Hyppää pääsisältöön

Astianpesukone oli tuorein uutuus Savon messuilla 1962

Lii-Filmin katsauksessa vieraillaan Savon messuilla vuonna 1962. Kuopion Myllykalliolle on kohonnut kokonainen messukaupunki. Näytteillä on tuotteita aamutakeista kylpyhuoneen laattoihin. Kodinkoneosastolta löytyy arkea helpottava uutuus: astianpesukone.

Messujen avajaisissa pääministeri Ahti Karjalainen pitää esitelmän teollisuuden ja teollisuuspolitiikan näkymistä. Hyviä uutisia viennin kasvusta on kuulemassa myös presidentti Urho Kekkonen puolisonsa Sylvi Kekkosen kera.

Keittiöosastolla esitellään muun muassa astiankuivauskaappi sekä pyörivä kulmahylly kattiloille. Kodinkoneosastolla ihastellaan astianpesukonetta, josta toimittaja toteaa:

"Perheenemäntä joutuu tiskaamaan keskimäärin neljä vuotta elämässään, joten kone joka pesee, huuhtelee ja kuivaa astiat on tervetullut suomalaiseenkin kotiin."

Tupakkaosastolla kuopiolainen näyttelijä Nisse Rainne esittelee messuvieraille eri savukelaatuja savolaisen rennosti keinutuolissa kiikkuen ja jutustellen.

Messualueelta löytyy monenmoista rakennelmaa. Puijon torni pienoiskoossa on tapahtuman symbolina. Maapallonmuotoinen messupankki esittelee puolestaan Yhdyspankin satavuotista toimintaa. Telttakylässä on näytteillä homesuojattuja telttoja ja vieraille tarjoillaan kuopiolaisten partiotyttöjen paistamia lettuja.

Savon messut Kuopion Myllykalliolla 1960-luvulla
Messualuetta Kuopion Myllykalliolla Savon messut Kuopion Myllykalliolla 1960-luvulla Kuva: Yle kuvanauha myllykallio
Astianpesukone Savon messuilla 1962
Ylhäältä täytettävä astianpesukone Astianpesukone Savon messuilla 1962 Kuva: Yle kuvanauha astianpesukone
Ruokamaijan esittelyä Savon messuilla 1962
Moniosaisella Ruokamaija-kattilalla luvattiin luonnistuvan kokonainen ateria kerralla Ruokamaijan esittelyä Savon messuilla 1962 Kuva: Yle kuvanauha ruokamaija

Lisää ohjelmasta

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto