Hyppää pääsisältöön

Newyorkilaistuneet suomalaiset kaipaavat kotimaasta rauhaa

Brooklyn Bridge New Yorkissa
Brooklyn Bridge New Yorkissa Kuva: Yle kuvanauha maisemakuva

Osoite New York -sarjassa (2013) vieraillaan kuuden New Yorkiin kotoutuneen suomenruotsalaisen luona. He esittelevät kotejaan ja naapurustojaan sekä puhuvat arjestaan suurkaupungin sykkeessä. Koto-Suomesta he ikävöivät erityisesti luontoa, rauhaa ja perhettä.

Heidi Hankaniemelle New York on yksi monista ulkomaan kaupungeista, joissa 36-vuotias taiteilija on elämänsä aikana asunut. Nuorempana hän asui diplomaatti-isänsä työn takia muun muassa Jerusalemissa ja Oslossa. Lontoossa Hankaniemi opiskeli taidetta, sieltä hän muutti miehensä Ricardon kanssa Kanadaan, minkä jälkeen pari asui vielä neljä vuotta Espanjassa ennen muuttoa New Yorkin vilinään.

Hankaniemi ja Ricardo asuvat avarassa taiteilijakodissa keskellä Chelsean vilkkautta, kymmenen minuutin päässä Time Squarelta. Heille kävi tuuri: heidän vuokranantajansa vuokraa asuntojaan mielellään luovan alan ihmisille.

Tässä kaupungissa on aina ilo herätä.― Heidi Hankaniemi

”New Yorkissa vallitsee yllättävä me-henkisyys”, Hankaniemi kehuu. Kaikki paikalliset tuntuvat olevan ylpeitä newyorkilaisuudestaan, eivätkä ihmiset ole yhtä tylyjä kuin kuvitellaan. Juuri kaupungin me-henkisyys pelastaa Hankaniemen mukaan paljon paikallisessa suurkaupunkiarjessa, joka on usein hyvin rankkaa ja kiireistä.

Hankaniemi sanoo, että asuminen New Yorkissa on hyvin erilaista kuin voisi mukavan lomamatkan perusteella kuvitella. Kaupunki on hänen mielikuviaan rosoisempi, kaduilla voi nähdä roskia ja rottiakin. Suomi taas kiehtoo sitä enemmän, mitä enemmän sieltä on poissa. Taiteilijaa ärsyttävät suomalaiset, jotka haukkuvat kotimaata takapajuiseksi ja sanovat, etteivät voisi koskaan palata sinne. Suomihan on pieni maa kaukana pohjoisessa, hänestä ei ole reilua verrata sitä New Yorkiin kaltaiseen metropoliin.

Eläkepäivistään nauttiva 80-vuotias Lars Colliander ihastui 1960-luvulla amerikkalaiseen asenteeseen, jossa kaikki oli mahdollista ja asioita pystyi saavuttamaan nopeasti. 1970-luvulla hän muutti perheineen New Yorkiin työn perässä.

Collianderit eivät halunneet kasvattaa lapsiaan turvattomassa New Yorkin keskustassa. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö hyvien koulujen kera löytyi kolmen vartin päässä Grand Central Stationin hulinasta, Irvingtonista. Siellä Colliander asuu Pocantino Hillsin kylässä hyvin eri tavalla kuin muut sarjassa tavattavat henkilöt: hänellä on uuden vaimonsa kanssa tilava omakotitalo, jonka puutarha täytyy suojata valkohäntäpeuroilta. Kaikki alueen asunnot ovat aikoinaan olleet legendaarisen Rockefeller-suvun omistuksessa.

Vuosien kuluessa Collianderin aiemmin ihailema amerikkalainen ilmapiiri on muttunut ikävempään suuntaan. Kun aiemmin kaikki tuntui olevan mahdollista ja tapahtui nopeasti, nyt mikään ei tunnu olevan mahdollista eikä mitään tapahdu nopeasti.

Olin siellä violettitukkaisten ja lävistettyjen nuorten joukossa.― Lars Colliander

Liike-elämässä uransa tehnyt Colliander on sittemmin siirtynyt taiteilijaksi, ja hänellä on alempi korkeakoulututkinto taiteesta.

”Olin siellä violettitukkaisten ja lävistettyjen nuorten joukossa. Herätin ihmetystä muissa opiskelijoissa”, Colliander naureskelee.

Palataan vielä Rockefellereihin. Colliander kertoo, kuinka eräänä päivä muuan herra halusi häneltä vinkkejä purjehdusmatkalleen Tukholmasta Helsinkiin. Kun vieras saapui Collianderin luokse kylään, selvisi isännälle, että vieras oli David Rockefeller, legendaarisen suvun pää. Kävi ilmi, että mies viettäisi 70-vuotispäiväänsä seilatessaan Kumlingenin tienoolla. Colliander lupasikin järjestää kesämökkisaaressa juhlat Rockefellerille. Avukseen Colliander värväsi koko Kumlingenin kylän väen.

Lapsena 22-vuotias Minea Berg ei unelmoinut ulkomaille muuttamisesta, mutta kun hän mietti, missä olisi hauskinta luoda uraa graafikkona, vastaus oli New York. Elämä suurkaupungissa ei alkanut ruusuisesti vuonna 2009.

”Odotin kivaa New Yorkin-tunnelmaa East Villagen-tyyliin, mutta Chinatownissa haisi kala ja oli likaista ja kamalaa.”

Asuttuaan vuoden Chinatownissa Berg löysi ruotsalaisen kämppäkaverin, jonka kanssa hän muutti East Harlemiin 25 neliön yksiöön. Itä-Harlemia kutsutaan myös Spanish Harlemiksi, sillä siellä asuu paljon latinalaisamerikkalaisia. Vaaleaa Bergiä kutsutaan naapurustossa lumihiutaleeksi ja lumipupuksi. Naisen mukaan alueella ei kannata pyöriä yksikseen yöaikaan, mutta samaan aikaan alue paranee ja siellä on muuta kaupunkia halvempaa.

Berg suunnittelee työkseen nettisivuja ja mainoksia. Vapaa-ajallaan hän tekee t-paitoja ystävänsä kanssa. Hän toivoo vielä jonain päivänä elättävänsä itsensä sillä työllä. Kun New Yorkissa kertoo haluavansa elättää itsensä taiteella, saa paljon kannustavamman vastaanoton kuin Suomessa, Berg pohtii.

En pääse tylsistymään, kun koko ajan tapahtuu.― Minea Berg

Suomesta Berg kaipaa rauhaa, puhtautta ja hiljaisuutta. Hän kertoo myös arvostavansa Suomea etäältä enemmän, vaikkei haluaisi enää muuttaa takaisin. Tai kenties sen jälkeen, kun on ensin luonut uraa New Yorkissa. Vaikka arki New Yorkissa on Suomea raskaampaa, on se myös hauskempaa.

Lasse Leskinen, 48, päätyi New Yorkiin hyvällä tuurilla. Ollessaan Finnmatkojen matkaoppaana Wienissä hän osallistui Yhdysvaltojen viisumiarvontaan, jossa voitto osui hänen kohdalleen. Työnsä takia puolen vuoden välein muuttaneelle Leskiselle New York merkitsi huilausta: nyt ei tarvinnut muuttaa jatkuvasti. Ohjelman kuvausaikaan 2012 Leskinen oli asunut New Yorkissa jo 19 vuotta.

Alku New Yorkissa oli vaikea, sillä työnantajat ovat hyvin USA-keskeisiä. Vasta kun CV:ssä komeili jo muutama amerikkalainen työnantaja, työnsaanti helpottui. Tuorein pesti oli travel managerin työ ranskalaisessa pankissa, eli hän järjesti yrityksen matkoja Yhdysvaltojen sisällä.

Suomessa saadut tutkinnot, todistukset ja työkokemus eivät merkitse mitään täällä.― Lasse Leskinen

New Yorkissa Leskinen on aina asunut West Villagessa. Hän esittelee asuntoaan, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Vanhasta asunnosta löytyy entisaikojen statussymboli: olohuone, joka on muita huoneita alemmalla tasolla. Huono puoli on, että talon alla kulkee metrotunneli, jonka johdosta koko kerrostalo välillä tärisee.

Suomesta Leskinen kaipaa perheen lisäksi saunaa ja kesää. Hiljaisuus merenrannalla tai marjametsässä tuntuu suurkaupungista käsin eksoottiselta. Vaikka suomalaisuus ei ole kadonnut miehestä minnekään rapakon takana, on häneen tarttunut myös vähän New Yorkin ”I do it my way" –asennetta.

40-vuotias Helena Grönberg tunsi olonsa kotoisaksi heti ensimmäisellä kerralla, kun vieraili New Yorkissa. Niin moni on muuttanut sinne muualta, että kukaan ei oikeastaan ole muukalainen.

Grönberg muutti New Yorkiin ystävättärensä houkuttelemana vuonna 1994. Alkuun hän teki töitä ravintolassa ja kokeili siipiään myös näyttelijänä, mutta syyskuun 11. terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat hänen ajattelutapansa. Hän päätti jättää orastavan näyttelijänuran ja alkaa jälleen opiskella. Ihmisoikeuksista tuli hänen pääaineensa, ja työharjoittelun jälkeen hän perusti harjoittelusta tutun kollegan kanssa naisasiajärjestön, jossa hän työskentelee edelleen projektipäällikkönä.

Siitä joutuu koko ajan taistelemaan, että saa olla täällä.― Helena Österberg

Grönberg asuu Brooklynissa avarassa ja parvekkeellisessa asunnossa. Hän viihtyy omien sanojensa mukaan yksin vähän liiankin hyvin, eikä hän ole koskaan asunut kenenkään kanssa. New Yorkissa voi olla vaikea löytää kumppania, sillä tarjontaa on niin paljon, ja on helppo ajatella, että jossain on joku vielä parempi. Grönberg itse kertoi olevansa tuoreessa suhteessa.

Suomesta nainen ikävöi erityisesti luontoa ja rauhaa, mutta myös perheenjäseniin tulee pidettyä aiempaa enemmän yhteyttä. Hän ei sulje pois vaihtoehtoa, että muuttaisi myöhemmin takaisin Suomeen. Tulevaisuus New Yorkissa kun ei ole aina taattu – työluvista saa jatkuvasti taistella.

30-vuotias Annika Sundberg rakastui New Yorkiin heti ensi silmäyksellä vuonna 2004. Kaikki oli hänestä mahtavaa, hän oli kuin lapsi karkkikaupungissa. Myöhemmin opiskellessaan Hankenissa hän sai työharjoittelupaikan unelmiensa kaupungista. Silloin nainen ahdistui jo ensimmäisten viikkojen aikana: miten hän voisi lähteä takaisin jo kolmen kuukauden kuluttua?

Olin kuin lapsi karkkikaupassa.― Annika Sundberg

New Yorkiin hän lopulta muuttikin vuonna 2009, ja alkuun yöpyi tuttujensa sohvilla. Osoite New York -ohjelman aikaan Sundbergille oli muodostunut jo mukava arki suurkaupungin sykkeeseen. Suuri osa ajasta meni työskentelyyn luomuruuan tukkukaupassa, vapaa-ajalla hän tanssii ja näkee ystäviään. Hän asuu West Villagessa australialaisen poikaystävänsä Justinin kanssa.

”Asunto on hitusen isompi kuin se, missä asuin Helsingissä, mutta vuokra on yli nelinkertainen”, Sundberg kertoo.

West Village on kuitenkin naiselle niin rakas, ettei hän halua muuttaa sieltä pois. Taiteilijoiden ja muusikoiden suosimalla alueella on omaleimainen ja viihtyisä ilme. Midtownista Sundberg ei välitä, sillä siellä kaikki talot näyttävät samalta ja kaduilla kulkee liikaa turisteja.

Suomesta hän ikävöi tietenkin perhettä ja ystäviään, mutta paljon on mielessä myös kesämökki. Vaikka hän muuttaisi myöhemmin pois New Yorkista, hän sanoo pitävänsä metropolia ikuisesti kotikaupunkinaan.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.