Hyppää pääsisältöön

Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa?

Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa?
Marja Hintikka Live: Miten toimia, kun lapsen ylipaino huolestuttaa? Kuva: iStockphoto/Yle marja hintikka live

”Mulla on vielä nälkä”. Vanhemman mieli täyttyy kysymyksistä, kun lause kuuluu ylipainoisen lapsen suusta. Saako ruuan määrää tai jatkuvaa syömistä rajoittaa? Pitääkö lasta laihduttaa? Miksi lapsen ylipainoon pitää puuttua ja jos, niin kuinka? Asiantuntijat vastaavat.

Tarvitseeko ylipainosta huolestua ja miten voin vanhempana toimia?

Lapsen ylipainon arviointi silmämääräisesti voi olla haastavaa. Usein ylipaino todetaan ensimmäisen kerran neuvola- tai kouluterveydenhuollossa. Vaikka ylipaino ei ehkä juuri nyt aiheuta lapselle terveysongelmia, pyritään liika painonnousu pysäyttämään ja ehkäisemään ylipainon jatkuminen aikuisikään.

Lapset eivät laihduta. Puhe ylipainosta ei kuulu lapsen elämään.

Lapset eivät kuitenkaan laihduta. Jatkuva painontarkkailu, punnitseminen tai puhe ylipainosta eivät kuulu kotiin eivätkä lapsen elämään. Painohallinnassa muutokset tapahtuvat pitkällä aikavälillä. Lapsen ylipaino on koko perheen asia, ja siksi elämäntapamuutokset koskevat kaikkia perheenjäseniä. Perheen on yhdessä harjoiteltava säännöllistä syömistä, kylläisyyden tunnistamista, mielitekojen hallintaa, mukavien liikuntatapojen löytämistä, riittävän pitkiä yöunia ja ruutuajan sopivaa mittaa.

Näiden terveystaitojen opettelu vie aikaa ja tapahtuu lapsen kanssa samalla tavalla toistaen kuin muidenkin taitojen harjoittelu. Tämä vaatii vanhemmilta aikaa sekä kärsivällisyyttä, mutta antaa samalla mahdollisuuden yhdessä tekemiseen.

Karamellejä
Karamellejä Kuva: Freeimages karkit

Miten puhua lapsen kanssa ylipainosta?

Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi, oma ihana itsensä ja hyvä sellaisena kuin on. Lapsen ikä vaikuttaa ylipainosta puhumiseen: mitä nuorempi lapsi on, sitä vähemmän hänen tarvitsee tietää ylipainosta tai perheen elintapamuutoksista. Kouluikäinen alkaa olla jo itsekin usein tietoinen ylipainostaan.

Lapsen kanssa on hyvä keskustella, että ihmiset ovat erinäköisiä, -kokoisia ja eri painoisia. Tietynlainen ulkonäkö ei tee toisesta parempaa, eikä se ole painonhallinnan tavoitteena. Hyvä olo on.

Suhtaudu positiivisesti omaan kehoosi, äläkä puhu lapsen kuullen omasta painostasi.

Jos lapsi nimittelee itseään esimerkiksi läskiksi, kysy, mistä tämä ajatus tulee. Onko joku muu sanonut niin vai miksi hän ajattelee näin? Kiusaamiseen tulee aina puuttua. Kuuntele herkällä korvalla lapsen ajatuksia itsestään ja keskustele hänen kanssaan ulkonäköön liittyvistä asioista. Tue lapsen itsetuntoa ja omien vahvuuksien näkemistä. Suhtaudu positiivisesti myös omaan kehoosi, äläkä puhu lapsen kuullen omasta painostasi.

Ruoka ympäröi meitä koko ajan – miten lapsi selviää houkutuksista?

Ruokaa, juomaa ja syömiseen liittyviä mielitekoja on joka puolella. Kaupat ovat auki läpi vuorokauden, ruokien annos- ja myyntikoot ovat kasvaneet valtaviksi, kirjastosta löytyy kahvila ja postistakin saa ostaa suklaata mukaan. Nykyinen ruokaympäristömme haastaa meitä kaikkia - ja erityisesti lapsia. Vanhempi voi kokea jopa avuttomuutta, kun lihomiselle altistavia houkutuksia on kaikkialla. Lapsi tarvitsee tukea ja apua, jotta oppii suhtautumaan ja toimimaan ruualla kyllästetyssä yhteiskunnassa.

Vanhempana et voi muuttaa koko ruokaympäristöä, jossa lapsi elää. Älä siis käytä energiaasi asioihin, joihin et voi vaikuttaa, kuten lasten kavereiden kotona tarjottaviin ruokiin. Tee se mitä voit:

  • muuttakaa kotona tarjottavat ruoat terveellisiksi
  • älkää ostako herkkuja varastoon
  • sopikaa säännöt koskien esimerkiksi välipalan syömistä
  • sopikaa säännöt myös koskien kaupassa käyntiä koulun jälkeen
  • sopikaa, mihin omaa rahaa käytetään ja mitä kaikkea muuta sillä voi saada kuin herkkuja
  • sopikaa, millainen käytäntö teillä on karkkien ja muiden herkkujen syöntiin.

Nälkä vai mieliteko?

Lapsi elää tässä ja nyt. Hän valitsee aina mielihyvän suuntaan, jos hän itse päättää. Lapsi ei valitse terveellistä tai järkevää, vaan sitä mitä tekee mieli. Lapsi haluaa kuitenkin noudattaa vanhempien kanssa sovittuja sopimuksia ja siksi on tärkeää antaa selkeät vaihtoehdot vaikkapa siihen, mitä välipalaksi syödään.

Lapsi ei valitse terveellistä tai järkevää, vaan sitä mitä tekee mieli.

Usein syömisen haasteena on kylläisyyden tunnistamisen vaikeus. Lapsi haluaa syödä paljon tai mielitekoja on vaikea hallita - koululainen saattaa pistellä herkkuja ollessaan iltapäivällä yksin. Osa ylipainoisista lapsista saattaa kokea erityistä mielihyvää makeista ja rasvaisista ruoista. Syömisen hallintaa on jokaisen onneksi mahdollista opetella.

Omenat
Omenat Kuva: Freeimages marja hintikka live

Lapsen oma tietoisuus ylipainosta voi mutkistaa suhtautumista syömiseen. Syömiseen voi alkaa liittyä huonoa omaatuntoa, herkuttelun salailemista tai muiden seurassa syömisen kokemista hankalaksi. Tällöin taito syödä rennosti ja joustavasti voi heiketä. Lapsen syömistä ei pidä rajoittaa rajusti, jotta suhde ruokaan säilyy joustavana. Rajoitusten perusteluna ei sovi käyttää lapsen painoa tai painonhallintaa, vaan sitä, että tavoitteena on hyvä olo ja jaksaminen joka päivä.

Lapsen syömistä ei pidä rajoittaa rajusti, jotta suhde ruokaan säilyy joustavana.

Annoskokoa ja mielitekojen hallintaa opetellessa lapsen kanssa voi keskustella siitä, miltä tuntuu hyvä olo, sopiva kylläisyys tai millainen on hyvä välipala ja miksi on tärkeää syödä monipuolisesti? Jos mielitekojen vastustaminen on lapselle vaikeaa, on hyvä yhdessä miettiä millaisissa hetkissä tekee mieli syödä? Miltä silloin tuntuu? Mitä muuta voisi silloin tehdä? Etukäteen sovitut tavat toimia auttavat lasta, kun mieliteko tulee. Nämä taidot eivät ole aina helppoja aikuisellekaan, ja niitä voi harjoitella lapsen kanssa yhdessä.

10 vinkkiä siihen, miten auttaa ylipainoista lasta syömisen hallinnassa

1. Miltä nälkä tuntuu? Onko nälkä vai tekeekö vain mieli syödä? Miltä tuntuu, kun vatsa on täynnä? Entä jos on syönyt itsensä ihan ähkyyn? Kylläisyyden tunnistaminen on opeteltavissa oleva taito, mutta haastavaa vielä monelle meistä aikuisistakin.
2. Mikä tuottaa minulle mielihyvää? Pohtikaa mikä muu tuottaa mielihyvää kuin syöminen. Mitä voi tehdä, jos on vain tylsää ja tekisi mieli syödä? Tehkää valmiiksi lista asioista, joka voi olla apuna lapsen apuna, jos mieliteot yllättävät yksin ollessa.
3. Pidä syömisen tunnelma rentona ja kannustavana. Syömistilanteesta ei pidä tulla vahtimisen paikka. Voit tehdä ruokailutilanteisiin ja tarjontaan muutoksia perustelematta sitä ylipainolla. Muutokset tukevat koko perheen hyvinvointia.
4. Voit kokeilla: Tarjota suurimpaan nälkään pilkottuja kasviksia. Jätä ruokakattila liedelle, josta voi tarvittaessa hakea lisää. Houkutus syödä itsensä ähkyyn on pienempi, kun ruoka ei ole näkyvillä. Ruokailutilanteessa ohjaa lasta pohtimaan onko minulla vielä nälkä vai tekeekö vain mieli lisää? Ohjaa lasta ottamaan monipuolisesti tarjolla olevaa ruokaa myös kasviksia.
5 Uskalla tarvittaessa rajoittaa ja kestä lapsen harmitus. Jos lapsi haluaa valikoivasti syödä esimerkiksi pääruokaa useita annoksia, kestä lapsen harmitus tämän rajoittamisesta. Totea rauhallisesti, että jos vielä on nälkä, niin ota esimerkiksi salaattia lisää. Nälkä ei saa jäädä ja ruokaa saa ottaa lisääkin, mutta opetelkaa yhdessä sopivaa annoskokoa ja mielitekojen hillintää.
6. Selvät sopimukset. Sovi esimerkiksi koululaisen kanssa mitä toivot hänen syövän välipalaksi koulun jälkeen. Hedelmien ja kasvisten syöntiä edistää, jos ne ovat valmiiksi pilkottuina ja kuorittuina. Kehu ja kiitä, kun lapsi on syönyt hyvän välipalan.
7. Keskustele rahan käytöstä. Mitä omalla rahalla saa tehdä? Sovi koululaisen kanssa rahan käytöstä koulun jälkeen ja esimerkiksi kaupassa käymisestä. Lapsen voi olla vaikea vastustaa kaupasta herkkujen ostamista, jos se on kaveripiirissä tapana. Miettikää yhdessä miten näissä tilanteissa voisi toimia? Ylipainoa ei tarvitse käyttää perusteluna, voitte puhua rahan käytöstä, hyvästä olosta tai miksi on hyvä syödä välipalaksi muuta kuin esimerkiksi karkkeja.
8. Kannusta lasta itse osallistumaan viikon ruokien ja välipalojen suunnitteluun. Jos lapsi pitää ruoanvalmistuksesta tai leivonnasta, etsikää yhdessä sopivia ohjeita esimerkiksi hyvien välipalojen valmistukseen.
9. Anna lapselle aikaa opetella uusia taitoja ja tapoja. Satunnaiset herkkuhetket eivät lannista uusien taitojen opettelua. Huomenna on uusi päivä harjoitella.
10. Kaikilla on oikeus nauttia ruoasta ja herkutella välillä - painostaan ja koostaan riippumatta.

Kirjoittajat:
Kati Kuisma, Ravitsemusasiantuntija, ETM
Terhi Koivumäki, Projektipäällikkö, th, TtM
Anne Kuusisto, Perheasiantuntija, KK
Neuvokas perhe | Yksi elämä –terveystalkoot
Lisää tietoa ja tukea lapsen ylipainoon neuvokasperhe.fi –sivustolta sekä Ylipainosta tasapainoon –verkkokurssi ylipainoisten lasten vanhemmille

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö.
Marja Hintikka Live: Pakkosyöttö. Kuva: Yle pakkosyöttö
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Mitä lapselta jää lautaselle ja miksi? Marja Hintikka kysyi, näin vastattiin.
Mitä lapselta jää lautaselle ja miksi? Marja Hintikka kysyi, näin vastattiin. Kuva: Freeimages, JCB Spares/Yle mhl jakso 3
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.