Hyppää pääsisältöön

Halpa elektroniikka ja ämpärit saavat suomalaiset jonottamaan

Elävä arkisto kokosi yhteen valtakunnallisen ja alueellisten tv-uutisten esimerkkejä jonottamisesta. Selvisi, että uutiskynnyksen tv:ssä jonot ylittivät vasta 1990-luvun lopulla, ja että halpa elektroniikka aiheutti pisimmät jonot. Yllättäen myös ämpäreistä tuli jonottajien hittituote.

Erilaisten suurliikkeiden ja ostoskeskusten avajaiset saavat herkästi hintatietoiset asiakkaat jonottamaan pitkiäkin aikoja. Varsinkin elektroniikkaketjujen suurmyymälöiden, amerikkalaisten pikaruokaravintoloiden ja kotimaisten halpakauppojen avajaiset keräävät satoja ihmisiä jonoksi asti.

Kun norjalainen halpaketju Gigantti avasi ensimmäisen Suomen myymälänsä Vantaan Tammistoon vuonna 1999, aiheutti se satojen metrien jonon lisäksi liikenneruuhkan Etelä-Vantaalle ja Pohjois-Helsinkiin.

Ihmisiä veti puoleensa tuntuvat avajaistarjoukset.

"Se on tunti ja tuhat markkaa", kiteytti eräs jonottajamies kärsivällisyytensä lähteen. Muidenkin jonottajien mielestä tarjoukset olivat tuntien jonottamisen arvoisia.

Kun Lempäälään avattiin jättimäinen ostoskeskus Ideapark vuonna 2006, oli osa sisäänryntääjistä jo ottanut selvää siitä mihin suuntaan kannattaa juosta.

Raisiossa avattu Ikea taas sai ihastelijat ja vapaapäivää viettävät perheet liikkeelle kaksi vuotta myöhemmin.


Uuden myymälänsä Helsingin Jätkäsaareen avannut Verkkokauppa.com houkutteli shoppailijoita kauppaansa paitsi tarjouksilla, myös ilmaisilla tuotteilla. Jaettavana oli muun muassa matkapuhelimia. Osa jonottajista oli jopa yöpynyt kaupan edessä varmistaakseen itselleen parhaat asemat ovien avautuessa. Liikkeen avautuessa jono oli jo satojen metrien pituinen.

"Tulin unelmoimaan pesukoneesta. Näyttää vähän siltä, että en sitä saa", kertoi Kiia Liitola-Rämä. Hän tuntui olevan auttamattoman kaukana jonossa saadakseen 111 euron tarjouskonetta.

Halpakauppaketju Tokmanni keksi brändilleen sopivan sisäänheittotuotteen uusien myymälöidensä avajaisiin. Se antoi ilmaisia ämpäreitä asiakkailleen ja jonoja muodostui. Vuonna 2010 Keski-Suomen uutiset vieraili Äänekoskella Tokmannin avajaisissa. Ryntäys kaupan sisälle oli suuri, sillä ämpäreitä oli jaossa vain ensimmäisille 500 kävijälle. Tuolla kertaa ämpäri oli myös täynnä kemikaliotuotteita.

Ämpärien maine massojen villitsijänä kiiri ympäri maata ja vuonna 2015 turkulainen kulttuurikeskus Logomo valjasti ämpärien voiman käyttöönsä houkutellakseen ihmisiä avoimien ovien päiväänsä.

2010-luvulla amerikkalaisten ketjujen Suomeen avaamat ravintolat saivat nälkäiset jonottamaan. Helsingissä Starbucksin kahvila ja Burger Kingin hampurilaisravintolat keräsivät jonoja päivätolkulla. Tampereella Burger Kingin avajaispäivänä oli sisällepääsyä jonottamassa kymmeniä ihmisiä.

Tähän artikkeliin on koottu kuluttamiseen liittyviä jonoja. Leipäjonoista löydät lisätietoja täältä.

Missä itse olet jonottanut ja miksi? Muistatko muita suuria ryntäyksiä ja pitkiä jonoja? Kerro muistosi alla.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.