Hyppää pääsisältöön

Kuorotoiminta kuuluu elämään

Ruotsin kuorolauluelämä on siirtynyt laulajayksilön elämän positiivisten terveysvaikutusten hämmästelystä kohti yhteiskuntavastuun kantamista. Myös kuoronjohtaja Erik Westberg on yhdistänyt laulamiseen rauhantyön ja oikeudenmukaisemman maailman tavoittelun. Kaukaa ei liippaa myöskään hänen Erik Westberg Vocal Ensemblensä uusi levy.

Erik Westberg Vocal Ensemblen levyn kansikuva.
Erik Westberg Vocal Ensemblen levyn kansikuva. erik westberg vocal ensemble

Ruotsin tuhansien kuorojen jäsenistöihin kuuluu kuusi prosenttia kansasta. Konkreettisin kuorokentän yhteiskunnallinen projekti tällä hetkellä on ChoralAid, jossa pyritään saamaan kasaan tämän vuoden puolella miljoona kruunua Euroopan lähialueiden pakolaiskriisin hyväksi. Erik Westbergin porukka puolestaan laulaa rakkauslauluaan ympäristön pelastamiseksi. "Vita Nuova" on alaotsikkonsa mukaan "kunnianosoitus luonnolle sekä rakkauden jumalalliselle ja maalliselle muodolle".

Westbergin ohjelmistovalinnoissa moderniin sekakuoromusiikkiin linkittyy muun muassa Franciscus Assisilainen eli katolisen kirkon luonnossuojelun suojeluspyhimys. Luontoteema herätetään myös Paula af Malmborg Wardin teoksessa Vidder, jonka tekstistä vastaa edesmennyt saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapää. Malmborg Ward on kokonaan nuorempaa sukupolvea kuin muut levyn sävelsepot.

Kevyesti kokonaisuutta yhdistäviä tekijöitä ovat sakraalisuus ja uusasialliset muotoratkaisut. Lopulta kyse on aika luotaantyöntävästä sillisalaatista, vaikka Westberg yrittääkin niin kovasti liimata palasia yhteen. Sivutoimisesti kokoonpanossa laulavat musiikkialan ammattilaiset ovat varsin keskittyneitä suorittamiseensa. Puhelaulukikkaa ynnä muuta tiputellaan sujuvasti. Voisiko seuraavasta levystä tehdä selkeämmän, vaikkapa keskittyen Bengt Hambraeusiin ja yhteen tai kahteen muuhun säveltäjään?

“Vita Nuova.” Ruotsalaista kuoromusiikkia vuosilta 1956-2015. - Erik Westberg Vocal Ensemble/Erik Westberg, Helge Kjekshus, piano, Daniel Saur, lyömäsoittimet, Mattias Wager, urut. (Studio Acusticum, SA12)

Kuuntele Uudet levyt 30.10.2015, toimittajana Tatu Tamminen.

  • Ensimmäinen kisapäivä enteili jo kovaa tasoa

    Maj Lind -pianokilpailu käynnistyi Musiikkitalossa.

    Maj Lind -pianokilpailujen ensimmäisenä alkueräpäivänä eteläkorealainen Hans H. Suh keräsi raikuvimmat aplodit ja vakuutti myös Ylen asiantuntijan pianopedagogi Niklas Pokin. Kuudesta suomalaiskilpailijasta kolme, Tarmo Peltokoski, Justas Stasevskij ja Fanny Söderström olivat vuorossa heti ensimmäisenä kisapäivänä.

  • Harvinaista arpaonnea Maj Lind -pianokisassa, ainakin toisille

    Tarmo Peltokoski nosti oman nimensä arpahatusta.

    Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu alkaa! Arvonnassa toimi onnettarena perinteen mukaan kilpailun nuorin osanottaja, joka tällä kertaa onnistui nostamaan arvontahatusta oman nimensä. Tarmo Peltokoski harmitteli kiirettä, Daria Parkhomenko puolestaan iloitsi ylimääräisistä lepopäivistä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Justas Stasevskij

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Justas Stasevskij on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Tallinnassa 1989 ja opiskellut pianonsoittoa mm. Sibelius-Akatemiassa ja Wienin taidekorkeakoulussa. ”On sellaisia maagisia hetkiä, kun tuntee, että jokainen korvapari siinä salissa kuuntelee mun tekemistä,” Justas Stasevskij kertoo.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Hannu Alasaarela

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Hannu Alasaarela on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Oulunsalossa 1994 ja opiskellut pianonsoittoa Oulunsalon taidekoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. ”Haaveilin säveltämisestä, ihailin kaikkia suuria säveltäjiä ja tein kokoajan sellaisia pienimuotoisia kappaleita,” Hannu Alasaarela muistelee alkuaikojaan pianon äärellä.