Hyppää pääsisältöön

Halpa elektroniikka ja ämpärit saavat suomalaiset jonottamaan

Elävä arkisto kokosi yhteen valtakunnallisen ja alueellisten tv-uutisten esimerkkejä jonottamisesta. Selvisi, että uutiskynnyksen tv:ssä jonot ylittivät vasta 1990-luvun lopulla, ja että halpa elektroniikka aiheutti pisimmät jonot. Yllättäen myös ämpäreistä tuli jonottajien hittituote.

Erilaisten suurliikkeiden ja ostoskeskusten avajaiset saavat herkästi hintatietoiset asiakkaat jonottamaan pitkiäkin aikoja. Varsinkin elektroniikkaketjujen suurmyymälöiden, amerikkalaisten pikaruokaravintoloiden ja kotimaisten halpakauppojen avajaiset keräävät satoja ihmisiä jonoksi asti.

Kun norjalainen halpaketju Gigantti avasi ensimmäisen Suomen myymälänsä Vantaan Tammistoon vuonna 1999, aiheutti se satojen metrien jonon lisäksi liikenneruuhkan Etelä-Vantaalle ja Pohjois-Helsinkiin.

Ihmisiä veti puoleensa tuntuvat avajaistarjoukset.

"Se on tunti ja tuhat markkaa", kiteytti eräs jonottajamies kärsivällisyytensä lähteen. Muidenkin jonottajien mielestä tarjoukset olivat tuntien jonottamisen arvoisia.

Kun Lempäälään avattiin jättimäinen ostoskeskus Ideapark vuonna 2006, oli osa sisäänryntääjistä jo ottanut selvää siitä mihin suuntaan kannattaa juosta.

Raisiossa avattu Ikea taas sai ihastelijat ja vapaapäivää viettävät perheet liikkeelle kaksi vuotta myöhemmin.


Uuden myymälänsä Helsingin Jätkäsaareen avannut Verkkokauppa.com houkutteli shoppailijoita kauppaansa paitsi tarjouksilla, myös ilmaisilla tuotteilla. Jaettavana oli muun muassa matkapuhelimia. Osa jonottajista oli jopa yöpynyt kaupan edessä varmistaakseen itselleen parhaat asemat ovien avautuessa. Liikkeen avautuessa jono oli jo satojen metrien pituinen.

"Tulin unelmoimaan pesukoneesta. Näyttää vähän siltä, että en sitä saa", kertoi Kiia Liitola-Rämä. Hän tuntui olevan auttamattoman kaukana jonossa saadakseen 111 euron tarjouskonetta.

Halpakauppaketju Tokmanni keksi brändilleen sopivan sisäänheittotuotteen uusien myymälöidensä avajaisiin. Se antoi ilmaisia ämpäreitä asiakkailleen ja jonoja muodostui. Vuonna 2010 Keski-Suomen uutiset vieraili Äänekoskella Tokmannin avajaisissa. Ryntäys kaupan sisälle oli suuri, sillä ämpäreitä oli jaossa vain ensimmäisille 500 kävijälle. Tuolla kertaa ämpäri oli myös täynnä kemikaliotuotteita.

Ämpärien maine massojen villitsijänä kiiri ympäri maata ja vuonna 2015 turkulainen kulttuurikeskus Logomo valjasti ämpärien voiman käyttöönsä houkutellakseen ihmisiä avoimien ovien päiväänsä.

2010-luvulla amerikkalaisten ketjujen Suomeen avaamat ravintolat saivat nälkäiset jonottamaan. Helsingissä Starbucksin kahvila ja Burger Kingin hampurilaisravintolat keräsivät jonoja päivätolkulla. Tampereella Burger Kingin avajaispäivänä oli sisällepääsyä jonottamassa kymmeniä ihmisiä.

Tähän artikkeliin on koottu kuluttamiseen liittyviä jonoja. Leipäjonoista löydät lisätietoja täältä.

Missä itse olet jonottanut ja miksi? Muistatko muita suuria ryntäyksiä ja pitkiä jonoja? Kerro muistosi alla.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.