Hyppää pääsisältöön

Missä EU, siellä kielenkääntäjä

EU-komission käännösosasto on yksi maailman suurimpia käännöspalveluita.
EU-komission käännösosasto on yksi maailman suurimpia käännöspalveluita. eu

Erkka Vuorinen tuntee EU:n kielenkääntäjien hankaluudet

Euroopan unionissa on 28 jäsenvaltiota ja 24 virallista kieltä. Kielten moninaisuus tuo väkisinkin mieleen lasten leikin nimeltä rikkinäinen puhelin, jossa viesti kulkee piirissä kuiskutellen eteenpäin, ja muuttuu useimmiten matkan varrella tunnistamattomaksi.

Euroopan komissiolla yksi maailman suurimmista käännöspalveluista.

Jotta näin ei kävisi, on Euroopan komissiolla yksi maailman suurimmista käännöspalveluista. Komission käännöksistä vastaavalla pääosastolla on 24 alaosastoa, eli yksi jokaiselle kielelle. Niiden palkkalistoilla on 1750 kääntäjää ja muuta kielen ammattilaista. Kääntäjät kääntävät kielestä toiseen lainsäädäntöehdotuksia, sopimuksia, tiedonantoja, raportteja, kirjeenvaihtoa ja PR-materiaalia.

Erkka Vuorinen valvoo suomen kielen laatua EU-komission käännösosastolla
Erkka Vuorinen. Erkka Vuorinen valvoo suomen kielen laatua EU-komission käännösosastolla erkka vuorinen
Tulkkaus kuuluu omalle, erilliselle osastolleen.

- Olemme joskus kääntäneet jopa lasten kuvakirjoja, ja runojakin. Mutta emme me käännä läheskään kaikkea EU:ssa syntyvää tekstiä. Sitä tulee niin valtava määrä, että se ei ole mahdollista, kertoo Erkka Vuorinen. Hän työskentelee kielikoordinaattorina ja laatuvastaavana suomen kielen osastolla. Vuorisen osastolla on noin 70 työntekijää, joista 60 on kääntäjiä.

Suurimmat osastot on englannin, ranskan ja saksan kielillä. Pienin osasto on iirillä, jota puhuu äidinkielenään eri arvioiden mukaan 30 000-80 000 ihmistä.

- Englannin kielen osasto on napa, jonka kautta pienemmät kielet usein kulkevat, Vuorinen kertoo.

Aiemmin ranska oli EU:ssa vahvin kieli. Kun Euroopassa aloiteltiin taloudellista yhteistyötä vuonna 1951, oli mukana kuusi maata, joista kolmessa – Ranskassa Belgiassa ja Luxemburgissa – puhuttiin ranskaa. Niiden lisäksi mukana olivat Italia, Saksa ja Alankomaat.

Viime vuosikymmeninä ranskan asema EU:ssa on kuitenkin heikentynyt, ja englannin ylivoima kasvanut. Vuorisen mukaan komissiossa laadittavista teksteistä jo yli 80 prosenttia kirjoitetaan englanniksi.

Euroopan unionissa on 28 jäsenmaata
Euroopan unionissa on 28 jäsenmaata lippuja

Lakikieli ei ole selkokieltä

Yli puolet Erkka Vuorisen koordinoiman osaston kääntämistä teksteistä on lainsäädäntötekstejä, onhan EU-komission tehtävänä nimenomaan ehdottaa ja valmistella lakeja. Maallikko haluaisi tietysti lukea mahdollisimman selkeää kieltä, mutta Vuorisen mukaan lainsäädännössä selkokieli ei käy päinsä.

- Asiat ovat niin monimutkaisia, että niistä on hankala puhua selkokielellä. Jos puhutaan jostain kaasunsiirron taseista, niin sitä on vaikea viedä ihmisten arkitodellisuuteen.

Yksimielisyyttä ei löydy aina edes siitä, millainen kieli on selkeää.

Yksimielisyyttä ei löydy aina edes siitä, millainen kieli on selkeää.

- Jos suomalaiset puhuvat ruotsalaisten kanssa, niin meillä on aika samanlaiset käsitykset siitä, mitä on selkeä kieli. Mutta kun otetaan keskusteluun mukaan ranskalainen, niin se ei välttämättä olekaan enää niin yksinkertainen asia. Teksti, joka meidän silmissämme on selkeä, voi ranskalaisen mielestä vaikuttaa karulta tai tylyltä, Vuorinen pohtii.

Eri kielillä on erilainen logiikka, jokainen kieli kantaa mukanaan kokonaista kulttuuria tapoineen ja tyyleineen.

