Hyppää pääsisältöön

Kidu ensin, kuole sitten: käsikirjoitus

Sari Salminen:
“Silloin kun me niin kuin riistetään joltain eläimeltä henki ja elämä, silloin tavallaan meidän on tehtävä kaikki sen eteen, että se on mahdollisimman kivutonta ja nopeeta.”

Eeva-Riitta Wirta:
“Toi ei ole normaalia lihassätkyttelyä. Toi liikkuu erittäin voimakkaasti toi eläin tossa.”

Juha Greus:
“Kyllä tämmönen jos esitetään suurelle yleisölle - - - ni kyllä se kattoo että... voi helvetti tota hommaa.”

MOT: KIDU ENSIN, KUOLE SITTEN

Teurastamo on paikka, joka halutaan pitää poissa kuluttajien silmistä ja mielistä.

MOT:lle tarjottiin ainutlaatuista kuvamateriaalia suomalaisista teurastamoista. Yksityishenkilöiden tallentama materiaali paljastaa sen, mitä emme yleensä näe.

Suomessa on 18 kaupallista teurastamoa. Jokaisessa niistä toimii yksi tai useampi tarkastuseläinlääkäri. Heidän palkkansa maksaa elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Eeva-Riitta Wirta, yksikönjohtaja, Evira:
”Aikaisemmin tarkastuseläinlääkäri valvoi itse suoraa sitä, sitä eläinsuojelutoimenpiteitä ja sitä toimintaa siellä teurastamossa, mutta nyt hän valvoo, että se järjestelmä, minkä se teurastamo itse on tehnyt, niin toimii.”

Jos eläinlääkäri havaitsee eläinten kohtelussa vakavia ongelmia, hän voi tehdä eläinsuojelupäätöksen. Pyysimme Eviralta tarkastuseläinlääkärien tekemät päätökset vuosilta 2010-2015. Päätösten perusteella eläinlääkärit kiinnittävät huomiota erityisesti kuljetusyritysten toimintaan ja eläinten oloihin teurastamon navetassa ja karsinassa. Varsinaiseen tainnutukseen ja teurastukseen eläinlääkärit puuttuvat harvoin.

Päätökset eivät kerro koko totuutta. MOT:n haltuunsa saama videomateriaali paljastaa epäkohtia kolmessa suomalaisessa teurastamossa.

Sastamalan teurastamo on Suomen mittakaavassa keskisuuri. Sen liikevaihto oli viime vuonna runsaat puolitoista miljoonaa euroa. Tässä talossa teurastetaan vuosittain vajaat 7000 lehmää ja 5000 lammasta.

Toimitusjohtaja Juha Greus päätti vastata teurastamoaan koskeviin kysymyksiin avoimesti.

Juha Greus, toimitusjohtaja, Sastamalan teurastamo:
“Ei voida ajatella näin että tänne tuut kuolemaan kuitenkin että se on sama miten sua käsitellään ja miten sua kuljetetaan ja viiään, mutta se pitää kunnioittaa sitä eläintä. Sen kun ymmärtää täällä, että me teemme ihmisille ruokaa niin se riittää aika pitkälle.”

MOT: “Millasta se kunnioittava kohtelu on?”

Juha Greus:
“Juuri sitä ettei työnnetä keppejä silmiin ja ei revitä lampaita turkista. Pitää ajatella että eläinkin on tunteva olio.”

Eläinsuojelua teurastamoissa säätelee Euroopan unionin neuvoston lopetusasetus. Asetus määrää yksityiskohtaisesti, miten eläimiä saa käsitellä. Todellisuus voi olla toinen.

Grafiikka:
Lopetusasetus, 15. artikla:
“On kiellettyä nostaa tai vetää eläimiä päästä, sarvista, korvista, jaloista, hännästä tai turkista tai käsitellä niitä niin, että niille aiheutuu kipua tai kärsimystä.”

Pyysimme materiaalista arviota eläinsuojeluasiamies Sari Salmiselta. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa työskentelevä Salminen on koulutukseltaan eläinlääkäri.

Sari Salminen, eläinsuojeluasiamies, Maa- ja metsätalousministeriö:
”No laatikolla hakkaaminen.. no itse asiassahan siinä lopetusasetuksessa mistä me puhuttiin, niin siellähän sanotaan, että eläintä ei saa nostaa ei päästä, eikä jaloista eikä villoista.. niin kuin karvoista.. ett siinä mielessä se on laitonta.”

Näytimme materiaalia myös Sastamalan teurastamon toimitusjohtajalle Juha Greusille.

Juha Greus, toimitusjohtaja, Sastamalan teurastamo:
”No tämä ei kyllä oikeen näytä hyvältä.”

MOT:
”Kuinka paljon te ite ootte todistanu tän tyyppistä eläinten käsittelyä?”

Juha Greus:
”No kuten sanoin et aika vähän mä tuolla teurastamon puolella oon, et kyllä mä tämmöseen puutun kyllä minäkin, et tää jää... “

MOT:
”Miten toi et otetaan esim. turkista kiinni kahesta kohtaa ja heitetään eri paikkaan, ni onks se normaali tapa liikuttaa niitä?”

Juha Greus:
”Ei, se ei ole todellakaan normaali tapa liikuttaa."
”No tämä on kyl sellanen et tuota ei sais tehä, tuosta jää ruma jälki ihon alle. Siinä oli vähän vikkelämpi lammas.”

MOT:
”Mut siitäkö se on vaan kiinni et jää ruma jälki?”

Juha Greus:
”No siitä sen huomaa, eihän muuten sitä tiiä tuolla sitte eessäpäin että... mikä siinä on.”

MOT:
”Mut eiks se lainsäädäntö oo laadittu sen eläimen hyvinvoinnin turvaamiseks eikä lihan laadun?”

Juha Greus:
”Joo kyllä varmasti näin on.”

MOT:
”Et miltä se siit lampaasta tuntuu.”

Juha Greus:
”Luultavasti samalta kun se, että revitään hiuksista ihmistä.”

Toisin kuin tiloille ja eläinkuljetuksiin, teurastamoihin ei tehdä mitään erillisiä eläinsuojelutarkastuksia. Teurastamojen valvonnassa on siirrytty niin sanottuun omavalvontaan. Lopetusasetuksen mukaan jokaisen teurastamon pitäisi nimetä eläinsuojelusta vastaava henkilö.

MOT:
“Kuka teillä on tää teurastamon eläinsuojeluvastaava?”

Juha Greus:
“Se on Anne Greus, miun vaimoni on tässä työssä.”

MOT:
"Minkälaiset valmiudet hänellä on tähän?"

Juha Greus:
"No, kyllä hän on kurssit käynyt siihen ja ottanut sen sitten, mä en oo hirveesti perehtynyt tähän aiheeseen kun mä tiesin, että kun se on kuitenkin aika lähellä minua ni mä tiedän että mä voin siihen luottaa.”

Materiaalin perusteella eläinsuojeluvastaava osallistuu myös käytännön teurastustyöhön.

Näin Sastamalan teurastamossa ajetaan lehmiä navetasta teurastukseen.

MOT:
“Mitä tämmönen turvalle ja päähän lyöminen, mitä sä siitä ajattelet?”

Juha Greus:
“Joo ja tässähän on tullut selvä virhe, koska tässä meillä on myös portti jonka saa kiinni mut kun ei oo pojat sitä tietenkään kuohuksissaan muistanu laittaa kiinni ni se ei olis päässykkään enää siihen.”

Kuvassa teurastajan ääni:
”koivukeppi, tällä kun kiveksille hakkaa, ne lähtee”

MOT:
"Tällä kun kiveksille lyö niin ne lähtee"?

Juha Greus:
“Joo no se on just tämä joka ennää ei oo meillä töissä tämä sankari… Että kuitenkin ihmisten luonteesta näkee kuka passaa teurastamolle, tässäki voidaan sanoa että vähän jos haluaa kiusata ni ei tämä oo oikea paikka.”

Yksi lehmä kieltäytyy liikkumasta haluttuun suuntaan. Kun keppi ei tehoa, teurastaja ottaa avuksi sähköpiiskan.

Lopetusasetus, 15 artikla
“Sellaisten välineiden käyttöä, jotka antavat sähköiskuja, on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Iskut eivät saa kestää sekuntia kauempaa, ne on jaksotettava asianmukaisesti ja ne saa antaa ainoastaan takapään lihaksiin.
Iskuja ei saa antaa toistuvasti, jos eläin ei reagoi.”

Eeva-Riitta Wirta, yksikönjohtaja, Evira:
“Ei ollut sekunnin painallus. Tässä ei näy, että minkälainen mahdollisuus eläimellä oli mennä eteenpäin. Liikaa sähköpiiskan käyttöä.”

Juha Greus:
”Tässä on taas että painetaan sähköpiiskalla eteenpäin ni se ei ole hyväksyttävää käyttöä.”

MOT:
”Miten te meinaatte nyt sitten tehä nähtyänne tämmöstä?”

Juha Greus:
”No tota kaikista paras olis että pystyis näyttään pojille tämän videon, et miten valvovat silmät ovat kaikkialla.”

Tilanne ei ole parempi myöskään Suomen kolmanneksi suurimmassa nautateurastamossa Paimiossa. Myös täällä sähköpiiskan käyttö näyttää olevan täysin rutiininomaista. Piiskalla tökitään myös eläinten päitä ja etuvartaloja.

Eeva-Riitta Wirta:
”Sehän on kiellettyä kokonaan. Se ei ole hyväksyttävää.”

MOT:
“Osaatko sanoa, miksei näiden teurastamoiden tarkastuseläinlääkärit ole puuttuneet tällaiseen?”

Eeva-Riitta Wirta:
“Ovatko he nähneet sen tilanteen? Tietysti se on aina kanssa, että silloin kun valvoja on paikalla, niin toimintatapa voi olla toisenlainen. Se, että annetaan ohjeet ja ehkä suulliset ohjeet ja kirjalliset ohjeet, niin välttämättä se toimintatapa ei siitä muutu valitettavasti.”

Ennen teurastusta eläimet tainnutetaan.

Yksi Euroopan parhaita tainnutuksen asiantuntijoita löytyy Ruotsista, Uppsalasta.

Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Sophie Atkinson on havainnoinut tainnutusta kaikissa Ruotsin suurimmissa teurastamoissa. Atkinsonilla on myös yksityinen konsulttiyritys, jonka kautta hän auttaa teurastamoja parantamaan käytäntöjään.

Sophie Atkinson, tutkija, Ruotsin maatalousyliopisto:
”I'm the sort of person that wants to improve animal welfare, but I appreciate the problems that occur with industrial slaughter. It's unrealistic to come in and say: "no that doesn't work, we have to close you down." What we have to do is fix the problem.”
(​Haluan parantaa eläinten hyvinvointia.​ ​Ymmärrän silti teolliseen teurastukseen liittyvät ongelmat. On epärealistista käskeä sulkemaan teurastamo, koska sen järjestelmä ei toimi. Siinä ilmenevät ongelmat täytyy ratkaista.)

Näytimme saamaamme materiaalia myös Atkinsonille.

Sophie Atkinson:
”I mean, it's 35 times he prods the animals, that's way excessive.” - - - “This is what I'm trying to work with. It's to give causes to places like this and say to them, look, if you have to use the electric prod on a routine basis, it has nothing to do with the cows, it has everything to do with the facilities. You have a problem with the facilities. Your staff are going to get stressed and upset and they'll take it out on the animals, because that's human nature that we unfortunately have. Even me and you would be doing it.”
(​Hän käyttää sähköpiiskaa 35 kertaa. Se on aivan liikaa. Pyrin työssäni tarkkailemaan tällaisia teurastamoja. Jos sähköpiiskaa joudutaan käyttämään rutiininomaisesti,​ ​vika ei ole lehmissä, vaan teurastamossa.​ ​Teurastamon järjestelmä ei toimi.
Se aiheuttaa työntekijöille stressiä, ja he kohtelevat eläimiä huonosti. Valitettavasti se on ihmisen luonto. Mekin toimisimme niin.)

Suomessa teurastetaan vuosittain noin 270 000 nautaeläintä. Nämä kuvat ovat suomalaisesta teurastamosta, jossa asiat pyritään tekemään oikein.

Lehmät ja lampaat tainnutetaan Suomessa yleensä pulttipistoolilla. Pistooli lävistää eläimen aivot ja aiheuttaa laajan aivovaurion ja tajuttomuuden.

Sari Salminen, eläinsuojeluasiamies, Maa- ja metsätalousministeriö:
“Se nopea tainnutus on tärkeetä koska vaikka se onkin lyhyt aika sen eläimen eläimessä se taintuminen ja se kipu siinä, niin se on todennäköisesti suurin kipu mitä se on kokenut koko elämänsä aikana.”

Tainnutuksen jälkeen eläinten raajat nykivät hallitsemattomasti. Nämä lihasnykäisyt eivät ole merkki sen enempää taintumisen onnistumisesta kuin epäonnistumisestakaan.

Nämä pätkät ovat lampaiden tainnutuksesta Sastamalan teurastamossa.

Eeva-Riitta Wirta, yksikonjohtaja, Evira:
“Tää tilanne on järkyttävä siinä mielessä, että siinä viedään ketjussa lammasta tainnuttamoon ja siellä on useampi elävä eläin. Siellä ei sais samaan aikaan muita olla ja koko paikka on verinen ja siellä on yksi tainnutettu eläin lattialla. Tää ei noudata eläinsuojelulainsäädäntöä ollenkaan.”

Lehmät ja härät tainnutetaan niin sanottuun tainnutuskehtoon. Onnistuneen tainnutuksen ansiosta eläin taintuu välittömästi ja romahtaa maahan. Aina näin ei tapahtu.

Nämä kuvat ovat Paimion teurastamosta. Lehmä ja härkä toisensa jälkeen ei tainnu ensimmäisellä yrittämällä.

Sophien Atkinson, tutkija, Ruotsin maatalousyliopisto:
“You can see him breathing here, there is very clear respiration. Now he starts to recover and he tries to get up. This is very serious. It´s taking too long to get the reshot. And still you can see the animal is respiring, so even it´s been shot twice, it´s still in the shallow state of stun.“
(​Tässä nauta selvästi hengittää vielä.​ ​Se alkaa toipua ja yrittää nousta. Tämä on hyvin vakavaa.​ ​Uudelleen tainnutukseen menee liian kauan. Eläin hengittää edelleen, vaikka se on tainnutettu kahdesti. Tainnutustila ei ole tarpeeksi syvä.)

Sophien Atkinson:
“So he completely missed the brain, but the animal has had a hard knock to the head, so this is a very painful experience for the animal.”
(​Tainnuttaja ei osunut aivoihin.​ ​Eläin sai vain kovan tällin päähänsä. Se on sille hyvin tuskallista.)

Teuraseläinten käsittelyn ja tainnuttamisen guru on amerikkalainen Temple Grandin. Grandin on määritellyt, että jos yli kymmenen prosenttia tainnuttamisista epäonnistuu ensimmäisellä yrittämällä, teurastamossa on ”vakavia ongelmia”.

Sophie Atkinson:
“There's a famous quote from Temple Grandin, she says, "It's like bad has become normal."
(​Temple Grandin on todennut, että "huonosta on tullut normaalia".)

MOT:n saaman materiaalin perusteella Paimiossa useampi kuin joka kymmenes eläin ei tainnu ensimmäisellä yrittämällä.

Sophie Atkinson:
“Yeah, it's very frequent. It's too frequent. - - - And also it's problematic because they are kind of stressed when they come in with excessive electric prodding. That causes them not to stand still in the stun box.” - - - “So this slaughter plant really should have - - - a hydraulic neck closure with two straight bars that come here, so it stops the animal ducking its head like this, and it would probably solve a lot of problems here.”
(​Epäonnistuneita tainnutuksia on liian paljon. Tainnutus on hankalaa myös siksi, että eläimet ovat sisään tullessaan stressaantuneita sähköpiiskan takia.​ ​Siksi ne eivät seiso paikoillaan tainnutuskarsinassa. Teurastamossa tarvittaisiin hydraulinen portti niskaa varten.​ ​Siinä on kaksi tankoa, jotka estävät eläintä laskemasta päätään.​ ​Se ratkaisisi monia tässä nähtäviä ongelmia.)

MOT:
“Tästäkin puhuin tarkastuseläinlääkärin kanssa. Hänen mielestään se oli tavanomaista, että niitä joudutaan useaan kertaan pulttaamaan.”

Eeva-Riitta Wirta, yksikönjohtaja, Evira:
“No tietysti voi olla. Syitä on tietysti turha etsiä siinä kohtaa, kun asioitten pitäisi mennä oikein. Syitä voi tietysti olla, että laitteisto ei ole ihan viimeisen päälle kunnossa tai sitten työntekijä ei, ei niin kuin tee sitä niin hyvin kuin sen voisi tehdä.”

Paimiossa teurastetaan vuosittain yli 20 000 nautaeläintä. Teurastamon liikevaihto on 14 miljoonaa euroa. Paimion teurastamon omistavat puoliksi Kaivon liha Kaunismaa ja yksi pohjoismaiden suurimmista lihanjalostajista, HK Scan.

Paimion teurastamon johto ja HK Scan eivät halunneet kommentoida tässä ohjelmassa esitettyä kuvamateriaalia. Sen sijaan Paimion teurastamo yritti estää materiaalin julkaisun. Teurastamo on tehnyt kuvamateriaalista tutkintapyynnön poliisille.

Paimion laatupäällikkö, eläinsuojeluvastaava Matti Mäkelä sentään vastasi muutamiin kysymyksiin sähköpostilla:

Sähköpostiviesti grafiikkana:
“Teemme lisäksi päivittäin määrätyin ajoin tarkempia tarkastuksia eläinten taintumisesta tarkastamalla mm.reagointia taintumisen jälkeen. Tapahtumat kirjataan. Myös viranomaiset seuraavat ja valvovat eläinten taintumista. Mahdollisiin ongelmiin reagoidaan välittömästi.”

Tainnutuksen jälkeen eläimeltä pistetään tai viilletään auki suuret verisuonet. Verenlaskun ansiosta eläin kuolee.

Verenlasku pitäisi aloittaa mahdollisimman pian, noin minuutin kuluessa. Paimiossa aika tainnutuksesta verenlaskuun on pisimmillään yli kaksi minuuttia.

Sophien Atkinson, tutkija, Ruotsin maatalousyliopisto:
“These sticking times are much longer than anything that I have seen in the Swedish slaughter plants. They're doing other things, and the animal is waiting to be stuck. And really, you should be sticking the animal as your first priority.”
(​Verenlasku kestää paljon kauemmin kuin missään Ruotsissa näkemissäni teurastamoissa. Työntekijät puuhaavat muuta ja eläin joutuu odottamaan.​ ​Verenlaskun pitäisi olla tärkein tehtävä.)

Sastamalan teurastamossa yksi nauta makaa odottamassa verenlaskua yli kolme minuuttia.

Sari Salminen, eläinsuojeluasiamies, Maa- ja metsätalousministeriö:
“Okei, sehän on liian pitkä aika. Koska se verenlaskuhan ei tapahdu tälleen tsumpf! vaan siinä menee myös oma aikansa. Niin sehän voi olla niin, että se on ensin taintunut se eläin mutta se ei ole ehtinyt se verenlaskun loppu ja se kuolema tulla ennen kuin se taintuminen on sit jo loppunut ja sit se onkin taas herännyt. Ja yhtäkkiä täällä mä roikun.”

Lopetusasetus, 4 artikla:
“Eläimiä saa lopettaa vasta tainnuttamisen jälkeen. Tajuttomuuden ja tuntemiskyvyn menetyksen on säilyttävä eläimen kuolemaan saakka.”

Jos tainnutus ei onnistu kunnolla tai verenlasku viivästyy, osa eläimistä saattaa palata tajuihinsa. Paimion teurastamossa jotkut eläimet liikkuvat epätavallisesti sekä ennen verenlaskua että sen aikana.

Sophien Atkinson:
“That's definitely not normal. Because the ears are up and there's very clear raising of the head while on the shackle line. So the tail up as well. So it would be normal really to reshoot the animal.”
(​Tuo ei ole normaalia.​ ​Eläimen korvat ovat pystyssä ja se nostaa selvästi päätään, vaikka roikkuu jo linjalla.​ ​Myös sen häntä on ylhäällä. Normaalisti eläin tainnutettaisiin uudestaan.)

MOT:
”Tässäkin näkee, että aika pienenä norona tulee toi, että se ei lähtenyt kunnolla vuotaan.”

Eeva-Riitta Wirta, yksikönjohtaja, Evira:
”Silloin nimenomaan se verenlasku, joka vie veren aivoista, niin tota sen pitäisi tavallaan rauhoittaa se eläin. Tässä ei kaikki mene nyt niin hyvin kuin pitäisi mennä.”

MOT:
“Entä eläimen itsensä kannalta?”

Eeva-Riitta Wirta:
“No turhaa kipua ja kärsimystä.”

Myös Sastamalassa lehmät ja härät liikkuvat epätavallisesti tainnutuksesta huolimatta. Sitä, onko eläin tajuissaan vai ei, on erittäin vaikea arvioida videon perusteella.

Sophie Atkinson:
”Yeah, it's an unusual amount of kicking, but once again, if you can't see the eye and do a corneal reflex test, it's very difficult to say.”
(​Potkimista on epätavallisen paljon, mutta jos ei näe eläimen silmiä ja tee refleksikoetta, on vaikea sanoa.)

Eeva-Riitta Wirta:
“Toi ei ole normaalia lihassätkyttelyä. Toi liikkuu erittäin voimakkaasti toi eläin tossa.”

Juha Greus:
”Joo kyllä se jos se rupiaa tossa roikkuessa pyörittää ni voidaan sanoa et se taintuminen ei ollu täydellistä, se johtuu siitä.”

Lopetusasetus vaatii, että taintumista tarkkaillaan säännöllisesti.

Sophie Atkinson:
”I haven't seen one person checking the eye reflexes here. Every time I'm out in the slaughter plant, they are routinely doing it. I'm surprised that the veterinary hasn't picked that up, that they are not actually checking the animals."
(​Yksikään työntekijä ei näytä tarkistavan silmärefleksejä. Kun käyn teurastamoissa, se on rutiinitoimenpide. Yllättävää, ettei eläinlääkäri ole huomioinut sitä, etteivät työntekijät tarkista eläimiä.)

Myös sikojen tainnutus sisältää ongelmia.

Pienissä teurastamoissa siat tainnutetaan sähköllä. On todennäköistä, että menetelmä on eläimille tuskallinen.

Varsinkin, jos välineet eivät ole riittävän tehokkaita, kuten tässä tilateurastamossa.

Eeva-Riitta Wirta:
“No tässä nyt menee kaikki, kaikki niin kuin huonosti, ihan väärin. Tää on todella niin kuin outo tilanne sikäli, että toi sika pääsee liikkumaan niin paljon, että tainnutus ei meinaa millään onnistua. Tämmöistä toimintatapaa ei missään nimessä voi hyväksyä.”

Suurissa teurastamoissa siat kaasutetaan tainnoksiin. Suomessa yli kaksi miljoonaa sikaa vuodessa tainnutetaan tällaisella hiilidioksidihissillä, täysin laillisesti.

Siat ajetaan koriin, joka laskeutuu alas ja täyttyy 80-90 prosenttisella hiilidioksidikaasulla.

Tämä Hollannissa ja Ranskassa kuvattu materiaali näyttää, miten siat reagoivat hiilidioksidikaasuun.

Sophie Atkinson, tutkija, Ruotsin maatalousyliopisto:
“They go down into a very dark pit. The machine itself is very noisy, so it makes quite a lot of sound. But then as they come down, they do react on the gas it's very acidic, so it burns the mucus in the nose and the mouth, so it's very unpleasant for them. But then they do lose consciousness fairly quickly. But some individuals do react longer than others, so they're not all falling at the same time. So you could see some pigs were fighting and trying to stand up for a longer time. And some sort of instinct to raise up out of the box, so they're trying to get air, better air upwards.”
(​Siat lasketaan pimeään kuoppaan. Hissi aiheuttaa kovaa meteliä. Kuopassa siat reagoivat kaasuun. Se on hyvin hapokasta ja polttaa kärsän ja suun limakalvot, joten se on hyvin epämiellyttävää eläimille. Ne kuitenkin menettävät tajuntansa suhteellisen nopeasti.
Toiset eläimet reagoivat hitaammin, ne eivät kaadu samanaikaisesti. Jotkut sioista kamppailevat pysyäkseen pystyssä.​ ​​Ne yrittävät vaistomaisesti nousta ylemmäs ja saada parempaa ilmaa.)

Tämä laite on Butina-merkkinen. Vastaavanlainen hissi on käytössä kaikissa Suomen suurimmissa sikateurastamoissa, muun muassa Atrialla Nurmossa ja HK Scanilla Forssassa.

MOT:n tietojen mukaan Sastamalan teurastamon tarkastuseläinlääkäri ei ole tehnyt eläinsuojelupäätöksiä materiaalissa näkyvistä epäkohdista.

MOT:
“Nähtyäs tän videomateriaalin ni mitä sä ajattelet?”

Juha Greus, toimitusjohtaja, Sastamalan teurastamo:
“No kyllä mä oon vähän yllättynyt tästä tilanteesta että.. totta kai mä tiedän ettei se aina mee ihan oppikirjan mukaan missään, mutta kyllä tämä oli semmosia että kyllä tämä minun silmiä avas eri tavalla että.. ku tulee tällä lailla.... että toisaalta kyllähän tää on aika järkyttävää…” - “Tästä pitää ottaa puhetta.”

MOT:
“Riittääkö se puhuttelu sit toimenpiteeks?”

Juha Greus:
“No... tuota niin... toivotaan näin, että se riittää.”

Paimiossa tarkastuseläinlääkärit ovat puuttuneet verenlaskun hitauteen jo vuonna 2011 ja sähköpiiskan käyttöön vuonna 2013.

MOT:
“Miksei mikään muutu?”

Eeva-Riitta Wirta:
“Mä en nyt pysty tunnistamaan teurastamoa enkä tiedä, mutta jos meille tulee tietoon tämmöinen tapaus, niin totta kai meidän täytyy se selvittää.”

Lehmien ja härkien tainnutusongelmista tarkastuseläinlääkärit eivät ole tehneet eläinsuojelupäätöksiä.

Sophie Atkinson:
”So once again it´s coming back to inspection. The people who are inspecting haven't picked it up as a problem. Why haven't they picked it up as a problem? I think perhaps that they are blinded by the system. So they get so used to seeing the routines, that they don't pick up things that are actually wrong.”
(​Avainasia on tarkastus.​ ​Tarkastajat eivät ole pitäneet tätä ongelmana. Miksi? He ovat kenties sokaistuneet näille menettelytavoille.He ovat tottuneet näkemään tiettyjä rutiineja, eivätkä enää huomaa epäkohtia.)

MOT:
“Jos tarkastuseläinlääkäri on tietoinen siitä, näistä tainnutuksen ilmiselvistä ongelmista ja pitää niitä normaalina?”

Eeva-Riitta Wirta:
“En osaa sanoa tohon. Tässä kohtaa niin kuin olisi syytä ilmoittaa siitä asiasta eteenpäin. Jos ei itse ryhdy toimenpiteisiin, niin esimies voi ryhtyä.”

Sophien Atkinson:
“I think it's a very good question, why the authorities haven't made a minimal standard that you have to be at. If you are below that you cannot have a business. That's what I think should happen. Especially the high profit companies, the big meat industry companies, they have no excuse actually to have outdated systems.”
(​On hyvä kysymys, miksi viranomaiset eivät ole asettaneet vähimmäisvaatimuksia, joita tulee noudattaa.​ ​Jos teurastamo ei noudata niitä, se ei saa toimia. Niin sen tulisi olla.​ ​Erityisesti voittoa tuottavilla isoilla lihateollisuuden yrityksillä ei ole mitään perusteita
vanhentuneille käytännöille.)

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.