Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Eläkkeelle jääminen – pelottavaa vai innostavaa?

Inhimillinen tekijä, yle tv1
Tapani Mörttinen (vas.), Leena Pakkanen, Sari Valto ja Ilari Rantala keskustelevat eläkkeelle jäämisestä. Inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 keskiviikkona 4.11.2015 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 7.11. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Eläkkeelle jääminen on yksi elämän isoimmista muutoksista. Lomalta palataan töihin, mutta eläkkeeltä ei palatakaan takaisin.

Miten löytää päivään uusi rytmi, mistä saada elämään uutta sisältöä? Voisiko eläkeikä olla ihmiselle uuden aloittamisen aikaa? Aikaa, jolloin hänestä vihdoin voi tulla se, mikä hän oikeasti on.

Eläkkeellä olemisesta puhuvat esiintymisvalmentaja Leena Pakkanen, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen sekä eläkevalmentaja Ilari Rantala.

Eläkeläisellä on aikaa

Leena Pakkanen jäi eläkkeelle Yleisradiosta viitisen vuotta sitten. Jo pari vuotta ennen eläkkeelle jäämistään hän suunnitteli perustavansa esiintymisvalmennusta tarjoavan yrityksen. Suunnitelma pehmensi työorientoituneen Leenan laskua palkkatyöstä pois. Eläkkeellä oleminen on ollut hänelle hyvää aikaa.

"Nyt on aikaa tehdä kaikenlaista. Aikaa tosiaan on, joten eläkeläinen on siinä mielessä rikas! Työkeikkoja on sopivasti. Lisäksi golfaan, teen vapaaehtoistyötä ja viime vuodet olen tehnyt sukukirjaa Pakkasista, se on ollut äärettömän mielenkiintoinen projekti."

"Minulla ei ole ollut luopumisen tuskaa töistä, sillä en ole kokenut joutuneeni luopumaan vaikkapa vallasta. Tein urani aikana sekä esimiestehtäviä että rivitoimittajan tehtäviä monipuolisesti. Toki välillä ajattelen huolestuneena sitä aikaa, kun en enää pysty tekemään yritykseni kautta töitä. Mitäs sitten tapahtuu? Nykyisessä asunnossani olen kyllä jo mitannut, että rollaattorilla mahtuu kulkemaan."

Pitäkää huolta itsestänne!

Tapani Mörttisellä on takanaan pitkä periodi kansanedustajana ja kokoomuksen varapuheenjohtajana. Lisäksi hän pyöritti pitkään maatilaa Kärkölässä ja nyt viimeisimpänä tehtävänään hänellä on Kansallisen senioriliiton puheenjohtajuus.

Nykyisessä vapaaehtoistyössään senioriliitossa hänellä tulee noin 80 reissupäivää vuodessa ja työtä riittää puolipäiväisesti jatkuvasti.

"Minua motivoi se, että tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. On kivaa mennä tapahtumiin, kun siellä voi törmätä vanhoihin kavereihin niin armeijasta, politiikasta kuin näiltä myöhemmiltä vuosilta. On hyvä pitää itsensä virkeänä ja liikkeellä."

Tapani tapaa senioritapahtumissa paljon eläkeläisiä ja heille kaikille hänellä on sama viesti: "Pitäkää itsestänne hyvää huolta. Syökää terveellisesti ja liikkukaa. Hankkikaa ystäviä ja pitäkää ystävyyssuhteista huolta."

Ystävät ja yllätykset

Erityisesti Tapani kantaa huolta yksin jääneistä miehistä. Tilastotiedotkin puhuvat sen puolesta, että mies selviää yksinolosta naisia huonommin. Tapani aina korostaa ystäväverkoston tärkeyttä.

Leena ja Tapani puhuvat myös siitä, miten elämä saattaa tuoda yllätyksiä eteen eläkkeelläkin. Suunnitelmat eivät välttämättä toteudu tai niitä pitää muuttaa. Leena sairastui viime syksynä rintasyöpään ja kävi rankat hoidot läpi. Nyt hän on terve, mutta suhtautuminen elämään muuttui.

"Välillä vieläkin tulee jotenkin syyllinen olo, että mitä tein väärin, kun sairastuin. Sairauden läpikäyminen on tehnyt minusta hetkeen tarttujan, en enää oikeastaan suunnittele niin kovasti eteenpäin. Elän tätä päivää."

Tapani puolestaan jäi leskeksi viime keväänä. Hän ehti viettää vaimonsa kanssa yhdessä 53 vuotta.

"Piti yhdessä matkustella ja golfata. Mutta olen oppinut elämässä, että aina pitää olla B- ja C-suunnitelmatkin mielessä. En ole halunnut jäädä kotiin yksin murjottamaan. Lähellä asuvat lapset perheineen ja ystävät pitävät elämässä kiinni. Sanon aina senioritapahtumissa kuulijoille, että hankkikaa edes yksi ystävä ja pitäkää hänestä sitten huolta."

Mahdollisuus uuteen

Ilari Rantala jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle Aalto-yliopistosta. Hän tiesi jo silloin, mitä alkaa tehdä: valmentaa työikäisiä eläkkeelle jäämiseen.

"Alussa yllätyin siitä, että ryhmää oli vaikeaa saada silloisen TKK:n piiristä kasaan. Ihmiset eivät halunneet puhua eläkkeelle jäämisestään, se oli liian kova paikka monelle. Tajusin, että tämäpä onkin vaikeampi kysymys kuin olin uskonutkaan."

Ryhmiä on kuitenkin alkuvaikeuden jälkeen riittänyt. Ilari on huomannut, että ryhmissä ihmiset oivaltavat eläkkeelle jäämisen uhan sijaan mahdollisuudeksi johonkin uuteen.

"Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla siksi mitä on. Ihminen on voinut vaikka haaveilla koko ikänsä opettajan työstä, mutta ajautunut aikoinaan eri syistä toiselle uralle. Nyt voi olla hyvä hetki miettiä, voisiko esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta alkaa toteuttaa vanhaa haavettaan jossain toisessa muodossa. Lääkäriksi voi olla liian myöhäistä opiskella, mutta kenties hoitoalalta voisik löytyä uusi kipinä vapaaehtoistyön tai muun projektin merkeissä."

Osallistuvat eläkeläiset

Voimakkaasti työorientoituneelle ihmiselle saattaa olla vaikeaa luopua ammatti-identiteetistään. Jos on aina ollut vaikka sairaanhoitaja, mitä sitten on, kun työ jää elämästä pois? Liian usein käy niin, että ammatillinen arvo ikään kuin nollaantuu eläkkeelle jäädessä.

"Tässä tarvittaisiin uudenlaista elinkaariajattelua. Ettei enää eroteltaisiin niin voimakkaasti työikäisiä ja eläkeläisiä, vaan ajateltaisiin, että elämässä työ, vapaa-aika ja opiskelu ovat asioita, joiden keskinäinen suhde vain muuttuu eri ikävaiheissa. Monikaan eläkeläinen ei enää sovi siihen toimettomaan ihmisryhmään, johon häntä yritetään lokeroida. Eläkeläiset eivät saa olla mikään reservaatissa asuva toimeton ryhmä, vaan aktiivinen osa tätä yhteiskuntaa. Me maksamme edelleen veroja, me kulutamme ja meillä on annettavaa."

Leena Pakkanen ja Tapani Mörttinen toivovatkin, että nyt eläkkeelle jääneet suuret ikäluokat voisivat olla se ikäpolvi, joka osaltaan saa asenteet muuttumaan eläkeläisiä kohtaan myönteisemmiksi ja joka pystyy näyttämään, että Ilari Rantalan esittämä elinkaariajattelu on yhteiskunnankin kannalta suotavampaa kuin ihmisten eristäminen aktiivisesta elämästä pois.

Kommentit
  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.