Hyppää pääsisältöön

Rähinästä kohti ruokailoa – miten ottaa rennommin ruokapöydässä?

Rähinästä ruokailoon.
Rähinästä ruokailoon. Kuva: Grazyna Suchecka/Freeimages, Yle mhl jakso 3

Yhdessä syöminen ja saman pöydän ääreen kerääntyminen on ihana tapa, jota suurin osa vanhemmistakin tavoittelee. Ruokapöytä kuitenkin muuttuu helposti taistelutantereeksi, jossa pienin huutaa EN syö!, vanhemmat hokevat maista nyt ja koululainen levittelee ruoan pitkin lautasta. Lopputuloksena hermot menevät kaikilta, ketään ei naurata ja aina syödään samaa ruokaa. Kun ilo on kadonnut ruokapöydästä, miten päästä eteenpäin ja luoda myönteisiä ruokahetkiä?

Lapsen nirsoilu, valikoiva syöminen tai pieniruokaisuus turhauttaa vanhempia monesta syystä. Usein taustalla on huoli, voiko lapsi kasvaa ja kehittyä, vaikka tuntuu ettei hän syö mitään? Uusien ruokien tarjoaminen tuntuu turhalta, kun ruokaa ei edes maisteta. Ruoan valmistamiseen kulunut aika, vaiva, ruokahävikki ja kulunut raha voivat harmittaa.

Uusien ruokien tarjoaminen tuntuu turhalta, kun ruokaa ei edes maisteta.

Kun nykyisin ruokalajeja on mitä erilaisempia tarjolla, voi vanhemman mielikuva mitä kaikkea lapsen pitäisi syödä, olla joskus ylimitoitettu. Lapsi voi nimittäin olla täysin terve ja hyvinvoiva, vaikka söisi hyvinkin pieniä määriä tai valikoivasti.

Hyväksy, että nyt on näin ja rentoudu

Ensimmäinen askel rauhallisempaan ruokapöytään on hyväksyä, että lapset ovat erilaisia yksilöitä tässäkin asiassa. Kun lapsi on luonnostaan ruokarohkea, tätä on vanhempien ilo vaalia. Toinen taas on valikoivampi maistaja, jonka kanssa pitää jaksaa kärsivällisesti tarjota vaihtoehtoja. Tärkeää on, että ei tehdä johtopäätöstä, että minun lapseni on huono syömään. Hyväksytään, että nyt on näin ja puhutaan lapselle, että harjoitellaan yhdessä maistamisrohkeutta.

Nyt harjoitellaan yhdessä maistamisrohkeutta!

Pikavoittoja ei yleensä ole tarjolla valikoivan syöjän ruokavalion laajentamiseen, mutta ajan kanssa pääsee eteenpäin. Keskity arjessa myönteisiin ruokahetkiin ja tarkastele ruokarohkeuden muuttumista pitkällä aikavälillä.

Luo vanhempana myönteistä puhetta ruokapöytään. Osoita, että on kiva syödä yhdessä. Keskustelkaa kivoista asioista syödessä – muustakin kuin montako lusikallista on syöty. Nirsomman lapsen vanhempi tarvitsee vielä lisäannoksen kärsivällisyyttä ja rentoa menoa, jotta jaksaa useankin vuoden kannustaa lasta ja ylläpitää tunnelmaa.

Hyvin syövä taapero voi olla hetken aikaa maistamiskammoinen leikki-ikäinen.

Kehu ja kiitä itseäsikin välillä, kun jaksat haastavat hetket läpi. Jos ei mennyt ihan nappiin, hengitä syvään ja päästä irti. Huomenna on uusi päivä ja uudet ruokailuhetket. Muista, että kiinnostus uusia ruokia kohtiin vaihtelee ikäkausittain. Uutuudenpelko on yleensä huipussaan 2-6-vuotiailla lapsilla, jolloin lähes kaikilla sitä esiintyy. Hyvin syövä taapero voi olla hetken aikaa maistamiskammoinen leikki-ikäinen. Ei-puolueessa oleva uhmaikäinen harjoittele ruokapöydässäkin omaa tahtoaan.

Kuka päättää, mitä meillä syödään?

Lapsi valitsee aina mielihyvän suuntaan myös syömisessä. Lapsi ei osaa valita terveellistä tai järkevää vaihtoehtoa, hän elää tässä ja nyt. Kannustus ja leikkimielisyys toimivat ruokakasvatuksessa paremmin kuin uhkailut ja rajoitukset. Lapsi syö mistä pitää, pitää siitä mikä on tuttua ja tutuksi tulee se mitä on saatavilla.

Vanhemmat päättävät pääasiassa mitä meillä syödään, lapsi päättää paljonko hän syö. Anna silti lapselle mahdollisuus välillä valita esimerkiksi muutamasta yhtä hyvästä vaihtoehdosta: otatko maitoa vai piimää? Jos puolestaan päätät antaa mehua, älä päivittele lapsen juodessa miten se on haitallista hampaille.

Vanhemmat päättävät pääasiassa mitä meillä syödään, lapsi päättää paljonko hän syö.

Kun arkivalinnat ovat vanhempien vastuulla ja kunnossa, voi välillä olla joustava ja suostua lapsen tahtoon. Lapsi voi osallistua ruoanvalmistukseen, kaupassa käyntiin ja ruokien suunnittelemiseen, vaikka ei päättäisikään mitä tänään syödään. Joskus on hyvä pohtia periaatteitaankin: onko pakko syödä haarukalla, jos kasvikset maistuisivat paremmin isoina sormipaloina?

Selkeät meidän perheen pelisäännöt ruokapöydässä auttavat lasta ja aikuisiakin. Miten meillä puhutaan ruokapöydässä, mitä saa tehdä, mitä saa tuoda ruokapöytään ja mitä on sovittu maistamisesta. Nämä pelisäännöt auttavat aikuistakin, ettei ristiriitatilanteissa tulisi ylilyöntejä.

Kuusi vinkkiä rentoon yhdessä syömiseen

1. Huomaa hyvä lapsessa ja ruokapöydässä. Pidä yllä myönteistä ruokapuhetta. Puhukaa syödessä mukavista asioista: Mikä oli tänään parasta kenenkin päivässä? Anna aina kannustavaa palautetta, kun maistaminen ja ruokailu ovat sujuneet edes aavistuksen toivottuun suuntaan ”Huomaatko, olet oppinut syömään omenapaloja”. Älä anna lapselle huomiota syömättä jättämisestä. Vaikka ruoka jäisi syömättä, sano jotain kannustavaa ”Jaksoit tänään istua hienosti ruokapöydässä, kiitos”.
2. Syökää yhdessä mahdollisimman usein. On tärkeää, että syömiseen yhdistyy myönteisiä tunteita ja tilanteita. Tarjoa koko perheelle samaa ruokaa mahdollisuuksien mukaan. Ruoka kelpaa lapselle todennäköisemmin, jos vanhemmat syövät samaa ruokaa ja pöydän ääressä on mukava tunnelma.
3. Kannusta, kehu ja kiitä. Rohkaise lasta maistamaan, pakkoa ei ole. Kehu ja kiitä, kun lapsi uskaltaa maistaa. Älä syyllistä esim. leivän syönnistä, jos maistaminen sujui hienosti, vaikka pääruoka olisikin jäänyt tällä kertaa lautaselle.
4. Anna lapsen osallistua. Ota lapsi mukaan ruoan valmistukseen. Nirsompikin syöjä voi innostua maistamaan itse pilkkomiaan kasvisten paloja. Kun ei ole syömisen pakkoa, voi uuden maistaminen olla helpompaa. Älä silti hermostu, vaikka ruoka ei silti maistuisi. Askel kerrallaan.
5. Suhtaudu ruokaan ja syömiseen joustavasti. Täyskiellot ruoka-asioissa eivät kannata lapsille eivätkä aikuisille. Älä liikaa korosta ruokien terveysvaikutuksia tai jaa niitä sallittuihin ja kiellettyihin, hyviin ja huonoihin. Joustava suhtautuminen ei silti tarkoita, että aina voi syödä mitä haluaa. Asiaa voi selkeyttää lapselle puhumalla arkiruoasta, juhlaruoasta ja keskustelemalla miksi joka päivä ei voi olla suosikkiruokaa.
6. Harjoitelkaa ruokarohkeaksi - maistamisen taitoa. Anna lapsen tutkia ruokaa kaikilla aisteilla, uutta ruoka-ainetta ei välttämättä tarvitse heti maistaa. Ruoalla saa leikkiä ja ruoka voi joskus olla hassua. Anna lapsen olla luova ja heittäydy välillä itsekin mielikuvitusleikkiin. Ruokia voi nimetä huvittavasti tai pohtia miltä näyttää leipä, josta haukattu pala. Tämä ei tarkoita, että hyväksyy mitä tahansa käyttäytymistä ruokapöydässä.

Kirjoittaja:
Kati Kuisma, Ravitsemusasiantuntija, ETM
Neuvokas perhe | Yksi elämä –terveystalkoot
Lisää perheiden iloa ja innostusta neuvokasperhe.fi –sivustolta

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa?
Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa? Kuva: iStockphoto/Yle marja hintikka live
Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö.
Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö. Kuva: Yle pakkosyöttö
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.