Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Lakipalveluita koskevista valituksista joka kolmas aiheellinen

Neuvottelu
Neuvottelu Kuva: Shutterstock/ Stokkete neuvottelu

Lakimiehen tai asianajajan palveluiden ostaminen on vaikeaa. Tavallinen ihminen ei usein tiedä mitä tarkalleen on ostamassa ja millä hinnalla. Valituksia lakipalveluiden tyytymättömiltä asiakkailta tulee eri instansseihin yhteensä useita satoja vuosittain. Niistä noin kolmasosa johtaa toimenpiteisiin.

Lakiammattilaisten ammattinimikkeet

  • Lakimies ( arkikielessä myös juristi) = Oikeustieteellinen yliopistotutkinnon suorittanut henkilö (OTM)
  • Varatuomari (VT) = Tuomioistuinharjoittelun suorittanut lakimies
  • Asianajaja = Lakimies, jolla vähintään neljän vuoden oikeudellinen työkokemus ja erikseen suoritettu asianajajatutkinto. Kaikki asianajajat ovat Asianajajaliiton jäseniä ja työskentelevät vain asianajotoimistoissa.
  • Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja = ”Lupalakimies” = Lakimies, jolla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana. Luvan saamisen edellytyksenä mm. lakimiestutkinto ja vähintään vuoden oikeudenkäyntiasiamiehen tehtäviin perehdyttävä työkokemus.
  • Julkinen oikeusavustaja = Valtion oikeusaputoimistossa työskentelevä lakimies, osa oikeusavustajista on myös asianajajia.

Lähde: Suomen Asianajajaliitto

Kaikkein eniten valituksia tulee asianajajien, lupalakimiesten ja julkisten oikeusavustajien toimintaa valvovalle Valvontalautakunnalle. Valvontalautakunnassa kantelu tarkoittaa sitä, että asiakas on kokenut asianajajan tai lupalakimiehen toiminnan epäammattimaiseksi. Palkkioriidassa asiakkaan mielestä lasku on liian suuri.

Valvontalautakunta saa eniten kanteluita toimeksiannon epäasiallisesta hoitamisesta.

Kuluttajaneuvontaan ja Kuluttajariitalautakunnalle valitetaan enimmäkseen asianajajien ja lakimiesten laskutuksesta. Valituksia tulee myös asian huonosta hoitamisesta. Kaikkiaan lakipalveluita koskevia valituksia tulee kuluttajaviranomaisille joitain kymmeniä vuodessa.

Oikeuskanslerille lakipalveluita koskevia valituksia tulee vuosittain noin sata. Ne ohjataan Valvontalautakunnan ratkaistaviksi siltä osin kuin oikeuskansleri katsoo niiden olevan aiheellisia.

Asianajajien toimintaa valvoo Valvontalautakunta, mutta muilla lakimiehillä ei ole lakisääteistä valvontaa lainkaan. Näiden lisäksi alalla toimii luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia eli lupalakimiehiä. Lupalakimiehiä valvoo sama Valvontalautakunta kuin asianajajiakin, mutta vain oikeudenkäyntiin liittyvissä asioissa.

Lakiammattilaisten moninaiset tittelit hämmentävät kuluttajia.

— Tavallinen kuluttaja ei välttämättä hahmota lakiasiantuntijan puoleen kääntyessään, että onko kysymyksessä asianajaja vai lakimies ja että siinä saattaa ongelmatilanteessa olla eroa, vahvistaa kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala.

— Asianajajien kohdalla ei välttämättä tiedetä Valvontalautakuntaan valittamisen mahdollisuudesta. Kuluttajaviranomaisille tuleekin valituksia sekä asianajotoimistoista että lakiasiaintoimistosta.

Asianajajaliittoa valitusten määrä ei huolestuta

Asianajajia on Suomessa noin 2100. Valvontalautakunnan valvonnan piiriissä olevia lupalakimiehiä on 1500. Yli puolet asianajajista tarjoaa palveluitaan vain tai pääasiassa yrityksille.

Vuonna 2014 pelkästään Valvontalautakunnalle valituksia tuli yli 600. Pääosin ne koskivat tavallisten ihmisten tekemiä toimeksiantoja. Valvontalautakunta määräsi seuraamuksia noin 30% kaikista valituksista. Kuluttajariitalautakunnan suosittelemien palkkion alennusten osuus sinne tulleista valituksista on samaa luokkaa.

Lakipalveluihin pätevät ihan samat periaatteet kuin muihinkin kuluttajapalveluihin.

— En pidä Valvontalautakunnan määräämien seuraamusten ja palkkion alennussuositusten määrää huolestuttavan suurena, kun otetaan huomioon, että asianajajat hoitavat vuosittain tuhansia toimeksiantoja, sanooAsianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.

— Mutta tottakai jokainen yksittäistapauskin on liikaa ja sille kyseiselle kuluttajalle huono ja epämiellyttävä asia.

Asianajajan hinnaston on oltava asiakkaan saatavilla ja nähtävillä toimistossa. Palkkio-ohjeen (.pdf) mukaan asiakkaalle on annettava pyydettäessä arvio siitä mitä jutun hoitaminen tulee kokonaisuutena maksamaan. Mikäli arvio ylittyy, siitä on ilmoitettava asiakkaalle.

— Kyllä varmasti on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaalle laskun määrä ei tule yllätyksenä. Mutta toimeksiantojen luonnekin vaihtelee. Esimerkiksi testamentin tai avioehdon laatiminen on hyvin määritettävissä. Toisaalta kysymyksessä voi olla laaja oikeudenkäynti, johon liittyviä toimenpiteitä ei voida ennalta määritellä, muistuttaa Sipilä.

Asianajajaliiton puheenjohtajan mielestä ammattikunta informoi asiakkaita hyvin jo nykyiselläänkin.

Kuluttajaneuvoja kaipaa selkeämpää hinnoittelua

Kuluttajansuojalaki velvoittaa palvelun tarjoajaa informoimaan kuluttajaa palveluun liittyvistä kuluttajalle merkityksellisistä asioista.

Kuluttajaneuvonnassa ollaan etukäteisinformoinnin riittävyydestä toista mieltä. Kuluttajan on vaikea hahmottaa lakipalveluiden kokonaishintaa pelkän tuntihinnan perusteella.

— Vaikka lakimies tai asianajaja olisi hinnastonsa asiakkaalle näyttänytkin, niin ei asiakas aina tajua, että laskua kertyy jokaisesta soitetusta puhelusta ja että laskuri saattaa raksuttaa jokaisesta tehdystä toimenpiteestä koko ajan. Tuntihinnat ilmoitetaan, mutta yleensä ei yksittäisten toimenpiteiden hintoja. Voi sanoa, että parantamisen varaa on, toteaa kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala.

Oikeuskansleri: "Valvonta toimii, kuluttajan asemaa vaikea arvioida"

Asianajajien toiminnan ylin laillisuusvalvoja, oikeuskansleri Jaakko Jonkka on havainnut, että asianajajista tehdyt valitukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Jonkan mukaan tästä ei kuitenkaan pitäisi vetää suoria johtopäätöksiä toiminnan laadusta.

— Viranomaisistakin kannellaan aiempaa enemmän. Ihmisten tiedontaso on lisääntynyt ja kanteluita voi tehdä nykyään helposti, koska melkein kaikilla on käytössä netti ja sähköposti. Ehkä nämä seikat vaikuttavat myös asianajajapuolella, pohtii Jonkka.

— Valvontalautakunnan omavalvonta toimii nähdäkseni aika lailla tehokkaasti ja he kantavat huolta asianajotoiminnan uskottavuuden säilyttämisestä. En näe valvontajärjestelmässä moitittavaa.

Kuluttajan asemaa lakimarkkinoilla on Jaakko Jonkan kuitenkin vaikea arvioida.

— Me oikeuskanslerinvirastossa näemme vain ne kantelut, jotka tulevat meille ja Valvontalautakuntaan. En oikein pysty arvioimaan miten se ruohonjuuritasolla toimii.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.