Hyppää pääsisältöön

Kummeli oli lamavuosien teineille sukupolvikokemus

Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen ja Olli Keskinen. 1991.
Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen ja Olli Keskinen kuvattuna vuonna 1991, kun Kummeli alkoi. Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen ja Olli Keskinen. 1991. Kuva: Yle timo kahilainen ja olli keskinen.

Do dii. Jumankauta juu, nääs päivää! Tämä mies kuuluu parhaaseen A-ryhmään!

- Kummelissa saattoi olla hauskaa pelkästään se, että ukot kävelee Kangasalla järven rannalla ja huutaa ”Kyllä lähtee!”, sanoo toimittaja-tietokirjailija Tuomas Marjamäki, joka on kirjoittanut vastikään julkaistun opuksen nimeltä Kummeli – erittäin hyvin sanottu.

Ensimmäinen Kummeli-sketsi nähtiin televisiossa keväällä 1991. Ensi keväänä Kummeli siten juhlii 25-vuotissynttäreitään. Uuden kirjan innoittamana päätimme Aristoteleen kantapäässä uusia Heikki Silvennoisen haastattelun vuodelta 2006. Siinä Silvennoinen pohtii Kummeli-sketsien hokemia, niiden syntyä ja suosiota.

Artisti maksaa!

Kirjailija Marjamäki oli 13-vuotias kangasalalainen koululainen, kun Kummelin ensimmäiset kolme pilottijaksoa näytettiin TV2:ssa. Kummelin koomikot olivat hänelle tuttuja jo valmiiksi, sillä Heikki Silvennoisen poika oli hänen luokkakaverinsa, Timo Kahilainen oli toiminut luokan sijaisopettajana vuonna 1989, ja Heikki Hela oli rinnakkaisluokan opettaja.

Kummeli: Mauno Ahonen (Heikki Silvennoinen) ja Timo Koivusalo. 1991.
Timo Koivusalo uutistoiminnan kestoankkuri Mauno Ahosen vieraana. Kummeli: Mauno Ahonen (Heikki Silvennoinen) ja Timo Koivusalo. 1991. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen mauno aho

Todenteolla Kummelien huumori iski Marjamäkeen vuonna 1993, kun sketsit alkoivat pyöriä televisiossa viikoittain.

- Kun Kummeli-buumi alkoi, olin ihan keskellä sitä, Kangasalan Pikkolan yläasteella. Se oli pimeyden ydin, Marjamäki naurahtaa. Kaikilla koulukavereilla on Kummeli-paidat päällä, kaikki hokivat Kummeli-juttuja.

'malauta, mä oon lauta!

Hän arvelee vuonna 1978 syntyneenä olevansa tarkalleen sitä ikäryhmää, jolle Kummelista tuli sukupolvikokemus. Marjamäki ikätovereineen katsoi Kummelia tuoreeltaan koululaisina. Kun sketsit julkaistiin dvd:llä 2000-luvun puolivälissä, kolmekymppiset fanit löysivät suosikkinsa uudestaan.

Tosifanius näkyy ja vahvistuu sosiaalisessa mediassa.

- Minun ikäisilläni alkoi olla opiskelujen ja ruuhkavuosien jälkeen olla enemmän aikaa nostalgialle, Marjamäki pohtii. Vanhojen fanien rinnalle Kummeli on löytänyt uutta yleisöä Youtuben kautta.

- Esimerkiksi minun 7-vuotias poikani nauraa nyt samoille jutuille, kuin me aikoinaan.

Tosifanius näkyy ja vahvistuu sosiaalisessa mediassa. Marjamäki on huomannut, että joka kerta kun esimerkiksi Kummelin kultakuume -elokuva uusitaan televisiossa, twitter täyttyy hokemista.

Missä on mun toinen kenkä? Hei Dille mitäs ny? Mennäänkö sisään.

- Fanit toistelevat vuorosanoja, he osaavat ne ulkoa, ja näkevät jokaisessa jotain hauskaa. Itse olen vaikkapa Jönssin ja Dillen huumorin tajunnut vasta nyt, kun olen nähnyt, miten paljon sketsi merkitsee hardcore-faneille.

Heikki Hela, Heikki Silvennoinen ja Timo Kahilainen "Kummeli Stories" -elokuvasta TV2:n ohjelmassa "Päiväntasaaja".
Heikki Hela, Heikki Silvennoinen ja Timo Kahilainen Heikki Hela, Heikki Silvennoinen ja Timo Kahilainen "Kummeli Stories" -elokuvasta TV2:n ohjelmassa "Päiväntasaaja". Kuva: Yle/ Antero Tenhunen kummeli stories

Marjamäki itse on katsonut kaikki Kummelit 1990-luvulla televisiosta, uudelleen dvd-julkaisun myötä 2000-luvun puolivälissä, ja vielä kolmannen kerran kirjaa tehdessään.

- 1990-luvulla sketsejä katsoi pelleilynä, apinahommina. Nyt aikuisena tajuaa niissä olevan parodian ja satiirin. Se onkin Kummelin menestyksen salaisuus. Ihmisestä riippumatta se kolahtaa jollakin tavalla, väittää Marjamäki. Hänen mielestään huumori ei ole vanhentunut – sen sijaan jotkut sketsit ovat voineet ajan myötä muuttua nuoremmille katsojille käsittämättömiksi

Aikuisena tajuaa sketseissä olevan parodian ja satiirin.

- Kun Matti Näsä valittaa, että puhelinkopista on lähtenyt puhelinluettelo, niin välttämättä minun poikani ei ymmärrä, että mikä on puhelinkoppi ja miksi on niin tärkeää, että siellä on puhelinluettelo.

Yhä jatkuvasta suosiosta kertoo jotain se, että kun Kummeli-kirjan markkinointia varten tehtiin uusi sketsi, se sai vuorokaudessa yli 100 000 katsomiskertaa.

- Ensin ajattelimme, sekä Kummelit että minä, että tuleekohan tästä jotain sanomista, että eihän tämä ole yhtä hauska kuin vanhat sketsit. Mutta vastaanotto on ollut pelkästään positiivista. Ihmiset nauravat jo ihan sille, että näkevät betoniyrittäjä Kalervo Jankon kirjakustantajana.

Kummeli kiekkokaukalossa 1997
Timo Kahilainen jääkiekkokaukalossa. Kummeli kiekkokaukalossa 1997 Kuva: Yle/ Antero Tenhunen kummeli kiekkokaukalossa

Tehdessään kirjaa varten taustatutkimusta Marjamäki huomasi, että viimeinen Vesku-Show esitettiin televisiossa keväällä 1991 vain muutamaa viikkoa ennen ensimmäisen Kummeli-jakson lähettämistä. Samaan aikaan myös Pulttibois poistui ruudusta, ja sen seuraaja Manitbois jäi lyhytikäiseksi. Uusille naurattajille oli tarvetta.

Kohta ei oo enää kellään kivaa. Nyt sattu Juhaa leukaan.

Laman aikana on aina isompi tarve huumorille

- Suomessa oli lama syvimmillään, ja laman aikana on aina isompi tarve huumorille, sanoo Marjamäki. 1990-luvun alkuvuosina Suomen televisiossa esitettiin Marjamäen laskelmien mukaan jopa 15 eri sketsiohjelmaa joka viikko.
Kummeli erottui joukosta rosoisuudellaan. Marjamäki haastatteli kirjaansa Kummelin puvustajaa Jaana Aroa, joka kertoi kaivaneensa TV2:n puvustosta kaikkein pölyisimmät ja kämäisimmät vaatteet.

- Katsojat ehkä tunsivat, että nämä tyypit ei ainakaan yritä olla parempia kuin minä, miettii Marjamäki nuhjuista tyyliä.

Loppu on lähellä. Mutta onnellinen. Kummeli mainioine musikantteineen näillä näkymin viimeistä kertaa ruudussa
Timo Kahilainen, Heikki Silvennoinen ja Heikki Hela. Loppu on lähellä. Mutta onnellinen. Kummeli mainioine musikantteineen näillä näkymin viimeistä kertaa ruudussa Kuva: Yle/ Antero Tenhunen kummeli

Myöhempien aikojen sketsiviihde on Marjamäen mielestä Kummelille paljon velkaa.

Kummeli-sketsejä ei juurikaan käsikirjoitettu etukäteen.

- Heti Kummelin jälkeen tuli Vintiöt, joka oli aika lailla identtistä menoa Kummelin kanssa. Myöhemmin tuli Studio Julmahuvi, joka oli huomattavasti huolellisemmin ja isommalla rahalla tehty. Mutta Julmahuvissa oli Kummelista tuttu yhden televisioillan rakenne, mainitsee Marjamäki.

Kummeli-sketsejä ei juurikaan käsikirjoitettu etukäteen. TV2:n uusi viihdepäällikkö Ari Meriläinen pyysi kuitenkin nähtäväkseen sketsien käsikirjoituksia. Ajatus herätti tekijöissä kauhua: Kummeli ei toiminut paperilla.

Selvä!-nimisen sketsin idea oli ytimekäs. Meriläinen sai lukea paperista, kuinka ”työmiehet tekevät puukasan ja työnjohtaja tulee sanomaan, että kasa on viisikymmentä metriä sivussa. Työmiehet vastaavat: selvä!” Meriläisen ilme ei värähtänytkään synopsiksia tavatessaan. – Se ässä suhautetaan silleen ”sselvä!”, Kahilainen täsmensi. Ssselvä, ajatteli Meriläinenkin ja tunsi kylmän hien niskassaan.

Kummelin koomikot kirjailija Tuomas Marjamäen kanssa 2015
Uutta kirjaa juhlistamassa Heikki Hela, Tuomas Marjamäki, Heikki Silvennoinen, Heikki Kahilainen, Olli Keskinen ja Heikki Vihinen. Kummelin koomikot kirjailija Tuomas Marjamäen kanssa 2015 kummeli-kirja
Televisiosketsien jälkeen Kummeli on tehnyt mm. viisi pitkää elokuvaa, joista viimeisin, Kummeli V, tuli ensi-iltaan 2014. Lopettamisesta ei ole ollut puhetta.

- Kummeli oli isoimmassa kriisissä vuonna 1994, kun Olli Keskinen lähti ryhmästä, Tuomas Marjamäki kertoo. Kummeli-miesten pitkäikäinen yhdessäolo perustuu kuulemma kahteen asiaan: jokaisella on oma firma, ja juttuja tehdään harvakseltaan. Ideoita ei ryöstöviljellä.

Marjamäki on kirjoittanut kirjoja myös Uuno Turhapurosta ja Simo Salmisesta, sekä suomalaisten koomikkojen historiasta kirjan Naurattajat. Hänen mielestään ainakin yksi asia on aikojen saatossa muuttunut.

- Nyt tehdään huumoria paremmalla itsetunnolla. Se ei ole enää väheksyttyä. Kun Pekka Puupäitä aikanaan tehtiin tai Uunoja, näyttelijät nolostelivat mukana olemista. Nykyään ei semmoisesta tarvitse välittää.

Asia kunnossa!

Kummeli 25 vuotta: Juhlaohjelmisto Ylen kanavilla

Päivitys 29.3.2016: Linkki lisätty

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.