Omat hankaluutensa syntyvät EU:n historian aikana muodostuneista käytännöistä.

- Tietyt lainsäädännön konventiot ovat vakiintuneet EU:ssa pitkän ajan kuluessa. Suomi on hypännyt junaan kesken matkan, vuonna 1995, jolloin monet käytännöt olivat jo pitkälti vakiintuneita. Niihin jouduimme sopeutumaan.

Yksi perussääntö kuuluu, että säädöksen artiklaosassa virkerajojen täytyy pysyä samoina.

- Eli vaikka kuinka tekisi mieli helpottaa tekstiä ja pilkkoa virkkeitä, se ei vaan käy päinsä, koska kaikilla kielillä on oltava samat virkerajat, Vuorinen selittää.

EU-kansanäänestyksen seurantaa Isossa pajassa 1994.
EU-kansanäänestyksen tuloksien seuranta Isossa Pajassa 1994. Timo Soini, Paavo Väyrynen, Esko Seppänen, Toimi Kankaanniemi ja Erkki Pulliainen. EU-kansanäänestyksen seurantaa Isossa pajassa 1994. eu-kansanäänestys

EU:ssa käsitellään koko elämää

Euroopan unionin direktiivit koskettavat lähes kaikkia ihmiselämän alueita. Niinpä kääntäjienkin on osattava tulkita mitä moninaisempia aiheita käsitteleviä tekstejä.

Komissiossa työskentelevien kääntäjien on siksi erikoistuttava. Yksi on perehtynyt finanssiasioihin, toinen päästökauppaan, kolmas ilmaliikenteeseen.

Euroopan unionin direktiivit koskettavat lähes kaikkia ihmiselämän alueita.

- On hankalia erikoisaloja, jotka vaativat erikoisosaamista. Komissio on EU:n sisällä käännösketjussa ensimmäinen paikka, missä käännöksiä tehdään. Tavallaan teemme pohjatyön esimerkiksi termien osalta muita toimielimiä varten.

Kielelle tulee erityisvaatimuksia myös siitä, kenelle teksti on tarkoitettu: juristeille, poliitikoille, virkamiehille, toimittajille, kansalaisjärjestöille vai tavallisille kansalaisille.

- On muistettava, että lainsäädäntö menee viime kädessä ihan sinne paikallisviranomaisten tasolle sovellettavaksi. Lopulta lakitekstistä saattaa päätyä osia vaikkapa maanviljelijöiden tukilomakkeeseen, Vuorinen muistuttaa.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
Jean-Claude Juncker on toiminut Euroopan komission puheenjohtajana marraskuusta 2014. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Kuva: Euroopan unioni/ Boulougouris Georges jean-claude juncker

EU-kieli on oma kielensä

EU:ssa käytettävä kieli on alkanut muodostua omaksi kielekseen. Unioniin liittyy paljon käsitteitä, joilla kuvataan sen omaa toimintaa. Esimerkistä käy sana direktiivi. Sehän tarkoittaa lainsäädäntöohjetta.

- Direktiivi edellyttää, että maan oma lainsäädäntö saatetaan tietynlaiseksi, sen direktiivin mukaiseksi. Mitään tällaista Suomessa ei aikaisemmin ollut, joten tarvittiin uusi käsite.

EU:ssa puhuttava englantikaan ei ole brittienglantia, vaan nimenomaan EU-englantia.

EU:ssa puhuttava englanti ei ole brittienglantia, vaan EU-englantia.

- Siinä on vaikutteita ranskasta, ja nykyään muistakin kielistä. Pitää muistaa, että kun komissiossa laaditaan tekstiä, noin 80 prosenttia laatijoista on sellaisia, joille englanti ei ole äidinkieli. Kuka pystyy niitä vaikutteita sieltä erottelemaan - siinä olisikin kielitieteellinen mestarisuoritus!

Ymmärtävätkö britit EU-englantia paremmin kuin muut?

- Ei välttämättä. Olen ollut monissa keskusteluissa mukana, joissa britit ihmettelevät, että mitähän tämä tarkoittaa, vaikka teksti on periaatteessa englantia, Vuorinen naurahtaa.

Erkka Vuorinen kertoo tapauksesta, jossa päätettiin luoda kaikkiin lehdistötiedotteisiin automaattisesti generoituva päiväys. Kuulostaa yksinkertaiselta! Mutta äkkiä paljastui, että englannin pohjalta automaattisesti luotava päiväys menikin pieleen lähes jokaisella muulla kielellä.

- Päiväyksen muotoilussa on niin paljon eri variaatioita, että siitä tuli aikamoinen soppa, muistelee Vuorinen huvittuneena.

  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri