Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Rafael Karsten näkee kallonkutistusrituaalin

Rafael Karsten
Rafael Karsten Kuva: Museovirasto/Yle rafael karsten

- Rafael Karsten (1879-1956) oli uskontotieteilijä ja filosofi, joka tutki Etelä-Amerikan intiaanikansojen tapoja ja kulttuuria. Hän näki ensimmäisenä länsimaisena tutkimusmatkailijana kun tsansta eli kutistettu ihmispää tehdään. Tämä teki hänestä maailmankuulun, kertoo tohtori Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Karsten matkusti 1900-luvun alkupuolella Amazonian sademetsissä Bolivian ja Argentiinan rajaseuduilla ja sekä Perussa että Ecuadorissa.

- Karstenhan on sen ajan tutkimusmatkailija, jolloin reissut Etelä-Amerikkaan ovat olleet hyvin hankalia ja vaativia. Hänen maineensa koostuu Etelä-Amerikan viidakoissa tehdystä merkittävästä tutkimuksesta ja peräänantamattomuudesta. Kiinnostavimpana Karstenin matkoista pidän hänen toista tutkimusmatkaansa vuosina 1916-19. Tällä matkalla sattui paljon ja Karsten teki myös uransa mielenkiintoisimmat löydöt tuolloin, toteaa Sääksjärvi.

Tsantsahan valmistetaan nylkemällä ihmisen päänahka ja hiukset.

- Kun nuori soturi sai jivaro-intiaanien heimossa vihollisen tapettua, niin sitä juhlistettiin tsantsalla ja silloin kuolleen vihollisen päänahasta valmistettiin tsantsa. Tässä kallonkutistusrituaalissa tasnatsasta tehtiin sitten eräänlainen kaulakoru. Tsantsahan valmistetaan nylkemällä ihmisen päänahka ja hiukset. Sen jälkeen sitä kutistettiin pikkuhiljaa kuumalla vedellä ja hiekalla, kunnes siitä tulee kova pieni appelsiinin kokoinen pää, jota muotoiltiin samalla sormin jotta siinä säilyivät ihmiskasvon piirteet. Sitä sitten mustattiin hiilellä ja jos oikein muistan niin suu ja silmät ommeltiin kiinni. Sata vuotta sitten Karstenin retkien aikaan tsantsoja valmistettiin ja kuulemani mukaan niitä tehtiin vielä 1950-60-luvuilla, mutta ei enää nykyään, sanoo biologi Ilari Sääksjärvi.

Rafael Karsten
Rafael Karsten Kuva: Museovirasto/Yle rafael karsten

- Vuonna 1916 Karsten lähti Suomesta ja teki tutkimustyötä Ecuadorin ja Perun Amazonian rajamailla hyvin syrjäisillä vaikeapääsyisillä alueilla. Karsten löysi sieltä tuntemattoman maailman, jota havainnoi hyvin rikkaalla tavalla. Karstenhan oli näillä matkoilla kiinnostunut nimenomaan elävien alkuperäiskansojen elämästä, eikä keskittynyt arkeologiaan. Pelkästään siirtyminen tutkimusalueelle on ollut riskialtista. Siinä on ylitetty vuoristoja, vuolaana virtaavilla joilla on liikuttu kanootilla ja trooppiset sairaudet ovat muodostaneet omat riskinsä. Eikä Karstenin elämä eurooppalaisena tutkijana alkuperäiskansojen kylissä ole ollut varmaankaan ihan turvallista.

- Karsten näki ja koki vielä koskemattoman Amazonian viidakon. Ja onhan hänen matkakirjansa edelleen hienoja, erityisesti Intiaanien parissa Ecuadorin aarniometsissä (Otava 1020). Kirjoja lukiessa ja niiden valokuvia katsellessa liikkuu Karstenin jalanjäljillä paikoissa ja luonnossa, jota ei enää ole. Nykyään jos siellä viidakossa sattuu näkemään vaikkapa jaguaarin jäljenkin niin se on onnenpotku. Nykyään sademetsässä pitää mennä aika pitkälle ennen kuin pääsee näkemään sitä samaa Amazonin viidakkoa, jota Karsten on aikoinaan dokumentoinut, kertoo tohtori Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Mitä käyttämäsi kieli kertoo sinusta?

    Sosiolingvistit tallentavat tämän päivän puheet

    Sitä voisi luulla, että aikuistuessa myös kieli vakiintuu. Puhuttu kieli kuitenkin muuttuu koko elämän ajan. Se kertoo asiasisällön lisäksi myös mm. puhujan asuinpaikoista, sosiaalisesta verkostosta ja yhteiskunnallisesta asemasta.

  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri