Hyppää pääsisältöön

Mitä antikvariaattiin kannattaa tarjota, mitä ei - katso vinkit

divari5
divari5 Kuva: Erik Vierkens, Mikko Lehtola/Yle divari5

Kelpaako antikvariaatille 70-luvun tietosanakirjasarja? Onko Mika Waltarin Sinuhen ensimmäinen painos kuumaa kamaa? Saisiko Laila Hietaniemen kirjoja myytyä... Millaisia käyttetyjä kirjoja antikvariaatit ostavat asiakkailta?

divari3
Makedonia-divari maksaisi tästä mangasta vähän. divari3 Kuva: Erik Vierkens, Mikko Lehtola/Yle divari3

Viime kesänä vein kassillisen varsin hyvää kirjallisuutta tarjolle divariin Helsingin Kalliossa. Ei tullut kauppoja. Antikvariaatin omistaja näytti jopa hitusen närkästyneeltä, että tarjoan hänelle tuollaista tavaraa. Vinkki oli, että vie roskalavalle tai kierrätykseen. Olin ihmeissäni.

Tosiasia on että vain 5-10% kaikesta kirjallisuudesta kelpaa antikvariaatille. Siitäkin osasta divarien on vaikea päästä eroon eli monet kirjat jäävät sitkeästi täyttämään hyllyjä. Divarien ongelmaksi on muodostunut se, että markettimyynnin aikana kirjoista on otettu suuria painoksia.

divari1
Manga-sarjakuva ei kiinnosta Runebergin antikvariaattia. divari1 Kuva: Erik Vierkens, Mikko Lehtola/Yle divari1

Millaisista kirjoista divari on kiinnostunut maksamaan?

1. Laatukirjallisuus josta on otettu pieniä painoksia ja jota ei enää näy kaupoissa. Esimerkiksi Keltainen kirjasto tai konkreettisemmin italialaisen postmodernistin Italo Calvinon suomennettu tuotanto.

2. Ensimmäiset painokset kuuluisan henkilön omistuskirjoituksella - pienellä varauksella. Hitlerin Mein Kampf Hitlerin nimmarilla on varmasti kauppatavaraa, mutta ulkomailla siitä saa enemmän rahaa. Suomessa omistuskirjoituksista ei tule paljoa lisäarvoa. Todella kuuma vinkki: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ensimmäinen vihkoina julkaistu laitos saa divarin omistajan kädet tärisemään.

3. Se mikä meni ennen roskiin, mutta jäi hävittämättä. Yllättäen Stockmannin myyntikatalogi 1920-30-luvulta on arvokas. Vanhat aikakauslehdet voivat kiinnostaa, kuten 1950-luvun Me Naiset -lehdet.
Vanhat postikortit, valokuvat, pienpainatteet, epämääräinen materiaali kannattaa kantaa antikvariaattiin arvioitavaksi.

4. Aku Ankan, Lepakkomiehen, Korkeajännityksen ja Tarzanin priimakuntoiset 1950-60-luvun numerot. 1970-luvun Ruutu- ja Zoom -lehtien irtonumeroissa on joitakin haluttuja arvokkaita numeroita. Asterixin, Lucky Luken ja Tintin kaltainen peruskama menee yhä.

5. Filosofia. Antiikin filosofit menevät aina. Ohjenuorana myös Nietzsche kyllä, Coelho ei.

6. Sotahistoria. Eksoottisempi paikallishistoria.

divari2
divari2 Kuva: Erik Vierkens, Mikko Lehtola/Yle divari2

Mitä ei kannata divariin kantaa?

1. Suurien painoksien dekkarit, jännitys, romantiikka, viihdekirjallisuus.

2. Suurina painoksina levinneet menestyskirjat kuten Paasilinna, Hietamies tai Päätalo. Kirjakerhokirjat.

3. Vanhat tietosanakirjat, sanakirjat ja hakuteokset ovat menettäneet kokonaan arvonsa.

4. Uskonnollinen kirjallisuus (paitsi teologinen kirjallisuus). Edes 1800-luvun rukouskirjat eivät kiinnosta. Hyväkuntoisilla Raamatuilla sen sijaan on aina menekkiä.

5. Repaleiset, huonokuntoiset kirjat.

divari4
Syvä uni -divari ostaisi manga-sarjakuvakirjan. divari4 Kuva: Erik Vierkens, Mikko Lehtola/Yle divari4

Paljonko antikvariaatit maksavat kirjoista?

Tämä tuskin on suuri rahasampo. Ulosmyyntihinnasta maksetaan korkeintaan 50%. Tosin hintatietoinen, todella kiinnostavaa materiaalia tarjoava asiakas voi saada enemmän. Mutta usein antikvariaatti maksaa noin 10 % ulosmyyntihinnasta.

Haastatellut:
Andrew Eriksson/Runebergin Antikvariaatti
Marjatta Hallila/Antikvaarinen Kirjakauppa Johannes
Kalle Hermansson/Makedonia
Pertti Seppälä/Syvä uni

Kommentit