Hyppää pääsisältöön

Huumeita käyttänyt Jarno löysi uuden elämän ja nimen islamin kautta

Jarno Kristian joi viinaa, veti huumeita ja oli poliisille tuttu graffitiharrastuksensa kautta. Kaveriporukalla oli tapana vetää pää täyteen ja tehdä tyhmyyksiä. Isyys pakotti Jarnon katsomaan elämäänsä ja hän alkoi rukoilla. Kristinuskon Jumalan asemesta rukouksiin vastaus löytyikin islamista, selviää Tosi tarina -ohjelmasta vuodelta 2009.

"Se mun elämäntapa oli hyvin raju ja rankka. Mulla oli masennusta ja itsemurha-ajatuksia", Jarno kertoi elämästään ennen uskoontuloaan. Poliisit ajoivat takaa graffitiporukoita, tehtiin kotietsintöjä ja Jarnon mukaan poliisi myös ampui yhtä hänen kaveriaan. Suhde läheisiin oli huono Jarnon huumeidenkäytön vuoksi, ja avovaimo Sanna oli tullut raskaaksi.

Sanoin, että nyt olen niin rikki, että pystyyköhän Jumalakaan auttamaan minua. Valkokaapuinen mies sanoi, että eipä hätää, minä kutsun sinut moskeijaan― Uthman

Eräänä päivänä krapulassa hän alkoi tentata ostarilla näkemäänsä valkokaapuista miestä. Mies vei Jarnon moskeijaan, josta löytyi apu uuteen selvään elämään.

Heti uskontunnustuksen tehtyään hän tunsi suurta helpotusta. Pian Jarno muutti koko elämänsä uuden uskonsa kautta, nimestä alkaen. Miehestä tuli Uthman, joka vaati myös avovaimon hyväksymään islamin ja tulemaan hänen vaimokseen. Pikkuhiljaa hän jätti huonot elämäntavat ja alkoi palstaviljelijäksi.

Kesti kuitenkin aikansa, että rankan elämän jäljet katosivat ja Uthman rauhoittui. Hän oli menettänyt leppoisuutensa, kertoi Sanna-vaimo. Avioliitto ei kestänyt ja Uthman muutti perheen kerrostaloasunnosta pihalle asuntovaunuun.

Leppoisuuden elämäänsä hän löysi, kun muisti, kuka hän on. Ei itseään kannata kadottaa, vaikka elämä ja usko muuttuisikin. Uthmanin palsta toimi metaforana koko hänen uudelle elämälleen. "Jokaisesta siemenestä, jonka elämäni aikana kylvän, tulen saamaan palkan."

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto