Hyppää pääsisältöön

“Kun on paha tilanne, on hyvä että lapsi syö edes sipsejä”

Tukholmalainen Erika Wentzel nauttii ruuanlaitosta ja uskoo, että hyvä ruoka tekee myös hyvän olon. Erikan 8-vuotias poika ei valitettavasti ole samaa mieltä. Lapsi ei syö juuri mitään.

Kun Erika odotti lastaan, hän maalaili tulevaisuutta kuten kaikki vanhemmat: syötän lapselle vain terveellisiä ja hyviä ruokia. Karu todellisuus iski vastaan heti.

– Ongelmat alkoivat jo vauvana. Hän oli pieni vauva ja söi vain vähän kerrallaan, koska ei malttanut keskittyä syömiseen. Poika ei koskaan tullut kerralla kylläiseksi, joten hänen täytyi syödä usein.

Elämä alkoi pyöriä ruuan ympärillä: oli vaikea lähteä ulos tai sopia leikkitreffejä, kun ei koskaan tiennyt kuinka kauan ruokailuun menee. Se turhautti Erikaa.

Epäonnistuin vanhemman perustehtävässä, lapsen ruokkimisessa.

– Nyt olen jo tottunut siihen, mutta aluksi tunsin itseni riittämättömäksi ja avuttomaksi. Epäonnistuin vanhemman perustehtävässä, lapsen ruokkimisessa.

Edelleen pojan ruokavalio on hyvin yksipuolinen. Tällä hetkellä maistuvat greippi, kurkku, porkkana, vadelmat, herkkusieni-vuohenjuustopitsa ja ranskalaiset perunat. Koulun lounasta poika ei suostu syömään, joten hän väsyy jo alkuiltapäivästä ja äiti hakee hänet kesken päivän kotiin. Menoja ei voi edelleenkään suunnitella, sillä huonona päivänä poika on levoton ja pahalla tuulella.

– Jotkut ihmiset reagoivat todella voimakkaasti, jos lapsi ei syö mitään. Silloin minun täytyy olla tiukkana ja sanoa, että minä ja lapseni päätämme, syökö hän vai ei. Välttelemme tilanteita, joissa täytyy syödä julkisesti. En halua, että poika tuntee itseään painostetuksi.

Välttelemme tilanteita, joissa täytyy syödä julkisesti.

Syömättömyyden taustalla perintötekijät?

Erika on pohtinut paljon sitä, miksi lapsi ei syö. Yhtä vastausta ei ole löytynyt, mutta hän uskoo ongelman olevan pitkälti perinnöllistä. Erika oli myös itse lapsena huono syömään.

– Toki voi olla, että kyseessä on myös lapsen protesti. Kaikki lapset protestoivat jossain asiassa, oli se sitten syöminen, nukkuminen tai potalla käyminen. Mutta on vaikea uskoa, että tämä olisi pelkkää mielenilmausta.

Äidin itsesyytöksetkin ovat vähentyneet viime vuosina, osittain Erikan asiantuntijoilta saaman tuen takia. Pitkän aikaa Erikan oli vaikea saada ongelmiin apua, koska poika kasvoi normaalisti. Neuvolassa syömättömyys kuitattiin toteamalla, että yksikään lapsi ei näännytä itseään nälkään vapaaehtoisesti.

Lopulta Erika kuuli Uppsalassa olevasta lasten syömisongelmiin keskittyvästä klinikasta. Toistaiseksi perhe on vasta jonossa vastaanotolle, mutta jo nyt äiti on saanut paljon apua pelkästä keskustelusta klinikan työntekijöiden kanssa. Keskusteluista hän on saanut vahvistuksen siitä, että jotain on vialla ja lapsi tarvitsee apua.

Kun lapsi keskittyy televisioon, hän huomaamattaan syö jotain.

– He ovat myös tukeneet minua jo kokeilemissani keinoissa saada lapsi syömään. Tunsin esimerkiksi huonoa omaatuntoa, kun annoin lapsen syödä television ääressä. Mutta hoitajat kehottivat tekemään juuri niin. Kun lapsi keskittyy televisioon, hän huomaamattaan syö jotain.

Ensin tulee syömisen ilo, vasta sitten pöytätavat

Ohjeiden mukaan myöskään ruoka-ajoista tai terveellisestä ruokavaliosta ei tarvitse välittää.

– Kun on paha tilanne, on hyvä että lapsi syö edes sipsejä. Tärkeintä on, että hän saa jostain energiaa. Sitten kun syömisen ilo on taas löytynyt, voi miettiä ruuan laatua ja ruokahetkeä.

Vaikka arkea täytyy nyt elää päivä kerrallaan, Erika suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Hänestä itsestään kasvoi ruuasta nauttiva kulinaristi ja terveellisesti syövä aikuinen, vaikka lapsena mikään ei maistunut. Näin hän uskoo pojallekin käyvän.

– Minut tekisi onnelliseksi se, että näkisin lapseni olevan aidosti kiinnostunut ruuasta ja uusien makujen kokeilemisesta.

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa?
Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa? Kuva: iStockphoto/Yle marja hintikka live
Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö.
Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö. Kuva: Yle pakkosyöttö
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.