Hyppää pääsisältöön

Suomalaista Ellen Vuosaloa kutsutaan Iranissa "kurkien äidiksi"

Suomalaissyntyinen Ellen Vuosalo on vuosikymmenien ajan tehnyt työtä Iranin luonnon monimuotoisuuden puolesta. Hänen ponnistelunsa lintujen, erityisesti lumikurkien suojelemiseksi on ollut Iranissa merkittävää. Iranilaiset kutsuvatkin Vuosaloa "kurkien äidiksi." Ajankohtainen kakkonen tapasi hänet vuonna 2015 Pohjois-Iranissa Kaspianmeren rannalla.

Ellen Vuosalo muutti Iraniin neljäkymmentäviisi vuotta sitten olosuhteiden pakosta. Elämä Iranissa ulkomaalaisena naisena ei Vuosalon mukaan ole helppoa. Hänen mielestään suomalaisnaisella erityisesti on vaikeaa itsenäisyytensä vuoksi. Hän onkin joutunut kokemaan monenlaista huonoa kohtelua.

Iran on kuitenkin kiehtova maa sen jälkeen, kun on päässyt henkilökohtaisista vaikeuksistaan eroon, Vuosalo sanoo. Hän asuu yksin ja pärjää erinomaisesti, sillä suomalainen osaa asua yksin ja olla siitä onnellinen, Vuosalo toteaa.

Harvinainen ja uhanalainen lumikurki

Lumikurki on hyvin harvinainen ja uhanalainen lintu. Se pesii Venäjän federaatioon kuuluvilla Itä- ja Länsi-Siperian alueilla. Sen ns. itäisen populaation talvehtimispaikkoja ovat Jangstejoen alue Kiinassa, läntisen populaation Keoladeon kansallispuistossa Pohjois-Intiassa ja Iranissa. Lumikurkiyksilöiden lukumäärän oletetaan laskevan merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Ellen Vuosalolle lumikurki tuli tutuksi jo vuosia sitten. Lumikurjen suojelu alkoi oikeastaan sattumalta. Vuosalon onnistui valokuvata useita lumikurkia Pohjois-Iranissa. Paikallisten asukkaiden uteliaisuus heräsi, kun he näkivät Vuosalon palaavan kameransa kanssa yhä uudelleen alueelle kuvaamaan kurkia. Asukkaat alkoivatkin kutsua Vuosaloa "kurkien äidiksi." Tutustuminen lumikurjen kuvaajaan tutustutti iranilaiset myös sukupuuton partaalla olevaan lintuun.

h4>Omid eli Toivo on populaationsa viimeinen yksilö

Lumikurkien kuten myös muiden lintujen uhkaksi on muodostunut niiden luontaisten elinolosuhteiden häviäminen mutta myös salametsästys. Vuosalo huomauttaa, että kun Neuvostoliitto hajosi, lumikurkikanta pieneni vuosi vuodelta myös Iranissa. Maassa kehitys on lintujen kannalta ollut huolestuttavaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Talvisin kosteikoiksi muuttuvia riisipeltoja on kuivattu rakentamisen tieltä. Vesikasveja syöville lumikurjille ei siten juurikaan löydy ravintoa. Lumikurkia lienee maailmassa jäljellä enää muutamia tuhansia, mutta esimerkiksi Iranissa lumikurki on lähestulkoon kuollut sukupuuttoon. Mutta epätoivoon ei Iranissa vielä olla vaivuttu.

Yksi lumikurkiyksilö on kuitenkin jäljellä Iranissa. Omidiksi eli Toivoksi ristitty lumikurki talvehtii Pohjois-Iranissa Kaspianmeren rannalla muiden lintujen joukossa lajitoveriensa puutteen vuoksi. Ellen Vuosalo sanookin, että tässä yksilössä on Iranin lumikurkien tulevaisuus. Hän toivookin sille pitkää ikää ja onnea lajikumppanin löytämiseksi.

Lumikurkien esiintyvyys

Iran kartalla kahdesti
Iran kartalla kahdesti Kuva: Yle kuvanauha iranin kartta
Aasian karttaan kuvattu lumikurjen levinneisyys
Aasian karttaan kuvattu lumikurjen levinneisyys Kuva: Shyamal 2011/Wikipedia aasian kartta
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto