Outi Paananen
Yle
Pönöttävä spektaakkeli mahtipontisissa kulisseissa. Kuva Egyptin loistosta Hollywood-moguli Cecil B. DeMillen tyyliin. Sehän on kaikkien jäähallioopperoiden äiti, Giuseppe Verdin Aida – vaan kun ei ole. Ei ainakaan, jos musiikista vastaa Antonio Pappanon kaltainen mestari.
Pappano halusi tallentaa johtamansa Rooman Santa Cecilia -orkesterin kanssa Aidan nimenomaan studiotuotantona ja Warner Classics yllätti suostumalla tähän harvinaiseen ja kalliiseen ratkaisuun. Erinomainen äänitys on tehty Rooman uuden konserttikompleksin Parco della Musican Santa Cecilia -salissa.
Antonio Pappanon käsissä Aidan intiimiys sekä partituurin vaatimat erilaiset tilavaikutelmat (esim. Temppelikohtaus, Niili-kohtaus, Radamèsin tuomio) heräävät henkiin tavalla, jota ei koskaan saavuteta live-esityksistä tehdyissä taltioinneissa. Live-taltioinneissa yleisö tuo tietysti rutkasti sähköä esityksiin, mutta tässä levytyksessä virtaa riittää ihan omasta takaa.
Aidan erityisongelma on tasavahvan miehityksen löytäminen. Laulajien tulee hallita sekä hienovireinen kamarimusiikillinen laulu että voimakkaan dramaattinen ilmaisu. Pappano on valinnut uransa zeniitissä olevan solistikaartin, joka onnistuu vaikeassa tehtävässään kauttaaltaan. Anja Harteros nimiroolissa on hermoherkkä. Aivan ylimmissä äänissä tämä suurenmoinen taiteilija ei ole vapautuneimmillaan, mutta hänen Aidansa tulee koskettavuudessaan iholle. Jonas Kaufmann näyttää kyntensä heti alussa Celeste Aida -aarian päättävässä korkeassa b-sävelessä, jonka hän laulaa kuten Verdi on kirjoittanut: pianissimossa ja morendo, häipyen. Kaufmannin poikkeuksellisen vivahteikas Radamès jää varmasti levytyshistoriaan.
Suorastaan häikäisevän pelottavasti laulaa Jekaterina Sementshuk Amenerisin osassa. Hämmästyttävää kyllä, venäläinen mezzosopraano ja basso Marco Spotti Egyptin kuninkaan roolissa ovat miehityksen ainoat laulajat, jotka ovat tehneet Aidaa näyttämöllä. Ranskalaisen Ludovic Teziér’n jalosointista baritonia on ilo kuulla Amonasrona, varsinkin kun Teziér on karttanut levyttämistä aina näihin päiviin. Erwin Schrottin hieman höttöinen bassobaritoni ei jylise Ramfisina aivan ylipapin luonteen vaatimalla tavalla, mutta laulaja lunastaa paikkansa miehityksessä.
Levytyksen sielu on Antonio Pappano. Hän on lukenut partituurin äärimmäisen tarkasti. ”Yleisverdismin” sijaan jokaisella kohtauksella on oma, tunnistettava karaktäärinsä. Pappanon inspiroitunut ja vapaasti hengittävä tapa tehdä musiikkia sytyttää Aidan vertaansa vailla olevaksi jännitysnäytelmäksi. Santa Cecilian orkesteri soittaa yksinkertaisesti suurenmoisesti ja samaisen akatemian kuoro on sekin erinomainen.
Giuseppe Verdi: Aida. - Aida (Anja Harteros), Radamès (Jonas Kaufmann), Amneris (Jekaterina
Sementshuk), Amonasro (Ludovic Teziér), Ramfis (Erwin Schrott), Marco Spotti (Egyptin kuningas), Rooman Santa Cecilia -akatemian kuoro ja orkesteri/Sir Antonio Pappano. (Warner Classics, 0825646106639)
Kuuntele Uudet levyt 30.10.2015, toimittajana Tatu Tamminen.
