Hyppää pääsisältöön

Jeesus, muumit ja Mooses ovat pakolaisia kaikki

Maria, Joosef ja Jeesus-vauva pakenemassa Egyptiin, kirjan kuvitusta 1400-luvulta, on osa: The Hague, KB, 128 G 31; ByvanckB; Middeleeuwse verluchte handschriften
Sortoa pakoon. Maria, Joosef ja Jeesus-vauva joutuvat Raamatussa pakolaisiksi. Maria, Joosef ja Jeesus-vauva pakenemassa Egyptiin, kirjan kuvitusta 1400-luvulta, on osa: The Hague, KB, 128 G 31; ByvanckB; Middeleeuwse verluchte handschriften Kuva: National Library of the Netherlands pako egyptiin

Pakolaiset ovat kuuluneet tovin uutiskuvaston keskiöön, mutta kirjallisuus tarjoaa pidemmän perspektiivin. Jo Raamatussa pakolaisuus nousee olennaiseksi aiheeksi, eikä sen jälkeen länsimaisesta kirjallisuudesta ole puuttunut pakolaiskuvauksia. Lue pieni otanta ja valitse, mikä on sinusta kaikkien aikojen pakolaiskuvaus.

Raamatun kuvaama eksodus, Mooses johdattaa. Kuvitusta teokseen Thesaurus Sacrarum Historiarum Veteris Testamenti. Antwerpen: Gerard de Jode, 1579.
Mooses johdattaa heprealaispakolaisia kohti Luvattua maata. Kuvitusta vuonna 1579 julkaistussa kirjassa Thesaurus Sacrarum Historiarum Veteris Testamenti. Raamatun kuvaama eksodus, Mooses johdattaa. Kuvitusta teokseen Thesaurus Sacrarum Historiarum Veteris Testamenti. Antwerpen: Gerard de Jode, 1579. Kuva: Rijksmuseum mooses
Muu Muumilaakson väki pakenee Jäärouvan aiheuttamaa nälänhätää.

Raamatun Vanha testamentti (800–160 eaa.)

Vanhassa testamentissa on kaksi olennaista pakolaisliikehdintää. Ensinnäkin heprealaiset vaeltavat Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan eli lähtevät eksodukselle, mikä muinaiskreikan terminä merkitsee juuri kansan maastalähtöä ja pakolaisuutta. Toiseksi Raamattu kuvaa Babylonian pakkosiirtolaisuutta eli sitä kuinka juudalaiset, Juudan asukkaat, siirrettiin väkisin omilta mailtaan Babyloniaan nykyisen Irakin alueelle.

Maria, Joosef, Jeesus ja aasi kirjassa 1400-luvun rukouskirjassa Book of Hours, Use of Tours
Pako Egyptiin 1400-luvun rukouskirjassa Book of Hours, Use of Tours. Aihe on suosittu kristillisessä kuvataiteessa. Maria, Joosef, Jeesus ja aasi kirjassa 1400-luvun rukouskirjassa Book of Hours, Use of Tours Kuva: The British Library pako egyptistä

Raamatun Uusi testamentti (50–150 jaa.)

Matteuksen evankeliumissa Joosef ja Maria pakenevat vastasyntyneen Jeesuksen kanssa Egyptiin enkelin kehotuksesta. Evankeliumissa pakolaisuus todetaan nopeasti. Apokryfiset kirjat kuvaavat tilannetta laajemmin.

Boccaccio: Decamerone (1300-luku)

Novellitaiteen varhaisen helmen kehyskertomuksessa seitsemän miestä ja kolme naista ovat paenneet ruttoa ja kertovat toisilleen ajanvietteeksi tarinoita; niistä koko Decamerone koostuu. Metsästyshaukka ja muut länsimaisen maailmankirjallisuuden keskeiset novellit on siis sijoitettu pakolaisten suuhun.

Tove Jansson: Muumikirjat (1945–1980)

Muumit sekä joutuvat pakolaisiksi että kohtaavat muita pakolaisia aivan alituisesti. Jo kirjasarjan aloittaneessa teoksessa Muumit ja suuri tuhotulva (1945, suom. 1991) muumit joutuvat vaeltamaan, koska kaakeliuunit alkavat olla katoavaa kansanperinnettä, ja alunperin muumit ovat asuneet juuri kaakeliuuneissa. Lisäksi muumeja uhkaa esikoisteoksessa suuri tuhotulva, luonnonkatastrofi. Myöhemmissä kirjoissa muumit joutuvat pakenemaan uutta tulvaa ja pyrstötähteä, ja muu Muumilaakson väki pakenee esimerkiksi Jäärouvan aiheuttamaa nälänhätää.

Taidemaalari ja kirjailija Tove JANSSON.
Tove Janssonin kirjoissa muumit sekä joutuvat pakolaisiksi että kohtaavat pakolaisia aivan alituisesti. Taidemaalari ja kirjailija Tove JANSSON. Kuva: Yle/Kalle Kultalan kokoelma tove
Aniarassa mainitaan myös pakolaisavun lipaskeräys.

Harry Martinson: Aniara (1956)

Nobelin kirjallisuuspalkinnolla huomioitu runomuotoinen scifi-teos lähettää ihmiset pakolaisina pois maasta, joka on ydinsodan saastuttamana käynyt elinkelvottomaksi. Aila Meriluodon suomentama ensimmäinen säkeistö kuulostaa nykytilanteessa tutulta: “Jokaisen hallin päässä joka päivä / kun pakolaisten virta tungeksii.” Teoksessa mainitaan myös esimerkiksi pakolaisavun lipaskeräys.

Uppo Nallen äiti Elina Karjalainen
Elina Karjalainen. Uppo Nallen äiti Elina Karjalainen Kuva: Yle elina karjalainen
Hyi, bakteereja!― Reeta-tytön äiti Uppo-Nallesta

Elina Karjalainen:Uppo-Nalle (1977)

Uppo-Nalle on ennemminkin hylätty ja häädetty kuin varsinaisesti pakolainen. Silti nalle painii kirjasarjan alussa samojen ongelmien kanssa kuin pakolaiset. Jostain olisi löydyttävä asuinsija sen jälkeen, kun kiukkuinen poika on heittänyt alunperin ranskalaisen nallen mereen. Kun suomalainen Reeta sitten lopulta löytää Uppo-Nallen, hänen äitinsä reaktio on melko samanlainen kuin monilla nykypakolaisten suhteen: hyi, bakteereja!

Colin Dann:Kaukametsän pakolaiset (1979, suom. 1981)

Eläimet pakenevat ihmisiä, jotka työntyvät luontoon ja tuhoavat sen. Eläinjoukko suuntaa kohti Valkopeuran puistoa – omanlaistaan luvattua maata – joka eittämättä tuo mieleen raamatullisen määränpään. “Ruoasta ei siellä ollut puutetta, jokainen saattoi syödä kyllikseen”, toteaa moosesmainen rupikonna Kaija Pakkasen suomennoksessa. Mäyrä jatkaa: “Paikkahan kuulostaa aivan paratiisilta.”

Tähtisumua.
Aniarassa maanpako suuntautuu avaruuteen. Tähtisumua. Kuva: Judy Schmidt avaruus

Mikä on kaikkien aikojen pakolaiskuvaus?

Kerro meille, mikä esitellyistä pakolaiskuvauksista on sinusta kaikkein merkittävin.
Valitse listasta.

Vanha testamentti (800–160 eaa.)
32% (7 ääntä)
Uusi testamentti (50–150 jaa.)
27% (6 ääntä)
Elina Karjalainen: Uppo Nalle (1977)
9% (2 ääntä)
Tove Jansson: Muumikirjat (1945–1980)
9% (2 ääntä)
Harry Martinson: Aniara (1956)
9% (2 ääntä)
Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset (1979, suom. 1981)
9% (2 ääntä)
Boccaccio: Decamerone (1300-luku)
5% (1 ääni)
Ääniä yhteensä: 22


Kuuntele Kirjakerho, joka paneutuu pakolaisteemaan muumikirjoissa ja Vanhassa testamentissa. Lähetys on kuunneltavissa Yle Radio 1 -kanavalla perjantaina 30.10. klo 17.20 ja sen jälkeen Yle Areenassa.


Aiheeseen liittyvää

Yle Uutiset: Turvapaikanhakijat
Yle Uutiset: Neljän vuoden pako Suomeen. Henkilökuvassa kirjailija Hassan Blasim.

Yle Elävä Arkisto: Muumipeikko ja pyrstötähti
Yle Elävä Arkisto: Taikatalvi
Yle Elävä Arkisto: Tuomari Nurmio: Punainen planeetta. Sivulla kuunneltavissa myös On aika soittaa sinfonia, jonka innoittajana oli Harry Martinsonin Aniara.

Kirjasampo: Pakolaisuus nyt
Kirjasampo: Muumipeikko ja pyrstötähti
Kirjasampo: Tove Jansson

Lue: Raamattu

Kommentit
  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri