Hyppää pääsisältöön

Kalle Kniivilä: Krim on unohdettu

Kalle Kniivilä kirjoitti Krimillä tekemiensä haastattelujen pohjalta kirjan Krim on meidän. Paikalliset ovat tyytyväisiä - ja he, jotka eivät ole, muuttavat pois. Jyrki Saarikoski haastatteli Kniivilää Helsingin kirjamessuilla.

Kun Kniivilä oli Krimillä keräämässä tietoa kirjaansa varten, siellä toimi Krimin tataarien oma tv-kanava. Enää sitä ei ole. Hänen mukaansa ohjelmatarjonnan muuttaminen ja "kiellettyjen sanojen" karsiminen eivät riittäneet, vaan lopulta kanavan toimilupa evättiiin.

Tataarit ovat Kniivilän mukaan joutuneet maksamaan eniten siitä, että Krim liitettiiin Venäjään. Tämä juontaa juurensa tsaarin aikaan, jolloin heidät karkotettiin niemimaalta Turkkiin.

Myös toimittajien ja kansalaisjournalistien toimintaa on rajoitettu. Kniivilä tapasi Ukrainassa bloggarin, joka kannatti ukrainalaista Krimiä. Hän oli joutunut bloginsa vuoksi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n kuuulusteluihin, jossa häntä uhiteltiin terrorismisyytöksillä, jos hän jatkaisi mielipiteidensä levittämistä. Pian tämän jälkeen hän lopetti kirjoittelun ja muutti Kiovaan.

Tunnelma Krimillä on hiljainen ja jumiutunut. Monet paikalliset ovat tyytyväisiä tilanteeseen, ja he toistelevat mediasta oppimiaan "virallisia" mielipiteitä. Konkreettinen syy tyytyväisyyteen on se, että heidän palkkansa ja eläkkeensä ovat nousseet roimasti. Kniivilän mukaan on kuitenkin epävarmaa kauanko palkat ja eläkkeet pysyvät korkeina hintatasoon nähden.

Kniivilä uskoo, ettei tilanne Krimillä muutu. Kun suurvallat neuvottelevat Ukrainan konfliktin lopettamisesta, ei Krimiä enää nosteta esiin, koska neuvottelut jäisivät Venäjän osalta siihen.

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri