Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset lainsuojattomat

Suomalaiset lainsuojattomat
Suomalaiset lainsuojattomat docventures

Docventuresin viikon teema on oikeus. Pidämme Suomea oikeusvaltiona, mutta onko laki sama täällä kaikille? Vaikka poliisin innokkuus selvittää rikoksia ei näytä Suomessa riippuvan uhrin varakkuudesta oikeustoimittaja Piia Leino selvitti, keitä ovat suomalaiset lainsuojattomat.

Vilja Eerika.
Pahoinpidellyt kielitaidottomat maahanmuuttajanaiset.
Anonyymien uhkailijoiden netissä kiusaamat.

Suomessa sarjamurhaajat eivät riehu kaduilla, mutta myös täällä on suuri joukko hädänalaisia, jotka syystä tai toisesta jäävät viranomaisten avun ulkopuolelle. Asiantuntijoiden mukaan heikoimmilla ovat usein suljettujen yhteisöjen lapset ja naiset. Perheväkivallalla on taipumus jäädä pimentoon kaikissa ryhmissä, maahanmuuttajaperheissä ehkä vielä useammin kuin muissa.

maahanmuuttajia
maahanmuuttajia Kuva: Rajoitettu käyttöoikeus, Yle Kuvapalvelu, kuvapalvelu@yle.fi docventures

- Perheenjäsenen ilmiantaminen poliisille voi johtaa oleskeluluvan menettämiseen ja karkotukseen – koko perhe kärsii. Toki myös kulttuuriset syyt estävät toisinaan viranomaisten puoleen kääntymisen, katsoo asianajaja Markku Fredman.

Perheenjäsenen ilmiantaminen poliisille voi johtaa oleskeluluvan menettämiseen ja karkotukseen

Jotkut uskonnolliset yhteisöt, maahanmuuttajat ja esimerkiksi romaniyhteisö voivat elää yhteiskunnan sisällä melko omalakista elämäänsä, jossa yksilön oikeuksien polkemisesta ei ilmoitella poliisille.

Ihmisoikeusliiton puheenjohtajan Reetta Toivasen mukaan romaniyhteisössä on tapauksia, joissa tuomioistuin on määrännyt lapset erossa äidille, mutta yhteisön normien mukaan he kuuluvat isälle ja tämän suvulle. Äiti voi olla paperilla yksinhuoltaja, muttei käytännössä näe lapsiaan vuosiin.

Poliiseja
Poliiseja docventures

Poliisille tulvii lastensuojeluilmoituksia

Suljettu yhteisö ei luonnollisesti ole edellytys ihmisten polkemiselle. Valtaväestönkään lapset eivät saa apua aina edes silloin, kun heidän ahdingostaan on selviä viitteitä. Helsingin poliisissa nelikymmenvuotisen uran tehnyt rikosylikomisario Juha Rautaheimo muistaa uransa traagisimpana tapauksena Helsingissä hengiltä kidutetun 8-vuotiaan Vilja Eerikan kohtalon.

-Tuntuu hirvittävän epäoikeudenmukaiselta se, miten pitkään hän oli sellaisen kohtelun kohteena, Rautaheimo sanoo.

Vilja Eerikan tapaus johti kahden sosiaalityöntekijän tuomitsemiseen oikeudessa ja järkytti Suomen lainsäädännön muutoksiin. Rautaheimon mukaan poliisille tulvii nyt tietoja epäillyistä lapsiin kohdistuneista rikoksista.

-Vaarana on, että jos normaaliperheen lapsi kaatuu ja viedään silmä mustana lääkäriin, siitäkin voi tulla ilmoitus poliisille.

Murhaaja löytyy, komerovaras ei

Lähestulkoon kaikki henkirikokset selviävät, vaikka kyse on pitkälti huono-osaisten ongelmasta.

Poliisin innokkuus selvittää rikoksia ei näytä Suomessa riippuvan uhrin varakkuudesta. Lähestulkoon kaikki henkirikokset selviävät, vaikka kyse on pitkälti huono-osaisten ongelmasta.

Sen sijaan tappamisella uhkailusta jää harvemmin kiinni. Rautaheimon mukaan poliisi on kovan haasteen edessä aikana, jolloin vihapuhe ja tappouhkaukset ovat verkossa arkipäivää.
-Niiden tutkinta on hirveän ongelmallista ja vie paljon voimavaroja, kun vakavasti otettavat tapaukset pitäisi pystyä tunnistamaan muiden seasta.

Ylipäänsä poliisin voimavarojen rajallisuus näkyy sitä selvemmin, mitä vähäisemmästä teosta on kyse. Selvittämättä jäävät usein myös esimerkiksi omaisuusrikokset, joiden tekijä ei ole heti tiedossa.

Ketkä jäävät Suomessa vaille lain suojaa?

Reetta Toivanen, Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja, akatemiatutkija:

Vanhus pyörätuolissa
Vanhus pyörätuolissa Kuva: Rajoitettu k docventures

"Romaneihin kohdistuvat ja romaniyhteisön sisällä tapahtuvat rikokset sekä viharikokset maahanmuuttajia kohtaan jäävät usein selvittämättä. Erityisesti rasistinen motiivi jää huomioimatta. Kyse on pitkälti tiedon puutteesta, rasistista motiivia ei tunnisteta. Heikoimmilla ovat huonossa sosioekonomisessa asemassa olevat lapset erityisesti silloin, kun kyse on vähemmistöstä. Suojaa kaipaisivat myös kielitaidottamat maahanmuuttajanaiset, erityisesti lukutaidottomat."

Tiina Astola, Oikeusministeriön kansliapäällikkö:

"Läheskään kaikki rikokset eivät päädy poliisin tietoon. Aktiivisuus ilmoittaa rikoksista poliisille vaihtelee todennäköisesti ihmisryhmittäin. Esimerkiksi maahanmuuttajilla tai Suomessa oleskelevilla ulkomaalaisilla voi olla lähtömaasta riippuen hyvinkin varauksellinen suhtautuminen viranomaisiin. Ääriesimerkki ovat ihmiskaupan uhrit, joiden halukkuus tai kyky ottaa yhteyttä poliisiin tai muihin viranomaisiin voi olla hyvin vähäistä."

Matti Tolvanen, rikosoikeuden professori:

"On kaksi melko vähän huomiota saanutta ryhmää, joihin kohdistuvat rikokset voivat jäädä tulematta poliisin tietoon. Toinen ovat ikäihmiset, joihin kohdistuvasta taloudellisista hyväksikäytöistä tai kaltoin kohtelusta on vain vähän tutkittua tietoa. Toinen riskiryhmä ovat suljettuihin kulttuuriyhteisöihin kuuluvat lapset, enkä tarkoita vain maahanmuuttajia. Esimerkiksi eräisiin suomalaisiin yhteisöihin pesiytyneen lasten seksuaalisen hyväksikäytön laajuus näyttää jääneen viranomaisilta pimentoon."

Päivi Hirvelä, EIT:n tuomari (ensi vuoden alusta korkeimman oikeuden oikeusneuvos):

"Ainakin aikaisemmin perheväkivalta jätettiin helposti tutkimatta etenkin tilanteissa, joissa asianomistaja perui rikosilmoituksen. Tässä on tapahtunut parannusta vuonna 2011 tehdyn lainmuutoksen ansiosta. Nykyisin syyttäjä saa nostaa syytteen myös lievästä läheissuhteessa tehdystä pahoinpitelystä."

Juha Rautaheimo, Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön elokuussa eläkkeelle jäänyt johtaja:

"Törkeissä pahoinpitelyissä epäkohta ovat tuomiot. Rangaistusasteikko on 1-10 vuotta, mutta tuomiot keskimäärin reilut kaksi vuotta. Ihmisen voi pahoinpidellä loppuiäkseen sairaalaan, mutta tuomio olla vain joitain vuosia, josta ensikertalainen istuu puolet. Seksuaalirikosasioissa on ollut aikanaan asenteellisuutta ja vaikeuksia rikoksen tunnistamisessa. 40 vuotta sitten suhtautuminen ilmoituksen tekijään oli varmasti erilainen kuin nyt."

Piia Leino
Oikeustoimittaja

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Docventures