Hyppää pääsisältöön

Kon-Tikiä rakentamassa: "Tuntui hieman oudolta lähteä rakentamaan tukkilauttaa Tyynenmeren rannikolle Peruun..."

Thor Heyerdahl Kon-Tiki-lautalla 1947
Thor Heyerdahl Kon-Tiki-lautalla matkalla Polynesiaan, 1947 Thor Heyerdahl Kon-Tiki-lautalla 1947 Kuva: EPA/PERUVIAN NAVY / HO EDITORIAL USE ONLY thor heyerdahl

Ajatusta Peruun lähdöstä ei helpottanut sekään tosiasia, että työ suoritetaan aavikolla, ja vaikka ollaan päiväntasaajan lähistöllä, tiedossa on paljon kylmää merivettä. On myös hyvä muistaa etten osaa sanaakaan espanjaa, eikä minulla ollut tietoa majapaikasta tai kulkuyhteyksistä minkään paikan välillä, saati aikatauluista mitä milloinkin pitäisi tapahtua.

Paikallista kulttuuria kansan riveissä en osaa edes kuvitella. Toisaalta se sopii hyvin norjalais-perulaiseen tyyliin. Thor Heyerdahl sai aikoinaan vision polynesialaisten ja eteläamerikkalaisten kulttuurinvaihdosta. Kun kukaan ei uskonut tai edes vähäisesti ottanut häntä tosissaan, oli purjehdus- ja uimataidottoman miehen rakennettava sekalaisen seurakunnan kanssa esikolumbiaaniselle aikakaudelle tyypillinen balsalautta nollabudjetilla.

Monet ovat halunneet purjehtia Thor Heyerdahlin jäljissä

Suunnitelma oli melko suurpiirteinen: tavoitteena oli törmätä jonnekin Polynesiaan. Matkaan lähdettiin huhtikuun 28. päivänä 1947 ja onnistuneesti lautta törmäsikin Raroian riuttaan, Tuamotun saarille.

Monet muutkin halusivat kellupurjehtia johonkin ja törmätä jonnekin.

Jälkeenpäin monet muutkin halusivat kellupurjehtia johonkin ja törmätä jonnekin. 1954 William Willis törmäsi Seven little sister’s -lautallaan Samoalle. Tahiti Nui, Tahiti Nui II, Las Balsas ja viimeisin Tangaroa kellupurjehtivat enemmän tai vähemmän onnistuneesti pitkin Tyyntämerta. Viimeisintä Tangaroa-projektia johti Torgeir Higraff. Tangaroan kyydissä maininkeja maisteli Olav Heyerdahl, Thor Heyerdahlin pojanpoika.

Meret ovat olleet kulkuväyliä ja se halutaan todistaa

Kon-Tiki2 -projektissa ei ole tarkoitus mennä minnekään. Päämääränä on kiertää Pääsiäissaaret kahdella lautalla ja palata takaisin Etelä-Amerikan rannikolle ja mieluiten vielä kotisatamaan.

Miksi ihmeessä näin halutaan tehdä? Viimeaikaisten DNA-tutkimusten mukaan Pääsiäissaarten asukkaiden geeniperimässä on ripaus Etelä-Amerikkaa. Ensimmäinen kontakti sijoittuu 1300-1500-luvulle, huomattavan paljon aikaisemmin kuin eurooppalaiset saapuivat seuduille. Sekä polynesialaisilla että eteläamerikkalaisilla oli lauttoja. Meret eivät olleet noina aikoina esteitä, vaan kulkuväyliä, toisin kuin ajatellaan.

Projektilla pyritään vahvistamaan tätä teoriaa käytännössä. Samanaikaisesti lautoilla tehdään tutkimuksia meriekologiasta sekä viestintäteknologiasta. Projekti on tieteellisesti suuntautunut.

Alkukantaiset ruuhet ovat samankaltaisia kaikkialla

Peru on kaukana Suomesta. Merilauttailu ja kulttuuri ihan yhtä kaukana - vai onko? Vesitiet ovat ennen olleet muuttoliikkeiden valtateitä. Suomessa jääkauden väistyttyä saapuivat ensimmäiset asukkaat nykyisen Saimaan rannalle nahkaisilla kanooteilla ja ruuhilla. Ruuhi on yhdestä puusta koverrettu pieni vene, joita on käytetty myös Etelä-Amerikan sisämaan joissa.

On mieltä kiehtovaa ajatella, että alkukantaiset ruuhet ovat niin samankaltaisia lähes kaikkialla maapallolla. Näistä kehittyivät suomalaiset haapiot ja soutuveneet, Etelä-Amerikassa Caballito de Totora -kaislaveneet ja Titicaca-järven tyypilliset alukset.

Tauno Palo keksi kädessä.
Tauno Palo tukkilautalla elokuvassa Tukkijoella. Tauno Palo keksi kädessä. Kuva: Yle, Fennada-Filmi Oy tauno palo tukkijoella elokuvassa.

Mutta entäs se lautta? Oliko Kon-Tiki-lautalla ja Suomen kansallisromanttisilla tukkilautoilla, Tauno Palolla ja alkuperäisillä perulaisilla mitään muuta kulttuurisesti yhteistä kuin huopahattu? Käyttivätkö inka-intiaanit jokia tukkien kuljetusreitteinä ja eksyikö yksi aluksista kelluessaan kohti merta, ihan pikkuisen toisaalle kuin oli alunperin suunniteltu? Oliko ensimmäinen perulainen alus se ”pienoinen kahvila” harhateillä? Näihin ja muihinkin asiallisiin kysymyksiin etsimme vastauksia.
  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.