Hyppää pääsisältöön

Timo T. A. Mikkonen selostaa Mäntsälän kapinan

”Yhteiskunnan ristiriidat leikkasivat täällä talvella 1932, jolloin tasavalta oli vasta saavuttamassa teini-iän.” Mäntsälän hyvin tunteva Timo T. A. Mikkonen kertasi kapinan vaiheet ja haastatteli sen silminnäkijää vuonna 1982, kun yhteenotosta oli kulunut 50 vuotta.

Mikkosen kerronta Mäntsälän kapinasta on nopeaa ja ytimekästä, runollistakin. ”Vuoden 1917 ja 1918 laukausten kaiku kiiri vielä monissa korvissa, etenkin täällä Mäntsälässä.”

Muutaman vuoden ajan kiristynyt kapinamieliala kulminoitui Ohkolan työväentalolle 27.2.1932 aiotun puhetilaisuuden estämiseen. Puhujaksi oli tulossa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Mikko Erich, mies, jota Lapuan liikkeen kannattajat vihasivat.

Ennen Ohkolan iltamia kapinahenkeä nostatettiin paikallisten "lapualaisten" omissa tilaisuuksissa. ”1930-luvun hengessä niissä puhuttiin isänmaan pelastamisesta samalla paatoksella ja innolla kuin puoli vuosisataa myöhemmin toimittiin soiden, jokien ja lintujen puolesta.”

Konstaapeli Paavo Kunnas muistaa hyvin, miten tapahtumat Ohkolassa etenivät. ”Ei ollut mitään muuta tietoa, kuin että järjestyksenpitoon tänne tultiin.” Kunnas tuli työväentalolle nimismiehen kanssa, heidän lisäkseen Helsingistä oli lähetetty paikan päälle kolmisenkymmentä poliisia.

Kun puhetilaisuus Ohkolassa alkoi, Kunnas näki, miten joukko aseistettuja miehiä ympäröi työväentalon ja alkoi ampua ilmaan. ”Ehkä noin minuutin sitä ammuntaa kesti. Se oli kiivasta se ammunta.” Tilaisuus päättyi, ammuskelijat puhuttelivat Erichiä ja tämä palasi Helsinkiin.

Kapinalliset palasivat kirkonkylään ja asettuivat suojeluskuntien taloon. Konstaapeli Kunnas kävi heitä siellä tapaamassa. Alkoi kapinaviikko, jonka aikana Mäntsälään saapui kapinallisia eri puolilta Suomea.

Angiinasta kärsinyt Kunnas todisti myös tilanteen, missä Mäntsälä kapinaviikon päätteeksi luovutettiin takaisin nimismiehen valtaan. ”Ihan rauhallinen tunnelma oli, ei minkään näköistä hermostuneisuutta ollut porukalla.” Ennen lähtöään kapinalliset kävivät ensin kirkossa ja lähtivät sitten Järvenpään kautta kukin aseineen kotimatkalleen.

Lopuksi Mikkonen kertoo, miten suojeluskuntien komentajan Lauri Malmbergin ja kapinan sotilaallisen päällikön K. M. Walleniuksen yhteinen kotimatka Helsinkiin sujui kosteissa merkeissä. Ensin mainittu oli saanut tehtäväkseen pidättää jälkimmäisen. Jälkimmäinen ilmoittautui itse poliisiasemalle sovitussa ajassa, ensin mainittu presidentti Svinhufvudille vuorokauden myöhässä.

Mäntsälän kapina Wikipediassa

Kapinan aikana annetut julistukset

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto