Hyppää pääsisältöön

Halpa elektroniikka ja ämpärit saavat suomalaiset jonottamaan

Elävä arkisto kokosi yhteen valtakunnallisen ja alueellisten tv-uutisten esimerkkejä jonottamisesta. Selvisi, että uutiskynnyksen tv:ssä jonot ylittivät vasta 1990-luvun lopulla, ja että halpa elektroniikka aiheutti pisimmät jonot. Yllättäen myös ämpäreistä tuli jonottajien hittituote.

Erilaisten suurliikkeiden ja ostoskeskusten avajaiset saavat herkästi hintatietoiset asiakkaat jonottamaan pitkiäkin aikoja. Varsinkin elektroniikkaketjujen suurmyymälöiden, amerikkalaisten pikaruokaravintoloiden ja kotimaisten halpakauppojen avajaiset keräävät satoja ihmisiä jonoksi asti.

Kun norjalainen halpaketju Gigantti avasi ensimmäisen Suomen myymälänsä Vantaan Tammistoon vuonna 1999, aiheutti se satojen metrien jonon lisäksi liikenneruuhkan Etelä-Vantaalle ja Pohjois-Helsinkiin.

Ihmisiä veti puoleensa tuntuvat avajaistarjoukset.

"Se on tunti ja tuhat markkaa", kiteytti eräs jonottajamies kärsivällisyytensä lähteen. Muidenkin jonottajien mielestä tarjoukset olivat tuntien jonottamisen arvoisia.

Kun Lempäälään avattiin jättimäinen ostoskeskus Ideapark vuonna 2006, oli osa sisäänryntääjistä jo ottanut selvää siitä mihin suuntaan kannattaa juosta.

Raisiossa avattu Ikea taas sai ihastelijat ja vapaapäivää viettävät perheet liikkeelle kaksi vuotta myöhemmin.


Uuden myymälänsä Helsingin Jätkäsaareen avannut Verkkokauppa.com houkutteli shoppailijoita kauppaansa paitsi tarjouksilla, myös ilmaisilla tuotteilla. Jaettavana oli muun muassa matkapuhelimia. Osa jonottajista oli jopa yöpynyt kaupan edessä varmistaakseen itselleen parhaat asemat ovien avautuessa. Liikkeen avautuessa jono oli jo satojen metrien pituinen.

"Tulin unelmoimaan pesukoneesta. Näyttää vähän siltä, että en sitä saa", kertoi Kiia Liitola-Rämä. Hän tuntui olevan auttamattoman kaukana jonossa saadakseen 111 euron tarjouskonetta.

Halpakauppaketju Tokmanni keksi brändilleen sopivan sisäänheittotuotteen uusien myymälöidensä avajaisiin. Se antoi ilmaisia ämpäreitä asiakkailleen ja jonoja muodostui. Vuonna 2010 Keski-Suomen uutiset vieraili Äänekoskella Tokmannin avajaisissa. Ryntäys kaupan sisälle oli suuri, sillä ämpäreitä oli jaossa vain ensimmäisille 500 kävijälle. Tuolla kertaa ämpäri oli myös täynnä kemikaliotuotteita.

Ämpärien maine massojen villitsijänä kiiri ympäri maata ja vuonna 2015 turkulainen kulttuurikeskus Logomo valjasti ämpärien voiman käyttöönsä houkutellakseen ihmisiä avoimien ovien päiväänsä.

2010-luvulla amerikkalaisten ketjujen Suomeen avaamat ravintolat saivat nälkäiset jonottamaan. Helsingissä Starbucksin kahvila ja Burger Kingin hampurilaisravintolat keräsivät jonoja päivätolkulla. Tampereella Burger Kingin avajaispäivänä oli sisällepääsyä jonottamassa kymmeniä ihmisiä.

Tähän artikkeliin on koottu kuluttamiseen liittyviä jonoja. Leipäjonoista löydät lisätietoja täältä.

Missä itse olet jonottanut ja miksi? Muistatko muita suuria ryntäyksiä ja pitkiä jonoja? Kerro muistosi alla.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?