Hyppää pääsisältöön

Pyörien Baana valtasi ratakuilun Helsingin keskustassa

Syyskuussa 2015 Baanan ylittäviä siltoja koristivat erilaiset valoteokset
Syyskuussa 2015 Baanan ylittäviä siltoja koristivat erilaiset valoteokset Kuva: Yle Vesa Marttinen valoteos

Vanhan satamaradan alkuosa oli jäänyt käyttämättömäksi kuiluksi keskelle Helsingin keskustaa, kunnes kesäkuussa 2012 kuilun tilalle avattiin Baana-niminen pyöräily- ja jalankulkuväylä. Baanaa pitkin pyörällä pääsi nopeammin ja turvallisemmin läntisestä kantakaupungista Rautatieasemalle kuin aiemmin. Baanasta tuli nopeasti suosittu pyöräreitti.

Rautatieasemalta Ruoholahden ja Kaivopuiston sekä Kauppatorin kautta Katajanokalle kulkeneella satamaradalla liikennöintiä oli vähennetty jo 1950-luvulta alkaen ja rataa lyhennetty jatkuvasti. Viimeisenkin osion viimeinen juna lopetti matkansa vuonna 2005. Pohjoisen ja Eteläisen Rautatienkadun välissä alkutaipaleensa kulkevan kuilun rata purettiin vuonna 2009.

Baanan esikuva haettiin Yhdysvalloista asti, kerrottiin rakennustöiden jo alettua Uudenmaan uutisissa loppuvuodesta 2011. New Yorkissa oli vanhasta tavararadasta tehty puistomainen The High Line -kävelyalue.

Työnimellä Strada tunnettu pyöräilyväylä sai Baana-nimensä avoimessa kilpailussa. 1,3 kilometrin pituisen väylän tarkoituksena oli paitsi yhdistää kantakaupungin länsiosia helpommin ydinkeskustaan, myös toimia tulevan keskustapuiston jatkeena. Baana myös aloitti pyöräilykulttuurin uudistamisen Helsingissä, jossa katusuunnittelua oli tehty lähinnä autojen ehdoilla.

"Vähenevä pyöräliikenne on joutunut jalankulkijoiden kanssa samaan tilaan ja kasvava autoliikenne on saanut yhä enemmän tilaa. Nyt tätä noidankehää ollaan estämässä", kaupungin suunnitelmia kommentoi kaupungin liikenneinsinööri Marek Salermo vain muutama päivä ennen Baanan avautumista kesäkuussa 2012.

Baanasta tulikin huippusuosittu, sillä reilun kahden kuukauden jälkeen siltä raportoitiin jo pyöräruuhkia. Jo ensimmäisenä kesänä sillä kulki noin 5 000 pyörää päivässä. Sen varrella oleva mittari kertoo jatkuvasti pyörätietä kulkevien määrän. Reaaliaikaista tilannetta voi seurata baanamittari.fi-sivulla.

Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Niko Palo kertoi Uudenmaan uutisille, ettei mistään pyörätieaiheesta ole aiemmin tullut niin positiivista palautetta. Kritiikkiä Baana sai kuitenkin ahtaudestaan. Palo kertoikin, että syynä tähän oli ajatus, että pyöräilijä ja kävelijä tarvitsevat yhtä paljon tilaa.

Baanamittarin tilaston mukaan väylä on pysynyt suosittuna ja käyttäjämäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Sen suosio onkin saanut Helsingin kaupungin suunnittelemaan baanaverkostoa koko pääkaupunkiseudulle.

Vuonna 2014 Baana sai kunniamaininnan Euroopan kaupunkien julkisten tilojen kilpailussa. Perusteluissa kerrottiin, että Baana onnistui halvalla ja mielenkiintoisella tavalla yhdistämään eri kaupunginosia ja luomaan uutta kaupunkitilaa.

Baana elää myös sosiaalisesssa mediassa

Baana Bike Counter -tili Twitterissä kertoo Baanan päivittäiset pyöräilijämäärät

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.