Hyppää pääsisältöön

Pyörien Baana valtasi ratakuilun Helsingin keskustassa

Syyskuussa 2015 Baanan ylittäviä siltoja koristivat erilaiset valoteokset
Syyskuussa 2015 Baanan ylittäviä siltoja koristivat erilaiset valoteokset Kuva: Yle Vesa Marttinen valoteos

Vanhan satamaradan alkuosa oli jäänyt käyttämättömäksi kuiluksi keskelle Helsingin keskustaa, kunnes kesäkuussa 2012 kuilun tilalle avattiin Baana-niminen pyöräily- ja jalankulkuväylä. Baanaa pitkin pyörällä pääsi nopeammin ja turvallisemmin läntisestä kantakaupungista Rautatieasemalle kuin aiemmin. Baanasta tuli nopeasti suosittu pyöräreitti.

Rautatieasemalta Ruoholahden ja Kaivopuiston sekä Kauppatorin kautta Katajanokalle kulkeneella satamaradalla liikennöintiä oli vähennetty jo 1950-luvulta alkaen ja rataa lyhennetty jatkuvasti. Viimeisenkin osion viimeinen juna lopetti matkansa vuonna 2005. Pohjoisen ja Eteläisen Rautatienkadun välissä alkutaipaleensa kulkevan kuilun rata purettiin vuonna 2009.

Baanan esikuva haettiin Yhdysvalloista asti, kerrottiin rakennustöiden jo alettua Uudenmaan uutisissa loppuvuodesta 2011. New Yorkissa oli vanhasta tavararadasta tehty puistomainen The High Line -kävelyalue.

Työnimellä Strada tunnettu pyöräilyväylä sai Baana-nimensä avoimessa kilpailussa. 1,3 kilometrin pituisen väylän tarkoituksena oli paitsi yhdistää kantakaupungin länsiosia helpommin ydinkeskustaan, myös toimia tulevan keskustapuiston jatkeena. Baana myös aloitti pyöräilykulttuurin uudistamisen Helsingissä, jossa katusuunnittelua oli tehty lähinnä autojen ehdoilla.

"Vähenevä pyöräliikenne on joutunut jalankulkijoiden kanssa samaan tilaan ja kasvava autoliikenne on saanut yhä enemmän tilaa. Nyt tätä noidankehää ollaan estämässä", kaupungin suunnitelmia kommentoi kaupungin liikenneinsinööri Marek Salermo vain muutama päivä ennen Baanan avautumista kesäkuussa 2012.

Baanasta tulikin huippusuosittu, sillä reilun kahden kuukauden jälkeen siltä raportoitiin jo pyöräruuhkia. Jo ensimmäisenä kesänä sillä kulki noin 5 000 pyörää päivässä. Sen varrella oleva mittari kertoo jatkuvasti pyörätietä kulkevien määrän. Reaaliaikaista tilannetta voi seurata baanamittari.fi-sivulla.

Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Niko Palo kertoi Uudenmaan uutisille, ettei mistään pyörätieaiheesta ole aiemmin tullut niin positiivista palautetta. Kritiikkiä Baana sai kuitenkin ahtaudestaan. Palo kertoikin, että syynä tähän oli ajatus, että pyöräilijä ja kävelijä tarvitsevat yhtä paljon tilaa.

Baanamittarin tilaston mukaan väylä on pysynyt suosittuna ja käyttäjämäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Sen suosio onkin saanut Helsingin kaupungin suunnittelemaan baanaverkostoa koko pääkaupunkiseudulle.

Vuonna 2014 Baana sai kunniamaininnan Euroopan kaupunkien julkisten tilojen kilpailussa. Perusteluissa kerrottiin, että Baana onnistui halvalla ja mielenkiintoisella tavalla yhdistämään eri kaupunginosia ja luomaan uutta kaupunkitilaa.

Baana elää myös sosiaalisesssa mediassa

Baana Bike Counter -tili Twitterissä kertoo Baanan päivittäiset pyöräilijämäärät

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jänkäjääkäreiden paluu Äyräpäähän ja Ihantalaan

    Sotaveteraanit vanhoilla taistelupaikoilla vuonna 1994.

    Jatkosodan 12. jalkaväkirykmentin sotaveteraanit, “Jänkäjääkärit”, matkasivat vuonna 1994 vanhoille taistelupaikoille. Seuramatkamainen reissu herätti osallistuneissa veteraaneissa tunteikkaita muistoja aina vihollisten armahtamisesta omien sotilaskarkureiden teloittamiseen. Matkanjohtajana toimi sotahistorioitsija Ilmari Hakala.

  • Säveltäjä Helvi Leiviskä näki musiikin ja kumosi ennakkoluulot tuotannollaan

    Tarina musiikillisesta ja teosofisesta janosta

    Helvi Leiviskä (1902–1982) oli suomalainen säveltäjä ja ennen kaikkea sinfonikko. Sukupuolensa vuoksi hän kohtasi ennakkoluuloja, mutta hänen taitojaan ei koskaan vähätelty, ja kriitikot ylistivät jo nuoren Leiviskän sävellyksiä. Teosofinen itsekehitys oli erottamaton osa musiikillista matkaa, jonka vaiheita taiteilija muistelee sekä pianon että tunturipurojen äärellä vuonna 1979 valmistuneessa dokumentissa.

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.