Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Lauri Mäntysaaren puheenvuoro

Säveltäjä Lauri Mäntysaari.
Säveltäjä Lauri Mäntysaari. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri mäntysaari

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 21.10.2015 vuorossa oli säveltäjä Lauri Mäntysaari.

Miksi sävellän Suomessa?

Miksi sävellän Suomessa -kysymykseni saattaa äkkiseltään kuulostaa järjettömältä.

Sen alkuosa on järjetön, myönnän, mutta koska en osaa olla säveltämättäkään, niin tälle uralle olen päätynyt. Ja vaikka säveltäminen ammattina merkitsee jatkuvaa epävarmuutta niin taloudellisesti kuin sen suhteen, pystynkö luomaan painavaa sanottavaa, niin paljon suurempi on palkintoni sillä hetkellä, kun löydän ilmaisulleni onnistuneen muodon.

Kysymykseni loppuosa taas tuntuu järjettömältä, koska Suomi on maa, jossa olen syntynyt ja kasvanut, ja jonka enemmistö puhuu äidinkieltäni. Miksi ihmeessä säveltäisin jossakin muualla kuin Suomessa?

Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015.
Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015. Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri mäntysaari

Mutta maailma avartuu ja rajat hälvenevät. Omalle sukupolvellenikaan ei ole tavatonta asettua uuteen kotimaahan – siihen, joka tuntuu omalta.

Sävellän Suomessa, koska Suomi tuntuu minulle omalta. Täällä on kehittynyt kulttuuri, jossa olen vapaa ilmaisemaan itseäni taiteen keinoin, sitä arvostetaan, ja moni hakeutuu taiteen äärelle päästäkseen siitä osalliseksi. Taide kommunikoi, eikä se jää pelkäksi marginaalin harrastukseksi. Tämä ei maailmassa ole mikään itsestäänselvyys.

Taiteen keskustelukyvyn pysyminen yllä on seurausta moninaisista yhteiskunnallisista panostuksista taidekoulutukseen, taiteilijoiden työhön ja taiteen näkyvyyteen. Näitä panostuksia ei kannata väheksyä. Musiikille on elintärkeää tulla esitetyksi ja kuulluksi, jotta se kykenisi kommunikoimaan.

Suomalaiseen identiteettiin kuuluu ilo ja ylpeys niistä täällä syntyneistä taiteilijoista – Sibelius etunenässä – jotka puhuttelevat ihmisiä ympäri maailman. Tämän rinnalla voimme myös tuntea iloa kaikista niistä maailman taiteilijoista, jotka saavat tilaisuuden puhutella meitä suomalaisia. Tämän puhutteluyhteyden säilyminen tekee Suomesta hyvän paikan säveltää.

Lauri Mäntysaari

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua