Hyppää pääsisältöön

Jeesus, muumit ja Mooses ovat pakolaisia kaikki

Maria, Joosef ja Jeesus-vauva pakenemassa Egyptiin, kirjan kuvitusta 1400-luvulta, on osa: The Hague, KB, 128 G 31; ByvanckB; Middeleeuwse verluchte handschriften
Sortoa pakoon. Maria, Joosef ja Jeesus-vauva joutuvat Raamatussa pakolaisiksi. Maria, Joosef ja Jeesus-vauva pakenemassa Egyptiin, kirjan kuvitusta 1400-luvulta, on osa: The Hague, KB, 128 G 31; ByvanckB; Middeleeuwse verluchte handschriften Kuva: National Library of the Netherlands pako egyptiin

Pakolaiset ovat kuuluneet tovin uutiskuvaston keskiöön, mutta kirjallisuus tarjoaa pidemmän perspektiivin. Jo Raamatussa pakolaisuus nousee olennaiseksi aiheeksi, eikä sen jälkeen länsimaisesta kirjallisuudesta ole puuttunut pakolaiskuvauksia. Lue pieni otanta ja valitse, mikä on sinusta kaikkien aikojen pakolaiskuvaus.

Raamatun kuvaama eksodus, Mooses johdattaa. Kuvitusta teokseen Thesaurus Sacrarum Historiarum Veteris Testamenti. Antwerpen: Gerard de Jode, 1579.
Mooses johdattaa heprealaispakolaisia kohti Luvattua maata. Kuvitusta vuonna 1579 julkaistussa kirjassa Thesaurus Sacrarum Historiarum Veteris Testamenti. Raamatun kuvaama eksodus, Mooses johdattaa. Kuvitusta teokseen Thesaurus Sacrarum Historiarum Veteris Testamenti. Antwerpen: Gerard de Jode, 1579. Kuva: Rijksmuseum mooses
Muu Muumilaakson väki pakenee Jäärouvan aiheuttamaa nälänhätää.

Raamatun Vanha testamentti (800–160 eaa.)

Vanhassa testamentissa on kaksi olennaista pakolaisliikehdintää. Ensinnäkin heprealaiset vaeltavat Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan eli lähtevät eksodukselle, mikä muinaiskreikan terminä merkitsee juuri kansan maastalähtöä ja pakolaisuutta. Toiseksi Raamattu kuvaa Babylonian pakkosiirtolaisuutta eli sitä kuinka juudalaiset, Juudan asukkaat, siirrettiin väkisin omilta mailtaan Babyloniaan nykyisen Irakin alueelle.

Maria, Joosef, Jeesus ja aasi kirjassa 1400-luvun rukouskirjassa Book of Hours, Use of Tours
Pako Egyptiin 1400-luvun rukouskirjassa Book of Hours, Use of Tours. Aihe on suosittu kristillisessä kuvataiteessa. Maria, Joosef, Jeesus ja aasi kirjassa 1400-luvun rukouskirjassa Book of Hours, Use of Tours Kuva: The British Library pako egyptistä

Raamatun Uusi testamentti (50–150 jaa.)

Matteuksen evankeliumissa Joosef ja Maria pakenevat vastasyntyneen Jeesuksen kanssa Egyptiin enkelin kehotuksesta. Evankeliumissa pakolaisuus todetaan nopeasti. Apokryfiset kirjat kuvaavat tilannetta laajemmin.

Boccaccio: Decamerone (1300-luku)

Novellitaiteen varhaisen helmen kehyskertomuksessa seitsemän miestä ja kolme naista ovat paenneet ruttoa ja kertovat toisilleen ajanvietteeksi tarinoita; niistä koko Decamerone koostuu. Metsästyshaukka ja muut länsimaisen maailmankirjallisuuden keskeiset novellit on siis sijoitettu pakolaisten suuhun.

Tove Jansson: Muumikirjat (1945–1980)

Muumit sekä joutuvat pakolaisiksi että kohtaavat muita pakolaisia aivan alituisesti. Jo kirjasarjan aloittaneessa teoksessa Muumit ja suuri tuhotulva (1945, suom. 1991) muumit joutuvat vaeltamaan, koska kaakeliuunit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä, ja alunperin muumit ovat asuneet juuri kaakeliuuneissa. Lisäksi muumeja uhkaa esikoisteoksessa suuri tuhotulva, luonnonkatastrofi. Myöhemmissä kirjoissa muumit joutuvat pakenemaan uutta tulvaa ja pyrstötähteä, ja muu Muumilaakson väki pakenee esimerkiksi Jäärouvan aiheuttamaa nälänhätää.

Taidemaalari ja kirjailija Tove JANSSON.
Tove Janssonin kirjoissa muumit sekä joutuvat pakolaisiksi että kohtaavat pakolaisia aivan alituisesti. Taidemaalari ja kirjailija Tove JANSSON. Kuva: Yle/Kalle Kultalan kokoelma tove
Aniarassa mainitaan myös pakolaisavun lipaskeräys.

Harry Martinson: Aniara (1956)

Nobelin kirjallisuuspalkinnolla huomioitu runomuotoinen scifi-teos lähettää ihmiset pakolaisina pois maasta, joka on ydinsodan saastuttamana käynyt elinkelvottomaksi. Aila Meriluodon suomentama ensimmäinen säkeistö kuulostaa nykytilanteessa tutulta: “Jokaisen hallin päässä joka päivä / kun pakolaisten virta tungeksii.” Teoksessa mainitaan myös esimerkiksi pakolaisavun lipaskeräys.

Uppo Nallen äiti Elina Karjalainen
Elina Karjalainen. Uppo Nallen äiti Elina Karjalainen Kuva: Yle elina karjalainen
Hyi, bakteereja!― Reeta-tytön äiti Uppo-Nallesta

Elina Karjalainen:Uppo-Nalle (1977)

Uppo-Nalle on ennemminkin hylätty ja häädetty kuin varsinaisesti pakolainen. Silti nalle painii kirjasarjan alussa samojen ongelmien kanssa kuin pakolaiset. Jostain olisi löydyttävä asuinsija sen jälkeen, kun kiukkuinen poika on heittänyt alunperin ranskalaisen nallen mereen. Kun suomalainen Reeta sitten lopulta löytää Uppo-Nallen, hänen äitinsä reaktio on melko samanlainen kuin monilla nykypakolaisten suhteen: hyi, bakteereja!

Colin Dann:Kaukametsän pakolaiset (1979, suom. 1981)

Eläimet pakenevat ihmisiä, jotka työntyvät luontoon ja tuhoavat sen. Eläinjoukko suuntaa kohti Valkopeuran puistoa – omanlaistaan luvattua maata – joka eittämättä tuo mieleen raamatullisen määränpään. “Ruoasta ei siellä ollut puutetta, jokainen saattoi syödä kyllikseen”, toteaa moosesmainen rupikonna Kaija Pakkasen suomennoksessa. Mäyrä jatkaa: “Paikkahan kuulostaa aivan paratiisilta.”

Tähtisumua.
Aniarassa maanpako suuntautuu avaruuteen. Tähtisumua. Kuva: Judy Schmidt avaruus

Mikä on kaikkien aikojen pakolaiskuvaus?

Kerro meille, mikä esitellyistä pakolaiskuvauksista on sinusta kaikkein merkittävin.
Valitse listasta.

Vanha testamentti (800–160 eaa.)
32% (7 ääntä)
Uusi testamentti (50–150 jaa.)
27% (6 ääntä)
Elina Karjalainen: Uppo Nalle (1977)
9% (2 ääntä)
Tove Jansson: Muumikirjat (1945–1980)
9% (2 ääntä)
Harry Martinson: Aniara (1956)
9% (2 ääntä)
Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset (1979, suom. 1981)
9% (2 ääntä)
Boccaccio: Decamerone (1300-luku)
5% (1 ääni)
Ääniä yhteensä: 22


Kuuntele Kirjakerho, joka paneutuu pakolaisteemaan muumikirjoissa ja Vanhassa testamentissa. Lähetys on kuunneltavissa Yle Radio 1 -kanavalla perjantaina 30.10. klo 17.20 ja sen jälkeen Yle Areenassa.


Aiheeseen liittyvää

Yle Uutiset: Turvapaikanhakijat
Yle Uutiset: Neljän vuoden pako Suomeen. Henkilökuvassa kirjailija Hassan Blasim.

Yle Elävä Arkisto: Muumipeikko ja pyrstötähti
Yle Elävä Arkisto: Taikatalvi
Yle Elävä Arkisto: Tuomari Nurmio: Punainen planeetta. Sivulla kuunneltavissa myös On aika soittaa sinfonia, jonka innoittajana oli Harry Martinsonin Aniara.

Kirjasampo: Pakolaisuus nyt
Kirjasampo: Muumipeikko ja pyrstötähti
Kirjasampo: Tove Jansson

Lue: Raamattu

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri