Hyppää pääsisältöön

Newyorkilaistuneet suomalaiset kaipaavat kotimaasta rauhaa

Brooklyn Bridge New Yorkissa
Brooklyn Bridge New Yorkissa Kuva: Yle kuvanauha maisemakuva

Osoite New York -sarjassa (2013) vieraillaan kuuden New Yorkiin kotoutuneen suomenruotsalaisen luona. He esittelevät kotejaan ja naapurustojaan sekä puhuvat arjestaan suurkaupungin sykkeessä. Koto-Suomesta he ikävöivät erityisesti luontoa, rauhaa ja perhettä.

Heidi Hankaniemelle New York on yksi monista ulkomaan kaupungeista, joissa 36-vuotias taiteilija on elämänsä aikana asunut. Nuorempana hän asui diplomaatti-isänsä työn takia muun muassa Jerusalemissa ja Oslossa. Lontoossa Hankaniemi opiskeli taidetta, sieltä hän muutti miehensä Ricardon kanssa Kanadaan, minkä jälkeen pari asui vielä neljä vuotta Espanjassa ennen muuttoa New Yorkin vilinään.

Hankaniemi ja Ricardo asuvat avarassa taiteilijakodissa keskellä Chelsean vilkkautta, kymmenen minuutin päässä Time Squarelta. Heille kävi tuuri: heidän vuokranantajansa vuokraa asuntojaan mielellään luovan alan ihmisille.

Tässä kaupungissa on aina ilo herätä.― Heidi Hankaniemi

”New Yorkissa vallitsee yllättävä me-henkisyys”, Hankaniemi kehuu. Kaikki paikalliset tuntuvat olevan ylpeitä newyorkilaisuudestaan, eivätkä ihmiset ole yhtä tylyjä kuin kuvitellaan. Juuri kaupungin me-henkisyys pelastaa Hankaniemen mukaan paljon paikallisessa suurkaupunkiarjessa, joka on usein hyvin rankkaa ja kiireistä.

Hankaniemi sanoo, että asuminen New Yorkissa on hyvin erilaista kuin voisi mukavan lomamatkan perusteella kuvitella. Kaupunki on hänen mielikuviaan rosoisempi, kaduilla voi nähdä roskia ja rottiakin. Suomi taas kiehtoo sitä enemmän, mitä enemmän sieltä on poissa. Taiteilijaa ärsyttävät suomalaiset, jotka haukkuvat kotimaata takapajuiseksi ja sanovat, etteivät voisi koskaan palata sinne. Suomihan on pieni maa kaukana pohjoisessa, hänestä ei ole reilua verrata sitä New Yorkiin kaltaiseen metropoliin.

Eläkepäivistään nauttiva 80-vuotias Lars Colliander ihastui 1960-luvulla amerikkalaiseen asenteeseen, jossa kaikki oli mahdollista ja asioita pystyi saavuttamaan nopeasti. 1970-luvulla hän muutti perheineen New Yorkiin työn perässä.

Collianderit eivät halunneet kasvattaa lapsiaan turvattomassa New Yorkin keskustassa. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö hyvien koulujen kera löytyi kolmen vartin päässä Grand Central Stationin hulinasta, Irvingtonista. Siellä Colliander asuu Pocantino Hillsin kylässä hyvin eri tavalla kuin muut sarjassa tavattavat henkilöt: hänellä on uuden vaimonsa kanssa tilava omakotitalo, jonka puutarha täytyy suojata valkohäntäpeuroilta. Kaikki alueen asunnot ovat aikoinaan olleet legendaarisen Rockefeller-suvun omistuksessa.

Vuosien kuluessa Collianderin aiemmin ihailema amerikkalainen ilmapiiri on muttunut ikävempään suuntaan. Kun aiemmin kaikki tuntui olevan mahdollista ja tapahtui nopeasti, nyt mikään ei tunnu olevan mahdollista eikä mitään tapahdu nopeasti.

Olin siellä violettitukkaisten ja lävistettyjen nuorten joukossa.― Lars Colliander

Liike-elämässä uransa tehnyt Colliander on sittemmin siirtynyt taiteilijaksi, ja hänellä on alempi korkeakoulututkinto taiteesta.

”Olin siellä violettitukkaisten ja lävistettyjen nuorten joukossa. Herätin ihmetystä muissa opiskelijoissa”, Colliander naureskelee.

Palataan vielä Rockefellereihin. Colliander kertoo, kuinka eräänä päivä muuan herra halusi häneltä vinkkejä purjehdusmatkalleen Tukholmasta Helsinkiin. Kun vieras saapui Collianderin luokse kylään, selvisi isännälle, että vieras oli David Rockefeller, legendaarisen suvun pää. Kävi ilmi, että mies viettäisi 70-vuotispäiväänsä seilatessaan Kumlingenin tienoolla. Colliander lupasikin järjestää kesämökkisaaressa juhlat Rockefellerille. Avukseen Colliander värväsi koko Kumlingenin kylän väen.

Lapsena 22-vuotias Minea Berg ei unelmoinut ulkomaille muuttamisesta, mutta kun hän mietti, missä olisi hauskinta luoda uraa graafikkona, vastaus oli New York. Elämä suurkaupungissa ei alkanut ruusuisesti vuonna 2009.

”Odotin kivaa New Yorkin-tunnelmaa East Villagen-tyyliin, mutta Chinatownissa haisi kala ja oli likaista ja kamalaa.”

Asuttuaan vuoden Chinatownissa Berg löysi ruotsalaisen kämppäkaverin, jonka kanssa hän muutti East Harlemiin 25 neliön yksiöön. Itä-Harlemia kutsutaan myös Spanish Harlemiksi, sillä siellä asuu paljon latinalaisamerikkalaisia. Vaaleaa Bergiä kutsutaan naapurustossa lumihiutaleeksi ja lumipupuksi. Naisen mukaan alueella ei kannata pyöriä yksikseen yöaikaan, mutta samaan aikaan alue paranee ja siellä on muuta kaupunkia halvempaa.

Berg suunnittelee työkseen nettisivuja ja mainoksia. Vapaa-ajallaan hän tekee t-paitoja ystävänsä kanssa. Hän toivoo vielä jonain päivänä elättävänsä itsensä sillä työllä. Kun New Yorkissa kertoo haluavansa elättää itsensä taiteella, saa paljon kannustavamman vastaanoton kuin Suomessa, Berg pohtii.

En pääse tylsistymään, kun koko ajan tapahtuu.― Minea Berg

Suomesta Berg kaipaa rauhaa, puhtautta ja hiljaisuutta. Hän kertoo myös arvostavansa Suomea etäältä enemmän, vaikkei haluaisi enää muuttaa takaisin. Tai kenties sen jälkeen, kun on ensin luonut uraa New Yorkissa. Vaikka arki New Yorkissa on Suomea raskaampaa, on se myös hauskempaa.

Lasse Leskinen, 48, päätyi New Yorkiin hyvällä tuurilla. Ollessaan Finnmatkojen matkaoppaana Wienissä hän osallistui Yhdysvaltojen viisumiarvontaan, jossa voitto osui hänen kohdalleen. Työnsä takia puolen vuoden välein muuttaneelle Leskiselle New York merkitsi huilausta: nyt ei tarvinnut muuttaa jatkuvasti. Ohjelman kuvausaikaan 2012 Leskinen oli asunut New Yorkissa jo 19 vuotta.

Alku New Yorkissa oli vaikea, sillä työnantajat ovat hyvin USA-keskeisiä. Vasta kun CV:ssä komeili jo muutama amerikkalainen työnantaja, työnsaanti helpottui. Tuorein pesti oli travel managerin työ ranskalaisessa pankissa, eli hän järjesti yrityksen matkoja Yhdysvaltojen sisällä.

Suomessa saadut tutkinnot, todistukset ja työkokemus eivät merkitse mitään täällä.― Lasse Leskinen

New Yorkissa Leskinen on aina asunut West Villagessa. Hän esittelee asuntoaan, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Vanhasta asunnosta löytyy entisaikojen statussymboli: olohuone, joka on muita huoneita alemmalla tasolla. Huono puoli on, että talon alla kulkee metrotunneli, jonka johdosta koko kerrostalo välillä tärisee.

Suomesta Leskinen kaipaa perheen lisäksi saunaa ja kesää. Hiljaisuus merenrannalla tai marjametsässä tuntuu suurkaupungista käsin eksoottiselta. Vaikka suomalaisuus ei ole kadonnut miehestä minnekään rapakon takana, on häneen tarttunut myös vähän New Yorkin ”I do it my way" –asennetta.

40-vuotias Helena Grönberg tunsi olonsa kotoisaksi heti ensimmäisellä kerralla, kun vieraili New Yorkissa. Niin moni on muuttanut sinne muualta, että kukaan ei oikeastaan ole muukalainen.

Grönberg muutti New Yorkiin ystävättärensä houkuttelemana vuonna 1994. Alkuun hän teki töitä ravintolassa ja kokeili siipiään myös näyttelijänä, mutta syyskuun 11. terrori-iskut vuonna 2001 muuttivat hänen ajattelutapansa. Hän päätti jättää orastavan näyttelijänuran ja alkaa jälleen opiskella. Ihmisoikeuksista tuli hänen pääaineensa, ja työharjoittelun jälkeen hän perusti harjoittelusta tutun kollegan kanssa naisasiajärjestön, jossa hän työskentelee edelleen projektipäällikkönä.

Siitä joutuu koko ajan taistelemaan, että saa olla täällä.― Helena Österberg

Grönberg asuu Brooklynissa avarassa ja parvekkeellisessa asunnossa. Hän viihtyy omien sanojensa mukaan yksin vähän liiankin hyvin, eikä hän ole koskaan asunut kenenkään kanssa. New Yorkissa voi olla vaikea löytää kumppania, sillä tarjontaa on niin paljon, ja on helppo ajatella, että jossain on joku vielä parempi. Grönberg itse kertoi olevansa tuoreessa suhteessa.

Suomesta nainen ikävöi erityisesti luontoa ja rauhaa, mutta myös perheenjäseniin tulee pidettyä aiempaa enemmän yhteyttä. Hän ei sulje pois vaihtoehtoa, että muuttaisi myöhemmin takaisin Suomeen. Tulevaisuus New Yorkissa kun ei ole aina taattu – työluvista saa jatkuvasti taistella.

30-vuotias Annika Sundberg rakastui New Yorkiin heti ensi silmäyksellä vuonna 2004. Kaikki oli hänestä mahtavaa, hän oli kuin lapsi karkkikaupungissa. Myöhemmin opiskellessaan Hankenissa hän sai työharjoittelupaikan unelmiensa kaupungista. Silloin nainen ahdistui jo ensimmäisten viikkojen aikana: miten hän voisi lähteä takaisin jo kolmen kuukauden kuluttua?

Olin kuin lapsi karkkikaupassa.― Annika Sundberg

New Yorkiin hän lopulta muuttikin vuonna 2009, ja alkuun yöpyi tuttujensa sohvilla. Osoite New York -ohjelman aikaan Sundbergille oli muodostunut jo mukava arki suurkaupungin sykkeeseen. Suuri osa ajasta meni työskentelyyn luomuruuan tukkukaupassa, vapaa-ajalla hän tanssii ja näkee ystäviään. Hän asuu West Villagessa australialaisen poikaystävänsä Justinin kanssa.

”Asunto on hitusen isompi kuin se, missä asuin Helsingissä, mutta vuokra on yli nelinkertainen”, Sundberg kertoo.

West Village on kuitenkin naiselle niin rakas, ettei hän halua muuttaa sieltä pois. Taiteilijoiden ja muusikoiden suosimalla alueella on omaleimainen ja viihtyisä ilme. Midtownista Sundberg ei välitä, sillä siellä kaikki talot näyttävät samalta ja kaduilla kulkee liikaa turisteja.

Suomesta hän ikävöi tietenkin perhettä ja ystäviään, mutta paljon on mielessä myös kesämökki. Vaikka hän muuttaisi myöhemmin pois New Yorkista, hän sanoo pitävänsä metropolia ikuisesti kotikaupunkinaan.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.