Markku Kuisma: Eikö olisi väärin olla käyttämättä Venäjää hyväksi?

Markku Kuisma ja Erkki Tuomioja tarjoilivat Helsingin kirjamessuilla historian oppitunnin Suomen taloudellisesta kehityksestä 1700-luvulta tähän päivään. Mikä on ollut Venäjän rooli?

Autonomisen Suomen teollistuminen liikahti metsäteollisuuden ansiosta. Venäjän suojelevaisuus omaa paperiteollisuuttaan kohtaan oli Suomen onni. Venäjä asetti kalliit tullimaksut, joten sinne ei kannattanut tehdä kauppaa. Mutta koska Suomi oli osa imperiumia, se sai halvemmat maksut muihin maihin verrattuna.

Venäjää – tai oikeastaan sen rapautumista – saamme kiittää itsenäisyydestämme. Jos Venäjän keisarikunta olisi pysynyt vahvana, eivät suomalaiset olisi ehkä edes halunneet irroittautua.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi maksoi Neuvostoliitolle kovat sotakorvaukset, joista koitui totta kai harmia. Mutta oli sotakorvauksista hyötyäkin: vaikka niiden maksamiseen meni satojen miljoonien dollarien arvosta tavaraa, välillisesti niistä oli runsaasti hyötyä teollisuusyrityksille, joilta valtio tavaran tilasi. Metalliteollisuus kehittyi.

Entäpä nyt? Vanhat tukijalat, metalli, paperi ja öljy prakaavat. Kuisma uskoo, että Suomi löytää uuden tien, ja muistuttaa ainoasta valttikortista muihin Pohjoismaihin nähden.

– Me ollaan vielä lähempänä Venäjän valtavia markkinoita. Se on tosiasia. Meidän täytyisi jaksaa opiskella venäjää ja Venäjän kulttuuria ja kirjallisuutta.

– Kun Venäjä oli suomalaisten Eldorado 1800-luvulla, se voi olla sitä edelleenkin.