen

Toivo Koljonen murhasi vuonna 1943 yhteensä kuusi ihmistä. Hän oli varkauksista tuomittuna karannut vankilasta ja etsiytynyt nälissään tuntemattomien taloon varastamaan ruokaa. Koljonen äkättiin ja niinpä hän päätyi surmaamaan talon isännän, emännän, tyttären, nuoret lapset sekä paikalle saapuneen naapurin kirveellä. Koljosen pakomatka kesti kaksi viikkoa, jonka jälkeen hänet tuomittiin Suomen viimeiseen kuolemanrangaistukseen.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Docventures