Hyppää pääsisältöön

Kuka auttaa, kun poliisi murtuu?

Poliisin ammatissa väkivalta ja vaaratilanteet ovat alati läsnä. Kun työtehtävät monimutkaistuvat ja vaatimukset kasvavat, mitä ne merkitsevät poliisin työhyvinvoinnille? Yhdenillan pysäkissä vuonna 1995 pohdittiinkin sitä, miten poliisien työhyvinvoinnista huolehditaan ja kuka auttaa, jos poliisin kantti pettää?

Ylikomisario Veli-Eino Nykäsellä on yli 30 vuoden työkokemus poliisin tehtävistä. Nykänen muistelee Sinikka Heinin haastattelussa omaa uraansa ja kipupisteitä, jotka saivat rutinoituneenkin poliisimiehen tuntemaan suurta voimattomuutta ja surua. Nykänen korostaa, että poliisin pitäisi voida puhua työssään kohtaamistaan vaikeuksista ja ahdistusta aiheuttavista asioista työpaikallaan, jotta vältyttäisiin loppuunpalamiselta ja sitä kautta itsetuhoilta.

Suomalaisia itsemurhia tarkastelevassa tutkimuksessa 1980-luvulla poliisien ammattikunta oli mukana tarkastelussa. Sen mukaan poliiseilla on korkea alttius tehdä itsemurha, toteaa ylikomisario Nykänen. Mutta työhuollon kautta yritetään ehkäistä poliisien itsemurhia, Nykänen jatkaa. Työhuollon lisäksi esimiestyö on merkittävässä asemassa poliisien työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Siihen kuuluvat mm. esimiehen ja alaisen välinen hyvä keskusteluyhteys, toimiva viestintä ja selkeät vastuut.

Esimiehet ja henkinen työhuolto tukena

Yksi yleisimmistä syistä poliisin pahoinvointiin työssään liittyy alaisen ja esimiehen välisiin suhteisiin, väittää Hein. Ylikomisario Nykänen myöntää, että poliisiorganisaatiossa on yhä niitä esimiehiä, jotka eivät osaa suhtautua toivotulla tavalla alaisensa huonoon työviihtyvyyteen. Syynä voi olla myös se, että osastonjohtaja voi itsekin olla ahdistusta eikä osaa sitä purkaa sopivalla tavalla.

Toisaalta epäonnistunut viestintä ja epäselvä vastuun jako vaativissa kenttätilanteissa voivat johtaa dramaattisiinkin lopputuloksiin, joiden kanssa yksittäiset poliisimiehet joutuvat elämään. Esimerkiksi Mikkelin panttivankitapauksen dramaattinen loppu laittoi poliisiorganisaatiossa johtamismallin uuteen uskoon, sanoo Nykänen. "Esimiestasolla on lisätty psykologista koulutusta."

Poliisiorganisaatiossa työskennellyt psykologian tohtori Jaana Haapasalo huomauttaa, että poliisin ammatti vetää puoleensa henkilöitä, joilla on autoritäärisiä persoonallisuuden piirteitä. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että käskyjen ja sääntöjen sokea noudattaminen on aika ajoin tärkeämpää kuin esimerkiksi ihmisen ymmärtäminen ja tilanteiden moraalinen arviointi. Jos joku kuitenkin kyseenalaistaa tai haluaa keskustella toimintatavoista, hänellä voi tulla Haapasalon mukaan tukalat oltavat organisaatiossa. "Tällaista henkilöä pidetään outona tai epäillyttävänä henkilönä, jos hän ei suostu lauman mielipiteeseen." Haapasalon mukaan poliisiorganisaatiossa vallitsevaa ahdasta ja erilaisuutta huonosti sietävää kulttuuria voidaan muuttaa. Yksi tapa on puuttua henkilövalintoihin jo siinä vaiheessa, kun hakeudutaan koulutukseen.

Psykologian tohtori Jaana Haapasalo
Jaana Haapasalo Psykologian tohtori Jaana Haapasalo Kuva: Yle kuvanauha jaana haapasalo
Ohjaaja Kari Koskiluoto Kriminaalihuoltoyhdistyksestä
Kari Koskiluoto Ohjaaja Kari Koskiluoto Kriminaalihuoltoyhdistyksestä Kuva: Yle kuvanauha kari koskiluoto

Kriminaalihuollon ohjaajalla Kari Koskiluodolla on oma näkemyksensä siitä, miksi poliisi voi pahoin työssään. Koskiluodon mielestä poliisi on oman ammattietiikkansa ja toisaalta ulkopuolisen, ammattiinsa kohdistuvan paineen ristitulessa. Toisaalta olisi oltava rehellinen ja luotettava, toisaalta tuloksia pitäisi saada vaikka sitten keinoja kaihtamatta. Hän epäilee myös, että uralla eteneminen on vaikeaa, koska kilpailu on kovaa. Se kenties altistaa rajojen rikkomiselle. Koskiluodon näkemyksen mukaan ehdoton rehellisyys on voimavara, johon poliisin pitäisi uskaltaa tukeutua. Hänen mukaansa poliisin ammatti olisi ihanteellinen, jos siinä voisi tukeutua vain totuuteen.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.