Hyppää pääsisältöön

Heidi Köngäs: Nyky-Venäjä valottuu kirjani kautta

Hertta on romaani suomalaisten kommunistien, Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon, suhteesta ja elämästä. Kirja ei ole historiallinen tutkimus, ja se onkin saanut kritiikkiä korkealentoisena. Markus Leikola haastatteli Heidi Köngästä Helsingin kirjamessuilla.

Muistaako kukaan enää suomalaisia kommunisteja, pohti Köngäs ennen kirjansa julkaisua.

- Ketä tämä mahtaa kiinnostaa?

Näköjään monia, koska Kivi-lava on perjantaina keskipäivällä tupaten täynnä.

Hertan henkilöt ovat tosia, Suomen tunnetuimpia kommunisteja. Lähdemateriaaliksi Köngäs sanoo käyneensä läpi esimerkiksi Valtiollisen poliisin pidätysasiakirjoja, vaikka kyse on kaunokirjallisesta teoksesta.

- Kaunokirjallisuus alkaa siitä, mihin historian faktat loppuvat, Köngäs siteeraa lavalla Sirpa Kähköstä.

Romaanissa on Kuusisen ja Leinon lisäksi kolmaskin kertoja. Etsivän keskuspoliisin entinen päällikkö Esko Riekki, joka edustaa vastavoimaa kommunisteille.

- Kirjassa on valittu tietty näkökulma Leinoon.

Aihe on historiantutkijoiden piirissä poleeminen, Köngäs sanoo. Kirja on saanut kritiikkiä siitä, että se väittää Leinon olleen Valpon "talutushihnassa". Köngäs sanoo, ettei ole vetänyt mitään hatusta, ja häntä harmittaa, ettei häneltä ole kysytty kantaa kritiikkiin.

Köngäksen mukaan monet faktat ovat kadonneet, sillä jäljet on hävitetty.

Heidi Köngäksen ohjaama kolmiosainen Punainen kolmio alkaa TV1:n Kotikatsomossa 13. joulukuuta.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri