Hyppää pääsisältöön

Kaksi kotia, yksi elämä - 10 kysymystä lapsen vuoroasumisesta

poika
poika Kuva: Shutterstock poika

Vuoroasumisessa lapsi asuu eron jälkeen yhtä paljon molempien vanhempien luona. Mallin on arvioitu yleistyneen Suomessa. Tarkkoja lukuja ei tiedetä, sillä virallisesti lapsi on aina kirjoilla vain yhdessä osoitteessa. Yle Vanhemmuus haastatteli vuoroasumista tutkinutta kasvatustieteen tohtori Hannariikka Linnavuorta.

1.Vuoroasumista ei suositella aivan pienille lapsille. Missä kulkee raja?

- Täsmällistä ikärajaa on vaikea sanoa. Vuoroasumisen onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä. Ruotsissa on viime vuosina tutkittu pieniä lapsia ja tulokset ovat olleet yllättävän positiivisia. Perussääntö on yksinkertainen. Mitä pienempi lapsi on, sitä lyhyempi vuorokierron täytyy olla. Lähtökohtaisesti pienikin lapsi voi kiintyä useampaan ihmiseen yhtä hyvin kuin vain yhteen vanhempaan. Tämä on kuitenkin aihe, joka jakaa myös psykologeja. Vuoroasumisen vaikutus etenkin pieniin lapsiin vaatii lisää tutkimusta.

2.Mitä toimiva vuoroasuminen edellyttää?

- Vanhemmilla täytyy olla riittävän hyvät välit ja etäisyys kotien välillä ei saa olla liian suuri. Vuoroasuminen vaatii paljon sopimista, joten neuvotteluyhteyden on oltava kunnossa. Omassa tutkimuksessani osa vanhemmista ei ollut puheväleissä entiseen kumppaniinsa ja vuoroasuvat lapset kokivat viestinviejän roolin hankalaksi. Lähekkäin olevat kodit mahdollistavat lapsen omatoimisen liikkumisen kotien välillä. Pistäytyminen toisen luona on hyvä keino hallita ikävää. Liian pitkä fyysinen etäisyys voi tehdä koulumatkoista hankalia ja toisaalta myös kaveripiirit voivat eriytyä.

Vuoroasuminen vaatii paljon sopimista, joten neuvotteluyhteyden on oltava kunnossa.

3.Kuinka pitkät vuorottelujaksot ovat sopivia?

- Lapsen kannalta vuorottelujaksoissa on kyse ikävän hallinnasta. Jos lapsi on pieni tai toiseen vanhempaan ei olla missään yhteydessä, jaksojen täytyy olla lyhyitä. Viikko on tyypillinen jakso, jonka lapsi viettää toisella vanhemmalla. Vanhemmat lapset haluavat usein olla pidempiä aikoja. Omassa tutkimuksessani eräs 18-vuotias nuori halusi viettää kolmen viikon jaksoja vanhempiensa luona.

4.Harva aikuinen nauttii jatkuvasta muuttamisesta kahden kodin välillä. Miten lapset kokevat kahden kodin ratkaisun?

- Lapset suhtautuvat uusiin asioihin vanhempia avoimemmin. He myös tottuvat uusiin järjestelyihin verrattain nopeasti. Vuoroasumisen onnistuminen on pitkälti kiinni siitä, miten asiat käytännössä hoidetaan. Lapsille ja etenkin nuorille on tärkeä myös kavereiden suhtautuminen omaan elämäntilanteeseen. Eron kokeneiden lasten keskuudessa vuoroasumisesta ollaan jopa kateellisia, koska ratkaisu mahdollistaa läheisen suhteen molempiin vanhempiin.

Eron kokeneiden lasten keskuudessa vuoroasumisesta ollaan jopa kateellisia.

5.Perinteisessä yhteishuoltajuudessa lapsi viettää etävanhemmallaan tyypillisesti kaksi viikonloppua kuukaudessa. Mitä etuja tai haittoja vuoroasumisessa on viikonloppumalliin verrattuna?

- Vuoroasumisessa suhde molempiin vanhempiin säilyy vahvempana, koska yhteistä arkea on enemmän. Viikonloppumallissa toisesta vanhemmasta tulee helposti se ”kiva” vanhempi. Kun lasta näkee harvemmin, on mukava ottaa vähän rennommin. Tämä on tietysti hyvin inhimillistä. Haittapuolena vuoroasumisessa on reissaaminen ja kaikki siihen liittyvät järjestelyt. Pitää esimerkiksi sopia mitä tavaraa on missäkin ja miten sitä liikutellaan.

6.Vuoroasumisessa lapsi saattaa ikävöidä toista vanhempaansa. Missä määrin lapsen tulisi saada liikkua vapaasti asuntojen välillä?

- Ikävän hallinta on oleellista vuoroasumisessa. Lähtökohtaisesti olisi hyvä, että lapsi saisi vapaasti liikkua kotien välillä, sikäli kun se on lapsen iän puolesta mahdollista. Käytännössä tarvitaan kuitenkin sääntöjä. Kun toisella tai molemmilla vanhemmilla on uusperhe, lasten liikkumista täytyy ennakoida. Pitää luonnollisesti tietää koska lapsi tulee käymään, kumman luona hän syö ja koska lähtee takaisin kotiin. Nämä ovat tietysti kaikki sovittavia asioita.

7.Kuinka paljon lasta tulisi kuulla päätettäessä vuoroasumisesta?

- Vanhemmat tekevät lopullisen päätöksen, mutta lasta tulisi kuulla iän ja kehitystason mukaan. On tärkeää, että vanhempien ehdotukset esitetään lapselle aina yhteisenä ehdotuksena. Ei pitäisi olla isän tai äidin ehdotusta vaan yhteinen ajatus siitä, mitä tehdään. Kun vuoroasumisesta on päätetty, lasta kannattaa kuulla esimerkiksi mietittäessä vuorottelujakson pituutta. Jos lapsi on täysin vastaan vuoroasumista, en lähtisi ajamaan sitä läpi väkipakolla.

Vuoroasuva lapsi tarvitsee enemmän vanhemman huomiota kuin kodissa jatkuvasti asuvat lapset.

8.Eronneet vanhemmat löytävät usein uuden kumppanin. Kahden kodin lapsi on välillä mukana uusperheen arjesta ja välillä poissa. Miten tämä vaihtelu vaikuttaa uusperheen dynamiikkaan?

- Vuoroasuva lapsi tarvitsee enemmän vanhemman huomiota kuin kodissa jatkuvasti asuvat lapset. Esimerkiksi vanhempien harrastukset kannattaa painottaa niille viikoille, jolloin lapsi on toisella vanhemmalla. Tämä perustilanne voi aiheuttaa uusperheessä jännitteitä. Lapset ovat hyvin tarkkoja siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Talon säännöt sekä erilaiset auktoriteettisuhteet on hyvä miettiä läpi. Pieni lapsi ei vielä kyseenalaista uuden äiti- tai isäpuolen asemaa, mutta viimeistään murrosiässä asia nousee esiin.

9.Vuoroasumista on tutkittu kohtuullisesti. Mistä kaivattaisiin lisätietoa?

- Vuoroasumisen vaikutus aivan pieniin lapsiin vaatii vielä lisää tutkimusta. Olisi myös hyvä tehdä pitkittäistutkimus siitä, miten vuoroasumisen lapsuudessa kokeneet suhtautuvat tähän malliin aikuisina.

10.Tällä hetkellä lapsi voi asua virallisesti vain yhdessä osoitteessa. Pitäisikö vuoroasumisesta tehdä viranomaisten tunnustama asumisjärjestely?

- Pitäisi, ehdottomasti. Kahden kotiosoitteen tunnistaminen helpottaisi ennen kaikkea tukimuotoihin liittyvää byrokratiaa. Nyt lapsilisät ja asumistuet maksetaan vain toiselle huoltajalle. Tiedän, että jotkut vanhemmat vaihtelevat lapsen virallista osoitetta vuosittain, jotta tuet menevät tasan. Vuoroasumisen virallinen tunnustaminen lähettäisi myös viestin sosiaalisesta hyväksynnästä. Vuoroasuminen ei ole vanhempien itsekkyydestä nousevana poikkeusratkaisu vaan täysin toimiva huoltomalli, joka palvelee useimmiten erittäin hyvin lapsen etua.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus