Hyppää pääsisältöön

Arka lapsi vierastaa uusia makuja

Lapsi nirsoilee hyvästä syystä.
Lapsi nirsoilee hyvästä syystä. Kuva: Shutterstock, Yle mhl jakso 3

Lapsen syyllistäminen – itket tai syöt -malli – ei auta ruokanirsoiluun, ei myöskään järkeen vetoaminen tai jälkiruoalla houkuttelu. Ruokakasvatusta tutkinut dosentti Eila Jeronen selittää, kuinka geeniperimällä ja evoluutiolla on osansa lapsen kasvuun makuseikkailijana. Aikuisen malli on edelleen hyväksi havaittu keino lapsen makukasvatukseen.

"Taas pahaa ruokaa", lapsi huutaa jo ovelta, siirtyy epäluuloisena kohti pöytää ja pälyilee annostaan. "Mitä toikin on? Sitä en ainakaan syö."

Tämä on hetki, jona vanhemmuus punnitaan. Luultavasti suustasi pullahtaa sammakko, ehkä se sama, jota sinullekin aikanaan hoettiin. ”Syö nyt, niin saat jotain hyvää jälkiruoaksi”. ”Syö tai muuten et kasva isoksi”. Tai tuo ikivihreä klassikko, lapsen (toistaiseksi olemattomaan) maailmantuskaan vetoaminen: ”Kehitysmaan lapset olisivat onnellisia tästä ruoasta”.

Kaikki nämä ovat vääriä tapoja suhtautua nirsoiluun, sanoo ruokakasvatusta tutkinut dosentti Eila Jeronen Oulun yliopistosta. Syyllistäminen ei auta, vaan saa lapsen korkeintaan kammoamaan ruokailutilannetta. Myös makealla jälkiruoalla houkuttelu kostautuu myöhemmin.

Syyllistäminen ei auta, vaan saa lapsen korkeintaan kammoamaan ruokailutilannetta.

- Lapsi pitää luontaisesti makeasta ja palkitseminen lisää mieltymistä ei-toivottuihin ruoka-aineisiin, jolloin muun ruoan syönti saattaa tuntua entistä vastenmielisemmältä, Jeronen sanoo.

Myös vitamiineihin ja terveysvaikutuksiin on turha vedota, sillä tutkimusten mukaan alakouluikäisetkään eivät vielä ymmärrä ruoansulatusta ja sen tapahtumia.

Mitä sitten kannattaisi sanoa? Ja miksi ihmeessä syöminen on joillekin lapsille niin vaikeaa?

Kasvatinko nirson?

Aiemmin useimmat lasten epätoivotut ominaisuudet pistettiin surutta kasvatuksen piikkiin. Nykyisin tiedetään, että myös perimällä on merkitystä.

- Geeniperimä vaikuttaa ruokamieltymyksiin. Uusia ruokia karttavien vanhempien lapset ovat usein niin ikään epäluuloisia, Jeronen kertoo.

Temperamentiltaan arka lapsi vierastaa usein myös uusia makuja. Hänestäkin voi kasvaa makuseikkailija, mutta se vaatii vanhemmilta tavallista enemmän kärsivällisyyttä.

Ihminen pitää makeasta luonnostaan.― dosentti Eila Jeronen

Lasten ennakkoluuloisuutta selittää myös evoluutio. Ihminen pitää makeasta luonnostaan, mutta happamista asioista on opeteltava pitämään. Esimerkiksi hiillostamalla ja paistamalla valmistetut ruoat voivat jäädä lapsen lautaselle juuri karvautensa vuoksi.

- Makea on merkinnyt hiilihydraatteja, myrkytöntä energian lähdettä. Happamuus muistuttaa ruoan mahdollisista myrkyistä, Jeronen toteaa.

Mieltymys makeaan näkyy jo kohdussa. Sikiöiden on havaittu nielevän lapsivettä sitä useammin, mitä makeammalta se maistuu. Makuun taas vaikuttaa äidin syömä ruoka.

Ruoalla kannattaa leikkiä

Itket tai syöt -metodi ei tee lapsesta terveellisen ruoan ystävää, vaikka hän tällä kertaa nielisikin salaattinsa. Ilon kautta pääsee pitemmälle. Ruoan esillepanolla on merkitystä jo alle kaksivuotiaalle.

- Tutkimusten mukaan lapset pitävät siitä, että lautasella on erilaisia ruoka-aineita, monia värejä ja kuvioita ja että lautanen ei ole täyteen ahdettu, Jeronen kertoo.

Lapsen voi antaa tutustua ruokaan kaikkien aistiensa avulla.

Lapset pitävät siitä, että lautasella on erilaisia ruoka-aineita, monia värejä ja kuvioita ja että lautanen ei ole täyteen ahdettu.― dosentti Eila Jeronen

- Lapsen kanssa voidaan miettiä, minkä värinen ruokapala on maukas, miltä hyvä ruoka tuoksuu tai kuulostaa tai vaikkapa tunnustella ruuan rakennetta ja lämpötilaa, Jeronen kehottaa.

Tutkimusten mukaan erityisesti äidin esimerkki on syömisessä tärkeä. Tunnesyöminen ja kielteinen asenne ruokaan siirtyy, joten aterialla kannattaa syödä itsekin ja jättää laihdutuspuheet aikuisseuraan.

- Lapsi hyväksyy uuden ruuan helpommin, jos hän näkee aikuisen, etenkin äidin, syövän samaa ruokaa. Yhteisistä makuelämyksistä myönteiseen sävyyn keskusteleminenkin saattaa auttaa.

Makukasvatus on pitkä ja mutkikas tie, sillä jokaiseen uuteen makuun tottuminen voi vaatia jopa 10-15 maistamiskertaa. Takaiskuihin kannattaa suhtautua rennosti. Lautasta ei tarvitse väkisin syödä tyhjäksi.

-Ei ole huolestuttavaa, vaikkei vihanneksia söisikään joka aterialla. Riittää, että syö viikon aikana riittävän monipuolisesti.

Viisi vinkkiä saada lapsi syömään vihanneksia

1. Tunnistettavat kasvispalat maistuvat usein salaattia paremmin. Anna lapselle käteen esimerkiksi kurkkua, porkkanaa, paprikaa tai kaalia.
2. Hauskasti nimetyt ruoat maistuvat parhaiten.
3. Pelatkaa hedelmäpeliä. Lautaselle pilkotaan pieniksi suupaloiksi kuutta vihannesta tai hedelmää, myös marjat sopivat erinomaisesti. Nopalla heitetään vuoron perään, mitä saa maistaa.
4. Kokeile vihanneksia ja hedelmiä smoothiena. Tämä voi sopia lapsille, jotka vierastavat niiden rakennetta.
5. Vihannesten syömisestä voi antaa palkintotarroja tai luvata mukavaa tekemistä. Makealla ei pidä palkita.

Toimittaja: Piia Leino

Mitä lapselta jää lautaselle ja miksi? Marja Hintikka kysyi, näin vastattiin.
Mitä lapselta jää lautaselle ja miksi? Marja Hintikka kysyi, näin vastattiin. Kuva: Freeimages, JCB Spares/Yle mhl jakso 3
Miksi lapsi jättää ruokaa lautaselle?
Vanhemmat nimittävät sitä nirsoiluksi, mutta lapsen mielestä ruoka voi olla "epäilyttävää” tai “pelottavaa”. Kysyimme, mitä lapset jättävät lautaselle ja miksi. Näin te vastasitte.

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa?
Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa? Kuva: iStockphoto/Yle marja hintikka live
Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö.
Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö. Kuva: Yle pakkosyöttö
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.