Hyppää pääsisältöön

Neandertalilaiset olivat raakalaisia – ja 9 muuta väärinkäsitystä heistä

A replica of a Neanderthal man has been dressed in modern clothes at the Neanderthal Museum in Mettmann, Germany, 03 May 2012.
Neandertalilaisen ennallistus puettuna pukuun Neanderthal Museumissa Mettmannissa Saksassa 2012. A replica of a Neanderthal man has been dressed in modern clothes at the Neanderthal Museum in Mettmann, Germany, 03 May 2012. Kuva: EPA/FEDERICO GAMBARINI neandertalilaiset

Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Monelle jo pelkkä sana tuo mieleen jonkinlaisen alkukantaisen karvaisen olennon, joka asui luolassa ja tunki raakaa mammutin lihaa paljain sormin suuhunsa. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, joka osoittaa monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.

Neandertalilaisten löytyminen aiheutti hämmennystä

Ensimmäinen neandertalilaisen fossiili löydettiin Saksasta Neanderin laaksosta vuonna 1856. Tuolloin ei vielä ollut löydetty ihmisen esi-isien fossiileja, joten oli luonnollista että nämä luurangonkappaleet herättivät hämmennystä. Charles Darwinin klassikkoteos Lajien synty ilmestyi vasta kolme vuotta myöhemmin, joten ajatukset evoluutiosta tiedemiestenkin piirissä olivat hyvin harvinaisia. Rasismi oli tuohon aikaan enemmän sääntö kuin poikkeus ja myös se väritti ensimmäisten neandertalilaisten fossiilien tulkintaa.

Kaiken lisäksi ensimmäiset tutkimukset neandertalilaisista menivät hakoteille. Näitä ensimmäisiä neandertalilaisten tutkijoita oli aikanaan hyvin arvostettu ranskalainen paleoantropologi Pierre Boule, jonka tutkima Ranskassa 1900-luvun alussa löydetty neandertalilaisen fossiili kuului vanhalle ja sairaalloiselle miehelle, joka oli potenut kihtiä ja kärsinyt riisitaudista. Luuranko ei ollut erityisen tyypillinen, mutta Boule tulkitsi nämä erikoisuudet neandertalilaisten yleisiksi ominaisuuksiksi. Tästä syystä hänen esittämänsä kuva neandertalilaisista oli hyvin erikoinen. Hänen näkemyksensä neandertalilaisista kantoivat kumminkin aina 1950-luvulle asti.

First reconstruction of Neanderthal man 1888
Neandertalilaisen ensimmäinen rekonstruktio vuodelta 1888 First reconstruction of Neanderthal man 1888 Kuva: Wikimedia/Public domain neandertalilaiset
Nykyihmisen kallo vasemmalla ja neandertalilaisen oikealla
Nykyihmisen kallo vasemmalla ja neandertalilaisen oikealla Nykyihmisen kallo vasemmalla ja neandertalilaisen oikealla Kuva: EPA/JIM HOLLANDER neandertalilaiset

Uusi kirja oikoo väärinkäsityksiä neandertalilaisista

Viimeisen viidentoista vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista. Ihmisen evoluutiosta useita teoksia kirjoittanut biologi ja tietokirjailija Juha Valste innostui neandertalilaisista jo 1960-luvun alussa ja on sen jälkeen seurannut heitä koskevaa tutkimusta. Uudessa kirjassaan Neandertalinihminen: kadonnut lajitoveri Valste esittelee uusimpia tutkimustuloksia ja oikoo virheellisiä käsityksiä neandertalilaisista. Tähän alle on koottu niistä keskeisimpiä.

Treenikuva neandertalilaisjuttuun
Treenikuva neandertalilaisjuttuun Kuva: Yle/Seppo Heikkinen neandertalilaiset

Tutustu neandertalilaisiin radio-ohjelman avulla

Seppo Heikkinen haastatteli syksyllä 2015 Juha Valstetta, joka kertoi neandertalilaisista uutuuskirjansa pohjalta. Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Ohjelmasarjan toisessa osassa kuullaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat.


Lisää neandertalilaisista

Yle uutisten jutussa neandertalilaisten genomin selvittänyt ruotsalalainen geneetikko Svante Pääbö kertoo tutkimustensa edistymisestä ja tuloksista.

Kommentit
  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua