Hyppää pääsisältöön

Pyörien Baana valtasi ratakuilun Helsingin keskustassa

Syyskuussa 2015 Baanan ylittäviä siltoja koristivat erilaiset valoteokset
Syyskuussa 2015 Baanan ylittäviä siltoja koristivat erilaiset valoteokset Kuva: Yle Vesa Marttinen valoteos

Vanhan satamaradan alkuosa oli jäänyt käyttämättömäksi kuiluksi keskelle Helsingin keskustaa, kunnes kesäkuussa 2012 kuilun tilalle avattiin Baana-niminen pyöräily- ja jalankulkuväylä. Baanaa pitkin pyörällä pääsi nopeammin ja turvallisemmin läntisestä kantakaupungista Rautatieasemalle kuin aiemmin. Baanasta tuli nopeasti suosittu pyöräreitti.

Rautatieasemalta Ruoholahden ja Kaivopuiston sekä Kauppatorin kautta Katajanokalle kulkeneella satamaradalla liikennöintiä oli vähennetty jo 1950-luvulta alkaen ja rataa lyhennetty jatkuvasti. Viimeisenkin osion viimeinen juna lopetti matkansa vuonna 2005. Pohjoisen ja Eteläisen Rautatienkadun välissä alkutaipaleensa kulkevan kuilun rata purettiin vuonna 2009.

Baanan esikuva haettiin Yhdysvalloista asti, kerrottiin rakennustöiden jo alettua Uudenmaan uutisissa loppuvuodesta 2011. New Yorkissa oli vanhasta tavararadasta tehty puistomainen The High Line -kävelyalue.

Työnimellä Strada tunnettu pyöräilyväylä sai Baana-nimensä avoimessa kilpailussa. 1,3 kilometrin pituisen väylän tarkoituksena oli paitsi yhdistää kantakaupungin länsiosia helpommin ydinkeskustaan, myös toimia tulevan keskustapuiston jatkeena. Baana myös aloitti pyöräilykulttuurin uudistamisen Helsingissä, jossa katusuunnittelua oli tehty lähinnä autojen ehdoilla.

"Vähenevä pyöräliikenne on joutunut jalankulkijoiden kanssa samaan tilaan ja kasvava autoliikenne on saanut yhä enemmän tilaa. Nyt tätä noidankehää ollaan estämässä", kaupungin suunnitelmia kommentoi kaupungin liikenneinsinööri Marek Salermo vain muutama päivä ennen Baanan avautumista kesäkuussa 2012.

Baanasta tulikin huippusuosittu, sillä reilun kahden kuukauden jälkeen siltä raportoitiin jo pyöräruuhkia. Jo ensimmäisenä kesänä sillä kulki noin 5 000 pyörää päivässä. Sen varrella oleva mittari kertoo jatkuvasti pyörätietä kulkevien määrän. Reaaliaikaista tilannetta voi seurata baanamittari.fi-sivulla.

Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Niko Palo kertoi Uudenmaan uutisille, ettei mistään pyörätieaiheesta ole aiemmin tullut niin positiivista palautetta. Kritiikkiä Baana sai kuitenkin ahtaudestaan. Palo kertoikin, että syynä tähän oli ajatus, että pyöräilijä ja kävelijä tarvitsevat yhtä paljon tilaa.

Baanamittarin tilaston mukaan väylä on pysynyt suosittuna ja käyttäjämäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Sen suosio onkin saanut Helsingin kaupungin suunnittelemaan baanaverkostoa koko pääkaupunkiseudulle.

Vuonna 2014 Baana sai kunniamaininnan Euroopan kaupunkien julkisten tilojen kilpailussa. Perusteluissa kerrottiin, että Baana onnistui halvalla ja mielenkiintoisella tavalla yhdistämään eri kaupunginosia ja luomaan uutta kaupunkitilaa.

Baana elää myös sosiaalisesssa mediassa

Baana Bike Counter -tili Twitterissä kertoo Baanan päivittäiset pyöräilijämäärät

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.