Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Lauri Mäntysaaren puheenvuoro

Säveltäjä Lauri Mäntysaari.
Säveltäjä Lauri Mäntysaari. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri mäntysaari

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 21.10.2015 vuorossa oli säveltäjä Lauri Mäntysaari.

Miksi sävellän Suomessa?

Miksi sävellän Suomessa -kysymykseni saattaa äkkiseltään kuulostaa järjettömältä.

Sen alkuosa on järjetön, myönnän, mutta koska en osaa olla säveltämättäkään, niin tälle uralle olen päätynyt. Ja vaikka säveltäminen ammattina merkitsee jatkuvaa epävarmuutta niin taloudellisesti kuin sen suhteen, pystynkö luomaan painavaa sanottavaa, niin paljon suurempi on palkintoni sillä hetkellä, kun löydän ilmaisulleni onnistuneen muodon.

Kysymykseni loppuosa taas tuntuu järjettömältä, koska Suomi on maa, jossa olen syntynyt ja kasvanut, ja jonka enemmistö puhuu äidinkieltäni. Miksi ihmeessä säveltäisin jossakin muualla kuin Suomessa?

Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015.
Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015. Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri mäntysaari

Mutta maailma avartuu ja rajat hälvenevät. Omalle sukupolvellenikaan ei ole tavatonta asettua uuteen kotimaahan – siihen, joka tuntuu omalta.

Sävellän Suomessa, koska Suomi tuntuu minulle omalta. Täällä on kehittynyt kulttuuri, jossa olen vapaa ilmaisemaan itseäni taiteen keinoin, sitä arvostetaan, ja moni hakeutuu taiteen äärelle päästäkseen siitä osalliseksi. Taide kommunikoi, eikä se jää pelkäksi marginaalin harrastukseksi. Tämä ei maailmassa ole mikään itsestäänselvyys.

Taiteen keskustelukyvyn pysyminen yllä on seurausta moninaisista yhteiskunnallisista panostuksista taidekoulutukseen, taiteilijoiden työhön ja taiteen näkyvyyteen. Näitä panostuksia ei kannata väheksyä. Musiikille on elintärkeää tulla esitetyksi ja kuulluksi, jotta se kykenisi kommunikoimaan.

Suomalaiseen identiteettiin kuuluu ilo ja ylpeys niistä täällä syntyneistä taiteilijoista – Sibelius etunenässä – jotka puhuttelevat ihmisiä ympäri maailman. Tämän rinnalla voimme myös tuntea iloa kaikista niistä maailman taiteilijoista, jotka saavat tilaisuuden puhutella meitä suomalaisia. Tämän puhutteluyhteyden säilyminen tekee Suomesta hyvän paikan säveltää.

Lauri Mäntysaari

#sibelius150 #ajassasoi

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

  • Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Pianisti Janne Oksanen jatkaa suomalaisen pianomusiikin taltioimista. Pari vuotta ilmestyneellä julkaisulla Oksanen tarttui kansallisesta sävel-aarteistostamme Toivo Kuulan suosittuihin pianokappaleisiin.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua