Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Otto Romanowskin puheenvuoro

Säveltäjä Otto Romanowski.
Säveltäjä Otto Romanowski. Kuva: Yle/Laila Kangas otto romanowski

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 14.10.2015 vuorossa oli säveltäjä Otto Romanowski.

Ympäristömme äänisaaste on huolestuttava ilmiö

Elektronimusiikin ja sittemmin tietokonemusiikin säveltäminen on ollut minulle hyvin luontevaa. Isälläni oli sähkökomponentteja valmistava tehdas ja minä leikin jo lapsena kaikenlaisilla koneilla. Koneet eivät siis pelota minua, pikemminkin minä haluan hallita niitä.

Matalat taajuudet häiritsevät hermostoa sekä saavat aikaan stressiä

Olen ollut aina kiinnostunut uusista äänistä, äänimaisemista sekä äänestä ympäristössä. Tällä hetkellä minua huolettaa meidän kaupunkiympäristömme häiritsevät äänet. Mm. matalat taajuudet häiritsevät hermostoa sekä saavat aikaan stressiä.

Matalat taajuudet ovat evoluution aikana opettaneet meidät pelkäämään maanjäristystä, tsunameita ja tulivuoren purkauksia. Matalat taajuudet saavat siis meidät varuillemme. Eipä ihme, että puhutaan "kaupungin sykkeestä", kun kaupungissa on koko ajan levoton olo. Kun puhumme maaseudun rauhasta, on se osittain sitä, että sieltä puuttuvat matalat taajuudet.

Säveltäjä Otto Romanowski pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 14.10.2015.
Säveltäjä Otto Romanowski pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 14.10.2015. Säveltäjä Otto Romanowski pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 14.10.2015. Kuva: Maija Paloheimo otto romanowski

Tämä tietoisuuteni ja huoleni ympäristöäänistä on ollut eräs kimmoke sille, että olen hakeutunut puhumaan arkkitehdeille ympäristöäänisuunnittelusta sekä suunnittelemaan mm. äänikäyttöliittymiä ja ääniohjausta.

Omassa musiikissani on luonnon omat äänet aina vahvasti läsnä. En yleensä muokkaa niitä, koska ne edustavat itseään ja ovat sellaisinaan jo kauniita. Kudon mielelläni luonnonääniä omaan musiikilliseen tarinaani. Esimerkiksi teokseni "Oodi vedelle" on syntynyt ympäristöteokseksi Keravalle yhteistyössä kuvataiteilija Antti Maasalon kanssa. Otamme siinä Antin kanssa kantaa makean veden varantojen hiipumiseen.

Myös teoksessani "Hiding" hanurille ja ääninauhalle sisältää mm. ukkosen ääniä. Teoksen idea on, että solisti piileskelee ääninauhan seassa ja päinvastoin. Kuulija ei aina tiedä kuka on äänessä. Lopussa vielä sekoitan yleisönkin mukaan kun aplodit tulevat sekä yleisöltä että nauhalta.

Hauska yhteensattuma on, että Matti Rantasen esittäessä tätä teosta Italiassa, oli ulkona aito ukonilma, jolloin yleisö ei tosiaankaan arvannut mistä äänet tulevat.

Nykyään tuotantoni painottuu yhä enemmän yhteisteoksiin kuvataiteilijoiden kanssa sekä omien kuvateoksien tekemiseen, joihin liitän musiikkiani. Koska teen kaiken tietokoneella, niin kuva ja ääni ovat vain kaksi eri näkökulmaa samaan teokseen.

Otto Romanowski

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit
  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua