Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Kai Donner lähtee junalla kohti Siperiaa

Kai Donner
Kai Donner Kuva: Museovirasto/Yle kai donner

- Kai Donner (1888-1935) oli kielitieteilijä ja antropologi, jolle Siperia oli suuri unelma. Hän oli lapsuudestaan asti suunnitellut tutkimusmatkailijan uraa, kertoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta

- Donner halusi toteuttaa myöskin isänsä unelmaa. Hänen isänsähän, Otto Donner, oli itämaisten kielten ja vertailevan kielitieteen professori. Kun Donner oli suorittanut silloisen filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistosta kielitieteestä, hän ilmoittautui halukkaaksi lähtemään Siperiaan tutkimaan samojedikieliä. Kun tilaisuus Suomalais-ugrilaisen seuran hankkeiden kautta sitten koitti, niin hän lähti vuonna 1911 kolkuttelemaan junalla kohti Siperiaa, sanoo Forsberg.

Siperian samojedien kova elämä saattoi yllättää Donnerinkin

- Kai Donnerille leimallista oli heittäytyminen tutkimuskohteensa pariin. Hän halusi elää ihan arkielämää ja mennä mukaan tutkittavien ihmisten elämään – ja siinä hän kyllä onnistui valtavan hyvin. Kun lukee Kai Donnerin matkoihin perustuvaa kirjaa Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911-1913 ja 1914 (Otava 1915), niin on hämmästyttävää ajatella kuinka tällainen länsimainen ihminen pystyy heittäytymään siihen maailmaan ja kuinka Donner otti vastaan suunnattoman karut olosuhteet. Ja vielä enemmän hämmästyttää silti se, että hän pystyi vielä työskentelemäänkin niissä Pohjois-Siperian 50-60 pakkasasteen olosuhteissa. Kuukausi toisensa jälkeen näissä pakkasissa hän opiskeli kieliä, haastatteli ihmisiä ja pystyi keräämään todella mittavat tutkimusmateriaalit, sanoo Forsberg.

Kai Donner
Kai Donner Kuva: Museovirasto/Yle kai donner

- Näen Kai Donnerin myös seikkailijana, koska kyllä hän tiesi minne hän oli menossa, olihan hän lukenut kaikki M. A. Castrénin kommellukset ja vastoinkäymiset Siperiassa. Jos hän ei olisi halunnut seikkailla, hän ei olisi lähtenyt keskellä talvea Siperian koviin olosuhteisiin. Hän kuitenkin halusi lähteä kokemaan sen kaiken koko karuudessaan. Vaikka epäilen, että jossain määrin Siperian samojedien kova elämä saattoi yllättää Donnerinkin.

- Hänen tutkimusmatkoiltaan keräämä materiaali on äärettömän arvokasta suomalais-ugrilaiselle kielitieteelle. Ne ovat vaikuttaneet vahvasti siihen kuinka kuva kielikunnastamme. Eivät ne samojedit niin kauhean kaukaisia sukulaisia sitten olleetkaan. Minulle Donnerin merkitys on siinä aineiston tarkkuudessa ja määrässä, toteaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Se on vain hieman muuttunut

    Laurie Anderson teki omituisen laulun.

    1980-luvun alussa New Yorkin downtownissa elettiin jännittäviä aikoja. Performanssitaide ja monenlaiset poikkitaiteelliset kokeilut olivat alkaneet kerätä yhä suurempia yleisöjä, ja saada myös taiteellista tunnustusta. Eräs nuorista poikkitaiteilijoista oli Laurie Anderson. 1980-luvun alussa hän teki erään omituisen laulun, joka elää edelleen, hieman muotoaan muuttaneena. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri