Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Näkökulma: Kuka päättää puolestani, mitä luonnollinen ruoka on?

juomapulloja ja teksti luontainen, luonnollinen, natural
juomapulloja ja teksti luontainen, luonnollinen, natural Kuva: Shutterstock/KKulikov Kuvankäsittely YLE luontainen

Kun aloin selvitellä, mitä elintarvikkeita saa mainostaa luonnollisuudella, yllätyin. Ruoan luonnollisuuteen tai puhtauteen liittyviä väittämiä valvotaan meillä varsin löyhästi, maailmalla luonnollisuuslupausten kenttä on vielä villimpi. Sekavuuteen vastaa nyt jättiyhtiö Nestle. Se on esittänyt ISO-standardia, jonka seurauksena osa nykyisistä lisäaineista saatetaan määritellä luonnollisiksi. Suomesta valmisteluissa on mukana joukko elintarvikealan yrityksiä.

Aloitin selvittelyn kaupan hyllyiltä. Karkkihyllyltä mukaan tarttui pussi, jonka kannessa näkyi pientä No artificial -pränttiä. Pieni vihreä merkki silotti kummasti omaatuntoa.

Myslihyllyllä minua houkuttivat pakkauksen sanat aito mysli. Vierestä löytyi myös luomumysliä. Se jäi kuitenkin hyllyyn kovan kilohinnan takia.

Pieni vihreä merkki silotti kummasti omaatuntoa.

Lihalaarissa silmille hyppäsi lenkkimakkaran vihreä All natural-logo. Helppo valinta, kun makkarahyllystä ei edes löytynyt luomua.

Luomua ja terveysväitteitä säädellään

Luomumysli ja Naturell-mysli
Naturellia ja luomua. Vain luomua valvotaan ankarasti. Luomumysli ja Naturell-mysli Kuva: YLE / Katja Solla kuningaskuluttaja

Tiesin jo etukäteen, että luomu eli luonnonmukainen tuotanto on hyvinkin tarkasti säädeltyä. Se koskee myös elintarvikkeiden valmistusta. Luomussa lisäaineiden määrää on rajoitettu eikä keinotekoisia väriaineita tai makeutusaineita saa käyttää.

Opin, että myös elintarvikkeiden selviä terveys- ja ravitsemusväitteitä valvotaan. Ruokaa saa sanoa runsaskuituiseksi vain, jos kuituja on tietty määrä. Eikä elintarvikkeessa saa luvata, että syöjän vyötärönympärys pienenee.

“Harhaan johtamista” on hankala valvoa

Yllätyin, kun kävi ilmi, kuinka löyhästi ruoan luonnollisuuteen tai puhtauteen liittyviä väittämiä meillä valvotaan. Sana luontainen on säädelty selkeästi vain kivennäisvesissä ja aromeissa.

Suomessa noudatetaan EU:n elintarvikesäädöksiä. Ne määräävät, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan pakkausten tai mainosten väitteillä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut asian selkeyttämiseksi oppaan. Sen teksti on järeää:

Elintarviketta voidaan pitää ”luonnollisena” vain siinä tapauksessa, että se sellaisenaan esiintyy luonnossa, siihen ei ole lisätty mitään ja että käytetyt mahdolliset valmistusmenetelmät ovat sellaisia, joita voi tapahtua myös luonnossa (esimerkiksi perinteinen käymisprosessi).

Ostamani naturell-mysli on kaukana noista ehdoista. Siinähän on lukuisia aineosia. Sama koskee kaupan natural - aloe vera -juomaa, valmistusmaa Korea. Ingmanin luonnonjogurtti täyttää oppaan ehdot, sillä siinä on vain maitoa ja hapatetta. Saman yrityksen Arla Luonto+ -makujogurtti venyttää jo rajaa. Rasvaisten ja suolaisten leipäpalojen pakkauksen 100% Natural Ingredients hämmensi minua myös.

Myslissä on useita aineosia, joten oikeastaan se ei voi olla luonnollista.

Minulle selvisi, että Eviran tiukoilla ohjeilla ei ole lain voimaa, eivätkä viranomaisten resurssit riitä valvontaan. Ei ihme, että pakkausten väittämät rehottavat.

Maailmalla tilanne on vielä villimpi. USA:ssa kuluttajat ovat nostaneet kanteita yrityksiä vastaan, koska niiden "100 % Natural" -tuotteissa on geenimanipuloituja raaka-aineita tai rankasti prosessoituja ainesosia, kuten maissisiirappia.

Lisäaineet arveluttavat

Silmiini osui pakkauksissa jatkuvasti sana lisäaineeton. Sekin lupailee luonnollisuutta tai puhtautta. Me kuluttajat vieroksumme lisäaineita ja varsinkin niiden e-koodeja, vaikka harva tietää niistä kovin paljon.

Arlan Natura-juusto
Kaksi lupausta: Natura. Ei lisäaineita. Arlan Natura-juusto Kuva: YLE / Katja Solla kuningaskuluttaja

Tiedän hyvin, että e-koodilliset lisäaineet on EU:ssa todettu turvalliseksi. Tiedän myös, että osa sallituista lisäaineista on luonnosta peräisin. Tiedän senkin, että luonnollinen ei aina tarkoita turvallista. Mutta sallittuja lisäaineita on satoja - jaettuna 26 alaryhmään. Osa on kemianteollisuuden tuotteita. Kokonaisuutta on mahdoton hallita, joten karsastan vaistomaisesti pitkiä lisäainelistoja. Huomaan niputtavani kaikki e-koodit saman huonon maineen alle.

Luonnollisuus myy, joten elintarvikkeiden valmistajat reagoivat.

Luonnollisuus myy, joten elintarvikkeiden valmistajat reagoivat siivoamalla lisäaineet pois. Kun e-koodilliset väriaineet korvataan erilaisilla kasviuutteilla ja -tiivisteillä, pakkaukseen saadaan taikasanat Vain luonnollisia värejä. Näin elintarviketeollisuus ohjailee valintojani jo nyt.

Luontainen ainesosa halutaan standardisoida

Valion A+ luonnonjogurtti, mainos bussipysäkin katoksessa
Valio lupaa luonnollista. Valion A+ luonnonjogurtti, mainos bussipysäkin katoksessa Kuva: YLE / Katja Solla kuningaskuluttaja

Pakkausmerkintöjen epämääräiseen saumaan on iskenyt jättiyhtiö Nestle. Maailman suurin elintarvikeyritys käynnisti pari vuotta sitten hankkeen, jossa on tavoitteena standardisoida eli määrittää elintarvikkeiden luontaiset aineosat: Mikä on luontaista, mikä keinotekoista?

Kuulin hankkeesta, kun Nestlen edustaja esitteli sitä kevään 2015 Elintarvikepäivässä. Aikaisemmin ISO-standardia ei ole käytetty aineosien määrittelyyn ruokatuotteissa.

Standardin valmistelussa käytetään Suomessa lakikielestä tuttua sanaa luontainen. Alkuperäisen englannin sanan natural voisi kääntää myös luonnolliseksi.

Nestlen ja muiden yritysten tavoitteena on maailmanlaajuinen ISO-standardi, joka määrittelisi, millä ehdoilla elintarvikkeiden ainesosia - mukaan lukien lisäaineet, aromit ja entsyymit - saisi kutsua luontaisiksi.

Hankkeen ensimmäisessä luonnoksessa mainitaan reilut 50 luontaista prosessia.

Ehdoissa on kaksi puolta. Ensinnäkin ainesosan pitää olla peräisin kasvista, eläimestä, mineraaleista tai mikrobeista.

Toinen kriteeri on se, mitä valmistustapoja tuotteen valmistuksen aikana käytetään. ISO-standardihankkeen ensimmäisessä luonnoksessa mainitaan reilut 50 luontaista valmistustapaa eli prosessia. Joukossa on kotikeittiöstä tuttuja konsteja, kuten raastaminen, kuoriminen ja sulatus. Jotkut keinoista kuulostavat minusta vähemmän arkisilta: emulgointi, adsorbointi, ultraäänikäsittely, lämmitys mikroaalloilla, aromin erotus…

ISO-standardia valmistelevat Suomessa nyt nämä yritykset

  • Bunge Finland (omistaja Bunge, USA)
  • Kiantama (suomalainen)
  • Orkla Confectionery & Snacks Finland (omistaja Orkla, Norja)
  • Senson (suomalainen)
  • Suomen Nestle (omistaja Nestle, Sveitsi)
  • Valio (suomalainen)

Sata prosessia pysyy salaperäisenä

Nyt ISO-standardin valmistelussa ollaan siinä vaiheessa, että luontaisten valmistustapojen määrä on noussut jo noin sataan. Tämä lista ei ole julkinen. Sitä pääsevät tässä vaiheessa katsomaan ja kommentoimaan vain hankkeeseen osallistujat.

Kuluttajaliitolla ei ole varaa maksaa työryhmän vuosimaksua.

Standardien laatiminen on periaatteessa kaikille asiantuntijoille avointa. Tässä hankkeessa viranomaisia ja kuluttajajärjestöjä ei kuitenkaan ole mukana kuin joissakin maissa. Suomessa kuluttajien etua ajavasta Kuluttajaliitosta sain kuulla, että heillä ei ole varaa maksaa kansallisen työryhmän jäsenten vuosimaksua.

Maailmanlaajuinen ISO-standardi valmistunee vasta vuonna 2017. Poliittinen harkintavalta luontaisen suhteen säilyy silti joka maassa. Myös viranomaisten säädökset ovat viime kädessä aina vahvempia kuin teollisuuden standardit. Tarvitaan vain päättäväisiä poliitikkoja ja virkamiehiä.

Kuka päättää puolestani?

Nestlen Suomessa myytäviä tuotteita
Nestle omistaa monia tuttuja brändejä. Nestlen Suomessa myytäviä tuotteita Kuva: YLE / Katja Solla kuningaskuluttaja
Nyt valmisteltava ISO-standardi on niin sanottu business-to-business -työkalu. Se on tarkoitettu teollisuuden keskinäiseen kaupankäyntiin, kuten raaka-aineostoihin. Luulisi, ettei asia liippaa tavallista kuluttajaa mitenkään.

Voi kuitenkin olla, että tieto standardin natural-ainesosista valuu ruokapakkauksiin tai -mainoksiin standardin valmistuttua. Miksi elintarviketeollisuus tekisi standardin kehittelyssä jättiurakan, jollei siitä olisi mitään hyötyä tuotteiden myynnissä?

Yritykset voivat väännellä osan nykyisistä lisäaineista ISO-standardin avulla luonnollisiksi.

Tavallaan ISO-standardi selkiyttäisi nykytilannetta, jossa luontaiset ja keinotekoiset ainesosat - esimerkiksi lisäaineissa - ovat samalla viivalla. Selkeyttäminen tapahtuisi kuitenkin Nestlen ja muun elintarviketeollisuuden ehdoilla.

Haluaisin ostaa mahdollisimman vähän prosessoituja elintarvikkeita. Yritykset voivat väännellä ison osan nykyisistä lisäaineista ISO-standardin avulla luonnollisiksi. Lopulta ostan pidemmälle jalostettua ruokaa, jossa lukee luontainen. Hiukan nurinkurista.

15.10.15: Korjattu Orklan nimi oikeaan muotoon. Lisätty yrityslistan otsikkoon "nyt".

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.