Hyppää pääsisältöön

Sotilaan perusvarustus sisältää 80 vaatekappaletta ja esinettä

"Housuja kahdet kappaleet, päällystakkeja kaksi kappaletta, turkislakkeja kaksi kappaletta, kenttälakkeja kaksi kappaletta, nahkasaappaita kaksi paria, kumisaappaita yksi pari, varsikenkiä yksi pari…” Nämä ja iso kasa muita varusteita tarvitaan, kun mies astuu armeijan leipiin.

Mikko Anttikosken vuonna 1966 tekemässä ohjelmassa ”Sarka, saappaat ja sairastupa” kerrotaan varusmiespalveluksesta ja armeijan huollosta, joka työllistää myös satoja siviilejä. Ruoka-, vaate- ja terveydenhuolto pitää pojista hyvää huolta.

Kun nuori mies aloitti 1960-luvulla varusmiespalveluksensa, varustukseen kuuluivat vielä jalkarätit. Kaikkiaan sotilaan varustus koostui 80 vaatekappaleesta tai muusta henkilökohtaisesta esineestä.

Työpuku, kenttäpuku, lumipuku, maastopuku, lomapuku, urheiluasu, verryttelypuku ja ”trikoinen uniasu” muodostivat 1960 luvun varusmiehen asukokonaisuuden.

Armeijan muoti muuttuu hitaasti, ja perusteiltaan vaatetus on säilynyt samanlaisena. Näkyvin muutos on se, että nykyisin lomapukuna käytetään maastopukua.

Jokainen varusmies vastaa itse asusteidensa perushuollosta. Pesusta ja suuremmista korjauksista vastaa huoltohenkilöstö eli lähinnä puolustusvoimien palkkaamat siviilit.

Melkoista taustajoukkoa vaati myös ruokahuolto, josta on tietysti armeijan tapaan tarkat ohjeet.

Päivittäin varusmiehille tarjotaan kolme ateriaa: aamiainen, lounas ja päivällinen. Iltapalakin on tarjolla neljänä iltana viikossa, mutta iltapalan nauttiminen on vapaehtoista. Lounaalla ja päivällisellä tuli 1960-luvun ohjeiden mukaan olla kaksi ruokalajia.

Varusmiehen päivittäiseksi energiatarpeeksi määriteltiin noin 3500 kilokaloria. Aamiaisen piti sisältää neljäsosa päivän energiatarpeesta.

Maitoa 1960-luvun varusmies sai 0,7 litraa päivässä ja voita 55 grammaa. Näkkileipää sai rouskutella vapaasti.

Alokkaat rivissä
Alokkaat saavat varusteita melkoisen pinon. Alokkaat rivissä Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus elävä arkisto
Sotilaat ruokailemassa
Päivittäin tarjolla on neljä ateriaa. Sotilaat ruokailemassa Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Lääkintämiehet
Koulutukseen kuuluu myös lääkintähuolto. Lääkintämiehet Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto