Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Eläkkeelle jääminen – pelottavaa vai innostavaa?

Inhimillinen tekijä, yle tv1
Tapani Mörttinen (vas.), Leena Pakkanen, Sari Valto ja Ilari Rantala keskustelevat eläkkeelle jäämisestä. Inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 keskiviikkona 4.11.2015 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 7.11. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Eläkkeelle jääminen on yksi elämän isoimmista muutoksista. Lomalta palataan töihin, mutta eläkkeeltä ei palatakaan takaisin.

Miten löytää päivään uusi rytmi, mistä saada elämään uutta sisältöä? Voisiko eläkeikä olla ihmiselle uuden aloittamisen aikaa? Aikaa, jolloin hänestä vihdoin voi tulla se, mikä hän oikeasti on.

Eläkkeellä olemisesta puhuvat esiintymisvalmentaja Leena Pakkanen, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen sekä eläkevalmentaja Ilari Rantala.

Eläkeläisellä on aikaa

Leena Pakkanen jäi eläkkeelle Yleisradiosta viitisen vuotta sitten. Jo pari vuotta ennen eläkkeelle jäämistään hän suunnitteli perustavansa esiintymisvalmennusta tarjoavan yrityksen. Suunnitelma pehmensi työorientoituneen Leenan laskua palkkatyöstä pois. Eläkkeellä oleminen on ollut hänelle hyvää aikaa.

"Nyt on aikaa tehdä kaikenlaista. Aikaa tosiaan on, joten eläkeläinen on siinä mielessä rikas! Työkeikkoja on sopivasti. Lisäksi golfaan, teen vapaaehtoistyötä ja viime vuodet olen tehnyt sukukirjaa Pakkasista, se on ollut äärettömän mielenkiintoinen projekti."

"Minulla ei ole ollut luopumisen tuskaa töistä, sillä en ole kokenut joutuneeni luopumaan vaikkapa vallasta. Tein urani aikana sekä esimiestehtäviä että rivitoimittajan tehtäviä monipuolisesti. Toki välillä ajattelen huolestuneena sitä aikaa, kun en enää pysty tekemään yritykseni kautta töitä. Mitäs sitten tapahtuu? Nykyisessä asunnossani olen kyllä jo mitannut, että rollaattorilla mahtuu kulkemaan."

Pitäkää huolta itsestänne!

Tapani Mörttisellä on takanaan pitkä periodi kansanedustajana ja kokoomuksen varapuheenjohtajana. Lisäksi hän pyöritti pitkään maatilaa Kärkölässä ja nyt viimeisimpänä tehtävänään hänellä on Kansallisen senioriliiton puheenjohtajuus.

Nykyisessä vapaaehtoistyössään senioriliitossa hänellä tulee noin 80 reissupäivää vuodessa ja työtä riittää puolipäiväisesti jatkuvasti.

"Minua motivoi se, että tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. On kivaa mennä tapahtumiin, kun siellä voi törmätä vanhoihin kavereihin niin armeijasta, politiikasta kuin näiltä myöhemmiltä vuosilta. On hyvä pitää itsensä virkeänä ja liikkeellä."

Tapani tapaa senioritapahtumissa paljon eläkeläisiä ja heille kaikille hänellä on sama viesti: "Pitäkää itsestänne hyvää huolta. Syökää terveellisesti ja liikkukaa. Hankkikaa ystäviä ja pitäkää ystävyyssuhteista huolta."

Ystävät ja yllätykset

Erityisesti Tapani kantaa huolta yksin jääneistä miehistä. Tilastotiedotkin puhuvat sen puolesta, että mies selviää yksinolosta naisia huonommin. Tapani aina korostaa ystäväverkoston tärkeyttä.

Leena ja Tapani puhuvat myös siitä, miten elämä saattaa tuoda yllätyksiä eteen eläkkeelläkin. Suunnitelmat eivät välttämättä toteudu tai niitä pitää muuttaa. Leena sairastui viime syksynä rintasyöpään ja kävi rankat hoidot läpi. Nyt hän on terve, mutta suhtautuminen elämään muuttui.

"Välillä vieläkin tulee jotenkin syyllinen olo, että mitä tein väärin, kun sairastuin. Sairauden läpikäyminen on tehnyt minusta hetkeen tarttujan, en enää oikeastaan suunnittele niin kovasti eteenpäin. Elän tätä päivää."

Tapani puolestaan jäi leskeksi viime keväänä. Hän ehti viettää vaimonsa kanssa yhdessä 53 vuotta.

"Piti yhdessä matkustella ja golfata. Mutta olen oppinut elämässä, että aina pitää olla B- ja C-suunnitelmatkin mielessä. En ole halunnut jäädä kotiin yksin murjottamaan. Lähellä asuvat lapset perheineen ja ystävät pitävät elämässä kiinni. Sanon aina senioritapahtumissa kuulijoille, että hankkikaa edes yksi ystävä ja pitäkää hänestä sitten huolta."

Mahdollisuus uuteen

Ilari Rantala jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle Aalto-yliopistosta. Hän tiesi jo silloin, mitä alkaa tehdä: valmentaa työikäisiä eläkkeelle jäämiseen.

"Alussa yllätyin siitä, että ryhmää oli vaikeaa saada silloisen TKK:n piiristä kasaan. Ihmiset eivät halunneet puhua eläkkeelle jäämisestään, se oli liian kova paikka monelle. Tajusin, että tämäpä onkin vaikeampi kysymys kuin olin uskonutkaan."

Ryhmiä on kuitenkin alkuvaikeuden jälkeen riittänyt. Ilari on huomannut, että ryhmissä ihmiset oivaltavat eläkkeelle jäämisen uhan sijaan mahdollisuudeksi johonkin uuteen.

"Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla siksi mitä on. Ihminen on voinut vaikka haaveilla koko ikänsä opettajan työstä, mutta ajautunut aikoinaan eri syistä toiselle uralle. Nyt voi olla hyvä hetki miettiä, voisiko esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta alkaa toteuttaa vanhaa haavettaan jossain toisessa muodossa. Lääkäriksi voi olla liian myöhäistä opiskella, mutta kenties hoitoalalta voisik löytyä uusi kipinä vapaaehtoistyön tai muun projektin merkeissä."

Osallistuvat eläkeläiset

Voimakkaasti työorientoituneelle ihmiselle saattaa olla vaikeaa luopua ammatti-identiteetistään. Jos on aina ollut vaikka sairaanhoitaja, mitä sitten on, kun työ jää elämästä pois? Liian usein käy niin, että ammatillinen arvo ikään kuin nollaantuu eläkkeelle jäädessä.

"Tässä tarvittaisiin uudenlaista elinkaariajattelua. Ettei enää eroteltaisiin niin voimakkaasti työikäisiä ja eläkeläisiä, vaan ajateltaisiin, että elämässä työ, vapaa-aika ja opiskelu ovat asioita, joiden keskinäinen suhde vain muuttuu eri ikävaiheissa. Monikaan eläkeläinen ei enää sovi siihen toimettomaan ihmisryhmään, johon häntä yritetään lokeroida. Eläkeläiset eivät saa olla mikään reservaatissa asuva toimeton ryhmä, vaan aktiivinen osa tätä yhteiskuntaa. Me maksamme edelleen veroja, me kulutamme ja meillä on annettavaa."

Leena Pakkanen ja Tapani Mörttinen toivovatkin, että nyt eläkkeelle jääneet suuret ikäluokat voisivat olla se ikäpolvi, joka osaltaan saa asenteet muuttumaan eläkeläisiä kohtaan myönteisemmiksi ja joka pystyy näyttämään, että Ilari Rantalan esittämä elinkaariajattelu on yhteiskunnankin kannalta suotavampaa kuin ihmisten eristäminen aktiivisesta elämästä pois.

Kommentit
  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.