Hyppää pääsisältöön

Valistusfilmeissä koti oli emännän mitta

Aikanaan lyhytelokuvat tarjosivat valistusta naisille: ne opettivat siivoamista, kodinhoitoa, ruoanlaittoa sekä esittelivät uusia kodinkoneita. Koti oli emännän mitta ja keittiö naisen valtakunta. Miltä näyttää naisen rooli 1940–1960-lukujen valistusfilmeissä ja mainoksissa 2000-luvun naisten silmin?

Filmeissä esitetty naisen rooli saa studiovieraat Heli Halosen, Tiia Sihvosen ja Tarja Thomsonin nauramaan. Heidän mielestään se muistuttaa palvelijaa ja toisinaan miehen kaitsijaa. Useissa filmeissä käytetty sana "emäntä" särähtää naisten korvaan.

Tossa se on kuin ton miehen äiti.

Positiivisena naiset näkevät sen, että kotityötä sentään kutsuttiin selvästi työksi ja puhuttiin työviikosta.

Kodinhoitoa opetettiin valistusfilmeissä pieteetillä. Paidan silittämistä opettava filmi saa Helin, Tiian ja Tarjan nauramaan. Silittämisessäkin näyttää olevan protokolla, jota tulee noudattaa.

Miehen ja naisen erilaiset roolit näkyvät myös pesukonemainoksessa, jossa kuvaillaan, kuinka naisen elämä helpottuu, eikä hän "ole enää koskaan vihainen", kun on uusi pyykkikone helpottamassa elämää. Mies toteaa taustalla, että hänen täytyy kiirehtiä töihin. Työelämä pitää siis miehen kiireisenä ja naisen paikka on olla kotona.

Tulee mielikuva, että naisen tehtävä oli palvella miestä.

Otteessa Harkiten helpommaksi -filmistä käy selväksi se, että perheen ruuat on tehtävä itse ja nainen on se, joka ne tekee. Mies korkeintaan auttelee sunnuntaina, mutta on lähinnä lapsenomaisessa roolissa keittiössä. Kyseinen valistusfilmi sekä muita ohjelmassa nähtyjä pätkiä, on katsottavissa kokonaisuudessaan alla.

Ohjelmassa esitettyjä valistusfilmejä ja mainoksia

Perheenemäntää neuvotaan mm. valmistamaan sunnuntain ruuat mahdollisimman pitkälle jo lauantaina, jotta aikaa jää myös levolle. Mieheltä ei ole syytä odottaa liikoja ruuanlaitossa: "Tässä touhussa perheen miesväki on parhaan kykynsä mukaan äidin apuna, tai ainakin hänen seuranaan."

"Vain paras on hyvä sinulle", aviomies hymyilee vaimolleen ostettuaan pesukoneen. Sitten hän kiirehtii iltatöihin toimistolle, jossa kehottaa työkaveriaan hankkimaan vaimolleen samanlaisen.

Savon messuilla esiteltiin astianpesukonetta: "Perheenemäntä joutuu tiskaamaan keskimäärin neljä vuotta elämässään, joten kone joka pesee, huuhtelee ja kuivaa astiat on tervetullut suomalaiseenkin kotiin."

"Hohtavan puhdas on aina ollut unelmani", kertoo perheen äiti Suno-pesujauhemainoksessa.

Kuluttajakalenteri-ohjelmassa opetettiin, miten kauluspaitoja pestään, hoidetaan ja silitetään.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto