Hyppää pääsisältöön

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimen kirjeen retoriset haasteet

Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistoille ja amk:lle
Sitaatteja ministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimesta kirjeestä Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistoille ja amk:lle Kuva: Yle / Mikko Lehtola avoin kirje

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen julkaisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle avoimen kirjeen (27.10.). Kielentutkija Vesa Heikkinen ja retoriikan tutkija Severi Hämäri perkasivat kirjeen KulttuuriCocktailin pyynnöstä.

Severi Hämärin mukaan kirje on retorisesti sekava. Siitä on vaikea saada selvää mikä on lopulta merkityksellistä. Hänen mukaansa kirjeen tarkoitus on saada asiat näyttämään joltakin, mitä ne eivät ole. Eli saada koulutukseen kohdistuvat leikkaukset näyttämään kehittämiseltä.

- Tällainen retoriikka on kyllä aikamoista kansan ja lehdistön aliarvioimista, Hämäri toteaa.

Vesa Heikkisen mukaan on kiinnostavaa, että sivistys mainitaan ikään kuin kuorrutuksena tekstin alussa ja loppupuolella, mutta keskiosassa puhutaan lähinnä tehokkuudesta ja kilpailukykyisistä aloista.

”Suomi on ollut historiassaan monia kertoja vaikeiden tilanteiden edessä. Kun on ollut vaikeaa, on selviytymiskeinoksi aina valittu osaamisen vahvistaminen ja kansan sivistystason nostaminen.”

Severi Hämärin mukaan ensimmäisessä kappaleessa ministeri puhuttelee koko Suomen kansaa, eikä sitä oikeastaan ole edes suunnattu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle. Pieni kansakunta on nyt uhkaavan tilanteen edessä, ja nyt haetaan talvisodan henkeä, Hämäri analysoi.

”Suomessa on korkeakoulujen, tieteen ja korkeimman opetuksen autonomia. Uudistusten aloituksessa ja läpiviennissä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on vastuu ja valta. Toisaalta ministeriön on ohjattava opetuksen ja tutkimuksen kokonaisuutta. Myös korkeakoulukentältä kumpuaa toiveita ministeriön ja poliittisen johdon vahvemmalle ohjaukselle ja suunnalle.”

Kirjeessä todetaan, että yliopistoilla on autonomia, mutta Vesa Heikkisen mukaan uudistusten aloittaminen ja läpivienti esitetään kuitenkin ikään kuin jo sovittuina ja selvinä asioina. Ja ministeriön ohjaavaa roolia pidetään myös itsestään selvänä.

"Seuraavan sopimuskauden valmistelun pohjaksi osoitan jokaiselle yliopistolle kaksi kysymystä. Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025? Millä aloilla yliopistonne tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää?”

Heikkisen mukaan yliopistoille esitettyjen kysymysten tarkoituksena on pakottaa vastaajat tekemään valintoja. On nimettävä merkittävät kärki- ja tutkimusalat. Hänen mukaansa on kuitenkin kiinnostavaa, mitä jätetään kertomatta. Miksi näitä kysytään? Ovatko ne alat, joita ei mainita, leikkausten kohteena?

”Valmistaudumme tukemaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkeytymistä, poisvalintoja, yhdistymisiä…”

Vesa Heikkisen mukaan poisvalinta-sanan käyttäminen viitannee siihen, että yliopistoista karsitaan tutkimusaloja. Sen sijaan, että olisi käytetty lakkauttamista tai karsimista, nyt ikään kuin annetaan ymmärtää, että yliopistoilla on valinnan mahdollisuus.

Heikkisen mukaan säästöt ja leikkaukset esitetään kirjeessä selviöinä, ja niihin viittaavat sanat ovat tekstissä lähes itsenäisiä toimijoita: säästöt tuntuvat ja leikkaukset pakottavat. Ikään kuin näissä ei olisi kyse ministereiden tekemistä valinnoista.

Kaiken kaikkiaan Severi Hämärin mukaan tekstissä on nuhteleva ja jopa moralisoiva sävy. Vesa Heikkinen on samoilla linjoilla: kielenkäyttö on suostuttelevaa ja velvoittavaa. Hänen mukaansa tekstissä on useita yliopistojen ja korkeakoulujen huonoutta korostavia ilmauksia ja sävyltään jopa moittivia valintoja: hieman liian uinuva tyytyväisyys, kilpailuetumme on heikentynyt, isoja puutteita ja tehoton hyödyntäminen.

Severi Hämäri toimii Kriittisen Korkeakoulun Puhujakoulun vastaavana opettajana ja
päätöksenteon tutkijana Helsingin yliopistossa. Vesa Heikkinen on Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija.

Kommentit