Hyppää pääsisältöön

Viesti avaruuteen - vastaako kukaan?

galaxi Linnunrata
Taiteilija näkemys omasta kotigalaxistamme Linnunradasta. Siinä arvellaan olevan satoja miljardeja auringon kaltaisia tähtiä. galaxi Linnunrata Kuva: EPA/NASA/JPL-Caltech/ESO/R. Hurt galaxi linnunrata

Onko avaruudessa elämää? Meillä on yksi varma esimerkki siitä, että elämä on jossakin toteutunut ja se on oman maaplaneettamme elämä. Siitä voidaan päätellä millaista elämä muualla avaruudessa voisi olla.

Elämä on yleistä

Ennen kuin lähdemme kurkottamaan avaruuteen ja miettimään onko muualla elämää, kannattaa katsoa mistä elämä koostuu täällä maassa.
- Maaelämä käyttää niitä alkuaineita, joita on kaikkein eniten tarjolla avaruudessa, heliumia lukuun ottamatta. Ihminen on enimmäkseen vetyä, happea, hiiltä ja typpeä. Eli näyttäisi siltä, että elämä ei vaadi erikoisoloja, vaan se liittyy kehitykseen kategorisesti, sanoo astrobiologi Marianna Ridderstad.
- Alkuaineiden yleisyydestä päätellen elämä voisi siis olla yleistä kaikkialla ja elämä olisi täällä maailmankaikkeudessa väistämätön sivutuote.

astrobiologi Marianna Ridderstad
Marianna Ridderstad väittelee 21.10.2015 astroarkeologiasta. Hän opettaa myös astrobiologiaa Helsingin yliopistossa astrobiologi Marianna Ridderstad Kuva: Yle/Maija Kaipainen astrobiologi marianna ridderstad

Tarvitaan oikeat olosuhteet

Vaikka emme tiedä tarkalleen miten elämä on maassa alkujaan syntynyt, tiedämme mitä se on vaatinut kehittyäkseen. Planeetan pitää olla vakaa, kiertää keskustähteään tietyllä etäisyydellä ja ympyränmuotoisella radalla. Sen pitää siis sijaita ja pysyä ns. elämän vyöhykkeellä, jolloin planeetalla ei ole liian kuumaa eikä kylmää, jotta vesi voi esiintyä nesteenä.


Mahdollisuuksia on – paljon!

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa etsii maankaltaista elämää. Se ilmoittaa havainneensa tuhansia planeettoja, eksoplaneettoja, joista niin sanotut Kultakutrin planeetat kiertävät keskustähteään sellaisella etäisyydellä, että planeetan olosuhteet ovat mahdollisia elämän esiintymiselle.
- Ihan tarkkaan me emme tiede millaiset lämpötilat näillä planeetoilla on, koska se riippuu kasvihuoneilmiöstä. Emme myöskään tiedä näiden planeettojen kaasukehän koostumusta, sanoo Ridderstad.

Jos katsotaan koko Linnunrataa niin Kultakutrin määritelmän täyttäviä planeettoja saattaa olla varovaistenkin arvioiden mukaan miljardeja.

Entä sitten älyllinen elämä?

- Ihmisen eli älykkään elämän ilmaantuminen maahan näyttäisi tapahtuvan sattumalta. Kun dinosaurukset kuolivat 65 miljoonaa vuotta sitten, niin nisäkkäille avautui ”ekologisia lokeroita” eli mahdollisuuksia kehittyä ja lopulta sitten tulivat kädelliset. Eli kehitykselle on useita polkuja, jotka eivät kaikki johda älykkääseen elämään. Mutta jos ajatellaan, että on tähtiä, jotka ovat olleet vakaita satoja miljardeja vuosia, niin tällaisissa paikoissa evoluutiolla olisi mahdollista tehdä kokeita ja silloin älykkäänkin elämän esiintyminen on mahdollista, pohtii Marianna Ridderstad.

Maapallo levitettynä yöllä asutusvalot
Maapallo levitettynä yöllä asutusvalot Kuva: NASA/Goddard Space Flight Center Scientific Visualization Studio maapallo levitettynä yöllä asutusvalot

Olisiko älyllinen elämä sitten maankaltaista?

Ihmislajin perintöaines on talletettu DNA:han ja se kuljettaa mukanaan informaatiota siitä millaisilta me näytämme ja miten elämä kehittyy.
- Se mikä maaelämässä lisääntyy, on molekylaarinen koodi, jonka sivutuotteita me tavallaan olemme. Olemme solujen yhdyskuntia, joissa tämä DNA lisääntyy ja mutatoituu.
- Elämän ulkoiset muodot määräytyvät planeetan olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi norsut eivät lennä maan painovoiman vuoksi. Silmä on kehittynyt havaitsemaan sähkömagneettisesta spektristä valoa, koska siitä on hyötyä nisäkkäille.

- Ja jos ajatellaan vaikka vesieläimiä, niin hylkeet ja delfiinitkin ovat nisäkkäitä, mutta ne ovat kehittäneet virtaviivaisen ulkomuodon, koska se toimii hyvin vedessä.

Olemme solujen yhdyskuntia, joissa DNA lisääntyy ja mutatoituu.

Tunnemme maankaltaisen elämän, mutta voisiko olla muunlaista elämää?

- Jos lähdetään laajentamaan kirjoa maankaltaisesta elämästä, niin tuo molekylaarinen koodi voisi olla erilainen. Onhan maapallollakin näitä kaksi eli DNA ja RNA. Ainakin laboratoriossa niihin on lisätty emäksiä ja se on onnistunut. Koodia voi siis helposti muunnella ja se antaisi olettaa, että näitä koodeja voisi olla useammanlaisia. Jos vielä mietitään, niin onhan elämä voinut sopeutua erilaisiin lämpötiloihin ja nesteetkin voisivat olla toisenlaisia kuin vesi, mutta silloin mennään jo science fictionin puolelle, visioi astrobiologi Marianna Ridderstad.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen

    Kanojen avulla koulutustekniikka hioutuu tarkaksi.

    Näin Kerttu oppii uuden taidon – kana on avain kaikkien eläinten kouluttamiseen Tässä on Kerttu, ihan tavallinen kotkottaja Nurmijärveltä. Sillä on kenties kananaivot – mutta niillä pystyy upeisiin suorituksiin. Katso vaikka! Rohkean luonteensa ansiosta Kerttu on saanut töitä läheisen Koirakoulu Vision kanakursseilta, kuten muutamat muut reippaat lajitoverinsa.

  • Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka

    Perimän epigenomi muuttuu ympäristön vaikutuksesta.

    Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille.

Uusimmat sisällöt - Tiede