Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Näkökulma: Miksi VR tippui kyydistä?

Intercity-juna
Intercity-juna Kuva: YLE/Lauri Miettinen kuningaskuluttaja

Kun aloitin opiskeluni kaksikymmentä vuotta sitten, oli itsestään selvää, että menin pääkaupungista kotiin Ouluun junalla, en takuulla hikisellä ja epämukavalla bussilla. Veturi vei, ja muut vikisivät - mutta nyt junan vetovoima on kuihtunut pahasti. Oliko junalippu erityisen edullinen Kurren kultaisena vuonna -95?

Kiskojen kansallinen kuningas VR voi pahoin, kun kilpailu kovenee, junat tyhjenevät ja tulot vähenevät.

Keskeisin syypää VR:n ahdinkoon lienee tummanpunainen linja-auto.

Keskeisin syypää VR:n ahdinkoon lienee tummanpunainen linja-auto, joka vie junien asiakkaita pitkiltä matkoilta.

VR aikoo vastata haasteeseen polkemalla lippujensa hintoja. Tämä aiheuttaa irtisanomisia ja vuorojen harventamista. Siis luvassa on huonompaa mutta halvempaa palvelua.

Kuningaskuluttajan selvityksessä viime syksynä kävi ilmi, että VR:n hintauudistus kalahti erityisesti opiskelijan kukkarolle.

Kansan mielikuvissakin VR nostaa lipun hintoja koko ajan kiskurimaisesti. Ja on saanut lopulta sitä mitä tilasi.

Mutta mikä on totuus pitkässä juoksussa? Paljonko yöjunan hinta on kahdessa vuosikymmenessä noussut?

VR:n viestintä sanoo, ettei sillä ole tietoa takavuosien lipunhinnoista. Yhtiö kuitenkin vinkkaa, että Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä tietää takavuosien tariffeista.

Hinta nousee, vauhti ei

Suomen Rautatiemuseon amanuenssi Leila Herranen ojentaa minulle ”Suomen kulkuneuvot” -julkaisun, joka antaa vastauksen kysymyksiini – ja myös palauttaa mieleen muutakin mielenkiintoista.

Junapuhelinta ei löytynyt kaikista junista 90-luvulla, mutta röökivaunuja riitti useimpiin lähtöihin. Maksukortin käytöstä junassa perittiin lisämaksu.

Suomen kulkuneuvot -julkaisu.
Tästä löytyy tieto takavuosien lipunhinnoista. Suomen kulkuneuvot -julkaisu. Kuva: YLE/Lauri Miettinen kuningaskuluttaja

Junien huippuvauhti ei ole noussut. Kaksikymmentä vuotta sitten pääkaupungista Ouluun pääsi kuudessa ja puolessa tunnissa. Nopein yhteys menee nyt samaa tahtia. Tähän vaikuttaa radan kunto ja nopeusrajoitukset.

”Suomen kulkuneuvot” paljastaa, että takavuosina matkan perushinta katsottiin kilometritaulukosta. Ja siihen päälle tulevat mahdolliset lisämaksut.

Junahinta on ravannut 113 prosenttia kultavuodesta!

Helsingistä kotikaupunkiini Ouluun ja takaisin olisi maksanut 20 vuotta sitten 60,50 euroa, kun huomioidaan halvin makuupaikka ja opiskelija-alennus. Nyt vastaava hinta on 128,60 euroa, kun etsin minulle sopivia vuoroja viikonlopun yöjunista.

Junahinta on ravannut 113 prosenttia kultavuodesta! Vertailun vuoksi: kuluttajahinnat ovat nousseet samassa ajassa keskimäärin 37 prosenttia.

Opiskelijan kukkaro kovilla

Jos vuonna 1995 kotimatka junalla olisi haukannut 23 prosenttia silloisesta yhden kuukauden opintorahastani, niin nyt sama reissu verottaisi 38 prosenttia opintorahasta.

Mutta – kappas vaan - Tilastokeskuksen mukaan myös lentäminen ja pitkän matkan bussit kallistuivat pitkään kutakuinkin samaa tahtia kuin junat – itse asiassa hiukan junia nopeammin.

VR:lle kohtalokas käänne on tapahtunut 2010-luvulla. Tilastokeskuksen mukaan VR on kallistunut viime vuodet nopeammin kuin kilpailijansa.

Lentäminen ja pitkän matkan bussit kallistuivat pitkään samaa tahtia kuin junat.

Tilastot todennäköisesti kaunistelevat maailmaa VR:n kannalta, sillä junamatkojen hinnannousu ei näytä dramaattisesti suuremmalta kuin linja-autojen. Numerot kuvaavat keskimääräistä hinnannousua - eivät sitä, mitä bussi maksaa siellä, missä se erityisesti kilpailee junan kanssa.

Ja tässä esimerkki nykyisestä kilpailuasetelmasta. Meno-paluu kotikaupunkiini viikonlopuksi kustantaisi minulle yöjunissa normaalihinnalla 136 euroa istumapaikan kera. Se punainen haastaja Onnibus veloittaisi samasta reissusta 65 euroa.

Hintaindeksi 2010-2015, elokuu
Kotimaan junaliikenne +15,40 %
Pitkät linja-automatkat +9,80 %
Kotimaan lentoliikenne -37,00 %
Yksityisajoneuvojen käyttö +13,10 %

lähde: Tilastokeskus

Ja nyt katse taivaalle: Viimeisten viiden vuoden aikana kotimaan lentojen hinnat ovat tulleet alas 37 prosenttia. Samassa ajassa junamatkat ovat kallistuneet noin 15 prosenttia.

VR:lle kohtalokas käänne on tapahtunut 2010-luvulla.

Eipä ihme, että VR on huolissaan tulevasta. Ja niin minäkin. Tykkään matkusta junalla. Junien ahdinko ja vuorojen harventaminen ei kuulosta korviini kivalta.

Täytyy todeta, että toki VR:llä on nykyään myös erityisen halpoja kampanjatarjouksia. Eikä Onnibus ajele halpoine hintoineen kaikilla maanteillä.

Mutta jotain tarttis tehrä, jotta opiskelija ja duunari eivät katoa ravintolavaunusta.

VR vastaa haasteeseen

VR:n matkustajaliikenteen hinnoittelujohtaja Nora Härme muistuttaa, että Helsingistä Ouluun löytyy myös todella edullisia tarjoushintoja, esimerkiksi päivävaunussa 25 euroa ja makuupaikalla 49 euroa per sivu.

Näin onkin, mutta niitä ei osunut juuri itselleni mieluisimpiin vuoroihin, kun suunnittelin viikonloppumatkaa.

VR on kanssani samoilla linjoilla siitä, että jotain vielä isompaa on tehtävä, jotta veturi ei jää lopullisesti bussin alle.

Jotain tarttis tehrä, jotta opiskelija ja duunari eivät katoa ravintolavaunusta.

Ensi keväänä on ison uudistuksen aika. Silloin lippujen hintoja alennetaan vaiheittain kautta linjan tuntuvasti, lupaa hinnoittelujohtaja Härme.

Järkevää VR:ltä. Pian nimittäin hintakisaa ei ehkä käydä enää pelkkiä kumipyöriä vastaan, vaan mahdollisesti myös kiskojen päällä.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.