Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Kai Donner lähtee junalla kohti Siperiaa

Kai Donner
Kai Donner Kuva: Museovirasto/Yle kai donner

- Kai Donner (1888-1935) oli kielitieteilijä ja antropologi, jolle Siperia oli suuri unelma. Hän oli lapsuudestaan asti suunnitellut tutkimusmatkailijan uraa, kertoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta

- Donner halusi toteuttaa myöskin isänsä unelmaa. Hänen isänsähän, Otto Donner, oli itämaisten kielten ja vertailevan kielitieteen professori. Kun Donner oli suorittanut silloisen filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistosta kielitieteestä, hän ilmoittautui halukkaaksi lähtemään Siperiaan tutkimaan samojedikieliä. Kun tilaisuus Suomalais-ugrilaisen seuran hankkeiden kautta sitten koitti, niin hän lähti vuonna 1911 kolkuttelemaan junalla kohti Siperiaa, sanoo Forsberg.

Siperian samojedien kova elämä saattoi yllättää Donnerinkin

- Kai Donnerille leimallista oli heittäytyminen tutkimuskohteensa pariin. Hän halusi elää ihan arkielämää ja mennä mukaan tutkittavien ihmisten elämään – ja siinä hän kyllä onnistui valtavan hyvin. Kun lukee Kai Donnerin matkoihin perustuvaa kirjaa Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911-1913 ja 1914 (Otava 1915), niin on hämmästyttävää ajatella kuinka tällainen länsimainen ihminen pystyy heittäytymään siihen maailmaan ja kuinka Donner otti vastaan suunnattoman karut olosuhteet. Ja vielä enemmän hämmästyttää silti se, että hän pystyi vielä työskentelemäänkin niissä Pohjois-Siperian 50-60 pakkasasteen olosuhteissa. Kuukausi toisensa jälkeen näissä pakkasissa hän opiskeli kieliä, haastatteli ihmisiä ja pystyi keräämään todella mittavat tutkimusmateriaalit, sanoo Forsberg.

Kai Donner
Kai Donner Kuva: Museovirasto/Yle kai donner

- Näen Kai Donnerin myös seikkailijana, koska kyllä hän tiesi minne hän oli menossa, olihan hän lukenut kaikki M. A. Castrénin kommellukset ja vastoinkäymiset Siperiassa. Jos hän ei olisi halunnut seikkailla, hän ei olisi lähtenyt keskellä talvea Siperian koviin olosuhteisiin. Hän kuitenkin halusi lähteä kokemaan sen kaiken koko karuudessaan. Vaikka epäilen, että jossain määrin Siperian samojedien kova elämä saattoi yllättää Donnerinkin.

- Hänen tutkimusmatkoiltaan keräämä materiaali on äärettömän arvokasta suomalais-ugrilaiselle kielitieteelle. Ne ovat vaikuttaneet vahvasti siihen kuinka kuva kielikunnastamme. Eivät ne samojedit niin kauhean kaukaisia sukulaisia sitten olleetkaan. Minulle Donnerin merkitys on siinä aineiston tarkkuudessa ja määrässä, toteaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri