Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Lauri Mäntysaaren puheenvuoro

Säveltäjä Lauri Mäntysaari.
Säveltäjä Lauri Mäntysaari. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri mäntysaari

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 21.10.2015 vuorossa oli säveltäjä Lauri Mäntysaari.

Miksi sävellän Suomessa?

Miksi sävellän Suomessa -kysymykseni saattaa äkkiseltään kuulostaa järjettömältä.

Sen alkuosa on järjetön, myönnän, mutta koska en osaa olla säveltämättäkään, niin tälle uralle olen päätynyt. Ja vaikka säveltäminen ammattina merkitsee jatkuvaa epävarmuutta niin taloudellisesti kuin sen suhteen, pystynkö luomaan painavaa sanottavaa, niin paljon suurempi on palkintoni sillä hetkellä, kun löydän ilmaisulleni onnistuneen muodon.

Kysymykseni loppuosa taas tuntuu järjettömältä, koska Suomi on maa, jossa olen syntynyt ja kasvanut, ja jonka enemmistö puhuu äidinkieltäni. Miksi ihmeessä säveltäisin jossakin muualla kuin Suomessa?

Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015.
Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015. Säveltäjä Lauri Mäntysaari pitää Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 21.10.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri mäntysaari

Mutta maailma avartuu ja rajat hälvenevät. Omalle sukupolvellenikaan ei ole tavatonta asettua uuteen kotimaahan – siihen, joka tuntuu omalta.

Sävellän Suomessa, koska Suomi tuntuu minulle omalta. Täällä on kehittynyt kulttuuri, jossa olen vapaa ilmaisemaan itseäni taiteen keinoin, sitä arvostetaan, ja moni hakeutuu taiteen äärelle päästäkseen siitä osalliseksi. Taide kommunikoi, eikä se jää pelkäksi marginaalin harrastukseksi. Tämä ei maailmassa ole mikään itsestäänselvyys.

Taiteen keskustelukyvyn pysyminen yllä on seurausta moninaisista yhteiskunnallisista panostuksista taidekoulutukseen, taiteilijoiden työhön ja taiteen näkyvyyteen. Näitä panostuksia ei kannata väheksyä. Musiikille on elintärkeää tulla esitetyksi ja kuulluksi, jotta se kykenisi kommunikoimaan.

Suomalaiseen identiteettiin kuuluu ilo ja ylpeys niistä täällä syntyneistä taiteilijoista – Sibelius etunenässä – jotka puhuttelevat ihmisiä ympäri maailman. Tämän rinnalla voimme myös tuntea iloa kaikista niistä maailman taiteilijoista, jotka saavat tilaisuuden puhutella meitä suomalaisia. Tämän puhutteluyhteyden säilyminen tekee Suomesta hyvän paikan säveltää.

Lauri Mäntysaari

#sibelius150 #ajassasoi

  • John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    John Luther Adamsin äänimaisema pitää otteessaan

    Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

  • Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Mälkin ja HKO:n pirteää Bartókia

    Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia.

  • Heinisen tuttuja uutuuksia

    Heinisen tuttuja uutuuksia

    Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua